Tulosseminaari K-U palveluverkkoselvitys TkT Heikki Lonka 8.1.2014.

Esitys aiheesta: "Tulosseminaari K-U palveluverkkoselvitys TkT Heikki Lonka 8.1.2014."— Esityksen transkriptio:

1 Tulosseminaari K-U palveluverkkoselvitys TkT Heikki Lonka 8.1.2014

2 Kysymys Onko kuntanne/kaupunkinne tarvittaessa valmis sitoutumaan palveluverkon sopeuttamiseen pitkän ajan kuluessa esimerkiksi esitettyjä keinoja käyttäen myös kuntien yhdistymispäätöksen yhteydessä? • kyllä • ei

3 Palveluverkkoselvitys väliraportissa

4 NYKYINEN TILANNE • 117 kpl kouluja • Keskimääräinen opetusryhmäkoko 18,8/19,5 •181 päiväkotia •Keskikoko 52 lasta •15 terveysasemaa ja yksi sairaala

5 Kouluverkon tunnusluvut

6 Päiväkotiverkon tunnusluvut

7 K-U8 kuntien opetuksen kulut verrattuna opetushallituksen tilastoon

8 Oppilasmäärät

9 Yleiskunto, rakennus kaikki ”Rakennuksen yleiskunto on hyvä”

10 Yleiskunto, rakennus koulut ”Rakennuksen yleiskunto on hyvä”

11 Yleiskunto, rakennus päiväkodit ”Rakennuksen yleiskunto on hyvä”

12 Terveyshaitat, koulut ”Minulla ei ole esiintynyt sisäilman laatuun liittyviä terveysongelmia viimeisen 2 vuoden aikana”

13 Kiinteistöpalveluiden laatu, koulut ”Kiinteistön ja ulkoalueiden hoidon laatu on hyvä”

14 Kiinteistöpalveluiden laatu, päiväkodit ”Kiinteistön ja ulkoalueiden hoidon laatu on hyvä”

15 Koulut

16 Päiväkodit

17 Kouluvertailua

18 Koulut Tarkasteluvuosi 2012

19 Päiväkotien vertailua

20 Terveyskeskuskohtainen väestöpohja (keskim.) ja väestövastuukustannus / asukas 20  Kuumakuntien terveysasemakohtaisissa väestöpohjissa on suuria vaihteluita. Keskiarvo (väestöpohja/terveysasemien määrä) on n. 15 000 asukasta  Juho Aaltosen (VATT 2006) terveyskeskusten tehokkuuseroja selvittäneen tutkimuksen mukaan optimaalinen väestöpohja terveyskeskukselle olisi noin 25.000 asukasta.  Kuntamaiseman aineistossa on myös nähtävissä korrelaatiota väestöpohjan ja asukaskohtaisen kustannuksen välillä. Pienen väestöpohjan terveysasemien alueella on kustannusvaihtelut suurempia kuin suurten väestöpohjien alueella.

21 Johtopäätökset • Suurin palveluverkon ongelma ovat tehottomat suuret koulut. Niiden käytön tehostamisella saadaan suurimmat toiminnan säästöt. • Päiväkotien kokoa kasvattamalla saataisiin merkittäviä säästöjä henkilöstökuluissa. • Pienten koulujen osalta tarkastelu pitää tehdä koulukohtaisesti ottaen huomioon kylien kehittäminen ja pienten koulujen integroiminen alueen muuhun kunnan rakenteeseen. • Terveyskeskusten väestöpohjaa tulisi kasvattaa. • Kiinteistökanta on ylimitoitettua (oppilaita/lapsia/neliö). Tilankäytön tehostamisella saadaan aikaan suurimmat säästöt kiinteistöjen ylläpitokuluissa. • Koko terveyskeskus-, koulu- ja päiväkotiverkosta selvityksessä on esitelty kolme mahdollista optimaalista verkkoa, joihin voidaan siirtyä pidemmän aikavälin kuluessa vaiheittain jos kuntien talouden sopeuttaminen niin vaatii.

