Vauhtia verkkoon – Sadan megan Suomi

Esitys aiheesta: "Vauhtia verkkoon – Sadan megan Suomi"— Esityksen transkriptio:

1 Vauhtia verkkoon – Sadan megan Suomi
Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö

2 Haja-asutusalueiden laajakaistahanke
Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: ”Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaiset toimipaikat ovat enintään 2 km etäisyydellä 100 Mbit/s yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.” Haja-asutusalueilla huippunopeiden verkkojen rakentamiseen käytetään julkista tukea Maakuntien liittojen ohjelmissa vuosille 2010 – 15 noin 800 hanketta, joista jo kilpailutettu noin 200 hanketta Ensimmäiset pilottihankkeet (6 hanketta) valmistuneet ja ensimmäiset tukipäätökset tehty Päävaiheen toteutus alkaa kesällä (noin 100 hanketta) Laajakaistahankkeesta laaditaan väliarviointi syksyllä 2011

3 Laajakaistahankkeen väliarviointi 2011
Laadintaprosessi: ”Keskustelumuistio” lausuntokierrokselle ennen kesää Väliarviointi laaditaan syksyllä Ensimmäisten kahden vuoden kokemukset: Mikä toimii? Mikä ei toimi? Tarvitaanko tukijärjestelmään muutoksia? Käsiteltäviä asioita: Isojen operaattoreiden kiinnostuksen lisääminen Pienten operaattoreiden verkkoinvestointien rahoittaminen (mm. lainatakuut) Kokonaisrahoitustarve ja maakuntien kiintiöt Kustannukset kunnille ja loppukäyttäjille Maakuntaliittojen hankeohjelmien ajantasaisuus Rahoituspäätökset ja maksatukset Julkisen tuen ennakoitavuus (tukikelpoiset kustannukset)

4 www.lvm.fi/100megansuomi Markkinointiaineistoa 100 megan palveluista:
Yleisesite ”Vauhtia verkkoon – sadan megan Suomi” Kalvosarja kuntapäättäjille Infokortit Kotitalousvähennys Laajakaista-TV (IPTV) Ikäihmisten palvelut Terveydenhuollon palvelut Koulutuspalvelut Maaseudun yrittäjän palvelut …

5 Kunnan kannattaa olla aktiivinen
Valokuituverkko on sijoitus kunnan tulevaisuuteen. Se mahdollistaa kaikki nykyiset ja tulevaisuuden palvelut ainakin 50 vuodeksi. Varmatoiminen tietoverkko on yritystoiminnassa jo välttämätön. Paikalliset yritykset saavat hyvistä viestintäyhteyksistä kilpailuetua, jolloin kunnan verotulot kasvavat. Mitä useampi nopeaan verkkoon liittyy, sitä edullisemmaksi liittyminen kuntalaisille tulee. Käyttäjän maksettavaksi jäävä liittymismaksu on tavallisesti euroa. Liittymien markkinointia ei kannata jättää yksinomaan teleyritysten vastuulle. On parempi, että laajakaistahanke leimautuu kunnan hankkeeksi ja kunta toimii tiedonkulun kanavana. 5

6 Internet-palvelut Liittymän voi tilata usealta toimittajalta.
Yhteys toimii varmasti ja on nopea molempiin suuntiin. Suurien tiedostojen lataus, meilaus ja liikkuvan kuvan katselu sujuu ongelmitta. Samaan aikaan voidaan käyttää useita netin sovelluksia ilman yhteyshäiriöitä. Toimisto tulee nopealla yhteydellä tarvittaessa myös kotiin. 6 6

7 TV-palvelut Täysin uusi tapa katsoa televisiota. Ohjelmat voi katsoa silloin kun itselle parhaiten sopii! Ohjelmia voi lähes rajatta tallentaa verkkoon digiboksin tavoin. Runsas valikoima maksuttomia ja maksullisia TV-kanavia sekä elokuvia verkon videovuokraamossa. Teräväpiirtolähetykset ja tulevaisuudessa myös 3D-lähetykset. 7 7

8 Puhepalvelut Valokuituverkkoon liitettävä puhelin on kuin tavallinen puhelin ja toimii varmasti! Tietokonetta käytettäessä saa myös maksuttoman kuvayhteyden koti- ja ulkomaille (Skype). Helppo ja edullinen tapa yhteydenpitoon. 8 8

9 Valvonta- ja turvapalvelut
Etävalvonta- ja hälytyspalvelut toimivat luotettavasti. Maatalousyrittäjä voi mistä tahansa varmistaa, että kaikki on navetassa hyvin. Murtojen, vesivuotojen ja tulipalojen ehkäisy kodeissa ja kesämökeillä. 9 9

10 Hyvinvointi- ja terveyspalvelut
Netin kautta voidaan tarjota syrjäseutujen vanhuksille hoiva- ja terveyspalveluja, jolloin kotona on mahdollista tulla toimeen pidempään. Kuvayhteys sairaanhoitajaan saadaan nappia painamalla. Kunnan terveyskeskuslääkäri voi videoyhteyden avulla konsultoida sairaalan erikoislääkäriä. 10 10

11 Koulutuspalvelut Huippunopea yhteys tuo täysin uuden tavan opiskella.
Oppilaitokset voivat tarjota erilaisia verkkokursseja. Kielikurssille voi osallistua kotisohvalta. Videoyhteyden avulla voi osallistua opetukseen, aivan kuin olisi itse paikalla. 11 11

12 Esimerkki Ruotsista: Videoneuvottelu säästää aikaa ja rahaa
Pohjois-Ruotsissa sijaitsevassa Norbottenin läänissä säästetään aikaa ja rahaa hyödyntämällä kokouksissa videoneuvottelua. Nopean yhteyden avulla järjestetään videokokouksia, joihin osallistuvat kaikki alueen 14 kuntaa. Yksi ainoa videoneuvottelulla toteutettu kokous säästää kunnilta 60 tuntia työaikaa ja kruunua. Myös hiilijalanjälkeä pystytään pienentämään, kun matkustamisen tarve kuntien välillä vähenee. Videoneuvottelu on erinomainen tapa hoitaa kokoukset alueilla, joissa välimatkat ovat pitkiä. Suurimmat säästöt syntyvät kun matkoihin käytetyn ajan voi käyttää tehokkaaseen työhön. 12 12

13 Esimerkki Ruotsista: Ensiluokkaista kieliopetusta nyt myös haja-asutusalueilla
Luulajan kunta Ruotsissa palkkaa nykyisin kaikki äidinkielen opettajat kokoaikaisiin työsuhteisiin, kun aiemmin työtä voitiin tarjota vain osa-aikaisena. Työtä riittää kaikille kokoaikaisesti, kun kunta tarjoaa usean kielen opetusta myös muille kunnille videoneuvotteluyhteyden avulla. Peruskouluilla on nyt 220 videoneuvottelulisenssiä 170 toimipisteessä läänin alueella. 10 opettajaa tarjoaa opetusta videoneuvotteluyhteyden avulla 350 oppilaalle suomen, meän, saamen, arabian, persian ja thain kielissä. Opetustarjonta laajenee lähiaikoina myös norjan, somalian ja darin kieliin. 13 13