Projektinjohtaja Johanna Viita,

Esitys aiheesta: "Projektinjohtaja Johanna Viita,"— Esityksen transkriptio:

1 Projektinjohtaja Johanna Viita,
Väliraportin yhteenveto /

2 Yhdistymisselvityksen tavoitteet
Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus. Valmistella yhdistymisesitys laajalla valmistelulla ja tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.

3 Valmisteluaikataulu

4 Prosessikaavio VÄLIRAPORTTIVAIHE
NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) VERTAILU JA TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET

5 Toimintakatteen muutokset ja sopeutustarve
Painotetut toimintakatteen kasvut Veroprosentti vakioitu vuoden 2014 tasolle. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

6 Oppilasmäärät

7 K-U8 kuntien opetuksen kulut verrattuna opetushallituksen tilastoon

8 Johtopäätökset Suurin palveluverkon ongelma ovat tehottomat suuret koulut. Niiden käytön tehostamisella saadaan suurimmat toiminnan säästöt (jatkossa pitää saada tarkempaa tietoa, mitkä koulut ovat kyseessä) Päiväkotien kokoa kasvattamalla saataisiin merkittäviä säästöjä henkilöstökuluissa. Pienten koulujen osalta tarkastelu pitää tehdä koulukohtaisesti ottaen huomioon kunnan eri osa-alueiden kehittäminen ja pienten koulujen integroiminen alueen muuhun kunnan rakenteeseen. Terveyskeskusten väestöpohjaa tulisi kasvattaa. Huomiota on kiinnitettävä myös toiminnallisiin ratkaisuihin, kuten päivystyksen toteuttamiseen, lääkäri-hoitaja-työnjaon kehittämiseen sekä kalliiden ostopalvelujen toteutettujen lääkäripalveluiden karsimiseen Kiinteistökanta on ylimitoitettua (oppilaita/lapsia/neliö). Tilankäytön tehostamisella saadaan aikaan suurimmat säästöt kiinteistöjen ylläpitokuluissa. Koko terveyskeskus-, koulu- ja päiväkotiverkosta selvityksessä on esitelty kolme mahdollista optimaalista verkkoa, joihin voidaan siirtyä pidemmän aikavälin kuluessa vaiheittain jos kuntien talouden sopeuttaminen niin vaatii.

9 Optimaalisen palveluverkon sopeuttamisvaikutus
tiivis malli 71,5 Me lähes 1,5% välimalli 58,3 Me yli 1% väljä malli 48,3 Me lähes 1% tarve Me 4,33%

10 Kuntapalveluiden ja –toimintojen nykytila-analyysi
tarkempi tiivistelmä: väliraportin luku 2 kustannustehokkuudessa ja toimintatavoissa suurta vaihtelua syyt kuntien koossa, sijainnissa, historiassa ja kuntien tekemistä valinnoista esim. ostopalveluja useammin pienissä kuin isoissa kunnissa

11 Nykytilan etuja yksittäisten kuntien ketteryys ja asiakaslähtöisyys
esim. yrityksille räätälöidään ratkaisuja nopeasti esim. hallintopalvelut lähellä hlöstöä, päättäjiä ja kuntalaisia perusopetus, varhaiskasvatus rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut katuverkoston palvelutaso vesihuolto ja jätehuolto henkilöstön ammatillinen perusosaaminen ja pysyvyys tukipalvelut

12 Nykytilan haittoja huonot edunvalvontamahdollisuudet
niukat taloudelliset resurssit kevyen liikenteen verkosto alueiden kehittäminen ja liikenteen tarpeet ml. joukkoliikenne toiminnallisten yksiköiden haavoittuvaisuus erityis- ja kehittämistehtävät urakehitys, työnkierto tietojärjestelmät osin rinnakkaisia ja vanhentuneita maankäytön perusongelmana raja-alueiden hyödyntämättömyys ja siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys asuntotuotannon osaaminen ja organisoituminen

13 Erityispiirteitä: demokratia
alueellinen vaikuttaminen: ei kunnanosahallintoa eli kuntalaiset eivät riittävästi pääse vaikuttamaan omaa aluetta koskeviin asioihin edustuksellinen demokratia: toimielimillä valtaa, vastuuta ja vahva rooli edellistä täydentävä kuntalaisten osallistuminen: luottamushenkilöt lähellä kuntalaisia ja vuorovaikutus toimivaa suora demokratia: äänestysaktiivisuus laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta lähtien, ei kansanäänestyksiä haasteita, mutta tuhannen taalan paikka kehittää aitoa osallistumista

14 Erityispiirteitä: sivistyspalvelut
organisointi ja tuotanto jakautunut usealla hallinnonalalle saman alan yksiköitä runsaasti: toiminnan pirstaleisuus ja keskinäinen kilpailu oppilas- ja opiskelijahuollon poluissa epäjatkuvuutta valtion rakennemuutosten vaikutukset: esim. lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus, vapaan sivistystyön rahoitus, oppivelvollisuuden laajennus sekä nuorisotakuu

15 Erityispiirteitä: sote-palvelut
suhteellisen nuori ja terve väestö (mediaani-ikä 46v) perusterveydenhoidon käyntejä merkittävästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin erikoissairaanhoidon käyttö koko maahan verrattuna vähäisempää ikääntyneiden perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä yhtä paljon kuin koko maassa keskimäärin, mutta potilasta kohden käyntejä on 5% enemmän alueella on somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä jopa 18% enemmän kuin HUS-alueella keskimäärin

16 Jatkotoimenpiteet kykenevätkö kunnat sopeuttamaan talouttaan paremmin yhtenä kokonaisuutena vai kukin erikseen? väliraporttilausunnot tammikuussa 2014 kevät 2014 palveluverkon uudentamiseen liittyvät toimenpiteet ml. tavoitteellinen pitkän tähtäimen palveluverkko palvelut ja toiminnot päätöksenteko- ja lähidemokratiamalli

17 Lisätietoja Talousasiantuntija Eero Laesterä
Palveluverkkoasiantuntija Heikki Lonka Kuntapalvelujen nykytila-analyysit: demokratia: Esko Kairesalo talouspalvelut: Hannu Joensivu MALY: Erkki Kukkonen sote-palvelut: Kimmo Behm sivi-palvelut: Markku Hyttinen tekniset palvelut ja tietojärjestelmät: Mikael Grannas hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut: Vesa Tuunainen kilpailukyky: Petri Härkönen

18