22 Mallit kunnittain

23

24

25

26

27 Simulaatiomallit Uusi kunta

28 TIIVIS MALLI • 23 koulua ja 38 päiväkotia. Kymmenen 8- sarjaista alakoulua, viisi 9-sarjaista alakoulua ja kahdeksan yläkoulua, joista seitsemän on 15-sarjaisia ja yksi 16- sarjainen. • Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulun osalta 25,3 ja yläkoulun osalta 26,4 oppilasta. • Päiväkotiyksiköitä on 38, ja ne on mitoitettu 250 lapselle. • Esiopetustoiminta on järjestetty jokaisen alakoulun ja päiväkodin yhteydessä. Tasaisesti esioppilaita kertyy noin 55 per yksikkö. • Yksiköt (koulu ja esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat campus-mallin mukaisesti läheisessä yhteydessä, jolloin synergia on hyödynnettävissä optimaalisesti niin pedagogisen polun kuin kustannusten näkökulmasta. Ylä- ja ala-asteet voivat olla yhdessä, jolloin kyseessä on yhtenäiskoulu.

29 VÄLIMALLI • 34 koulua ja 46 päiväkotia. Kouluista kaksi on yläkouluja, toinen 7-sarjainen ja toinen 9-sarjainen. Neljä kouluista on 4-sarjaisia alakouluja. Loput koulut ovat yhtenäiskouluja, joista seitsemän 6- sarjaista yhtenäiskoulua, kaksitoista 4- sarjaista yhtenäiskoulua sekä yhdeksän 3- sarjaista yhtenäiskoulua. • Laskennalliset opetusryhmäkoot koulun osalta ovat alakoulun osalta 23,8 ja yläkoulun 24,0 oppilasta. • Kaikki 46 päiväkotiyksikköä on mitoitettu 210 lapselle. Päiväkotiyksiköt on sijoitettu kouluyksiköiden läheisyyteen.

30 VÄLJÄ MALLI • 42 koulua ja 65 päiväkotia. Kouluista kahdeksan on 5-sarjaisia alakouluja (1-4 lk). Muut koulut ovat yhtenäiskouluja seuraavasti: 26 koulua on 4-sarjaisia yhtenäiskouluja (1-9 lk) ja kahdeksan koulua 5-sarjaisia yhtenäiskouluja (5-9 lk). • Laskennalliset opetusryhmäkoot olisivat alakoulun osalta 22,0 ja yläkoulun osalta 22,1 oppilasta. • Päiväkotiyksiköitä olisi 65 ja ne olisi mitoitettu 150 lapselle. Esiopetusryhmät sijoitettaisiin alakoulujen ja päiväkotien yhteyteen.

31 Kolme eri vaihtoehtoista terveysasemaverkkoa Taulukossa laskettu optimointivara 7,8 M€ ei ole saavutettavissa pelkällä tilaratkaisulla eikä toisaalta kaikki optimointitoimenpiteet edellytä tilaratkaisuja eikä kuntauudistusta. Optimoinnit liittyvät: • Päivystystoimintaan • Terveysasemaverkkoon ( Nurmijärvi, Tuusula, Hyvinkää) • Lääkäri- hoitajatyönjaon kehittämiseen ja sitä kautta optimoituun lääkärityövoiman käyttöön ja vastaanottotyön lisääminen • Kalliista keikkalääkäriostopalvelusta eroon pääsemiseen 31 Versio "varovainen"Versio "realistinen"Versio "1 kunta"Optimointivara Nurmijärvi2 terveysasemaa (-1) 1 ta (-2)1 900 000 € Tuusula2 terveysasemaa (-1) 1 ta (-2)1 600 000 € Hyvinkää2 terveysasemaa1 terveysasema (-1)1 ta (-1)Tuusulan Jokela Hyvinkää2 200 000 € Järvenpää1 terveysasema (-1) 1 ta (-1), Tuusulan Kellokoski Järvenpäähän0 € Sipoo2 terveysasemaa 1 ta (-1)210 000 € Kerava1 terveysasema 1 ta925 000 € Mäntsälä1 terveysasema 1 ta940 000 € Pornainen1 terveysasema 40 000 € 12 terveysasemaa11 terveysasemaa8 terveysasemaa7 815 000 € Terveysasemisissa tapahtuvat jo toteutuksessa olevat muutokset : Sipoo pohjoinen uusi terveysasema v 2014 Järvenpää uusi terveysasema v 2016

32

33

34

35

36

37