Maria Vaalavuo Terve Kunta

Esitys aiheesta: "Maria Vaalavuo Terve Kunta"— Esityksen transkriptio:

1 Maria Vaalavuo Terve Kunta 10.4.2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Maria Vaalavuo Terve Kunta Maria Vaalavuo

2 Terveyspalveluiden käytön mekanismi
Altistavat tekijät (esim. ikä, sukupuoli, koulutus, tulot, terveysuskomukset) Sairaudet Tarpeet Yksityinen tai julkinen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö Mahdollisuudet (esim. tulot, etäisyys, jonot, yksityinen vakuutus, työterveyshuolto) Kuntien palveluiden tarjonta Maria Vaalavuo

3 Tutkimuksen tavoite Tutkimukseen perustuvat kriteerit sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksille Yksilölliset erot palvelutarpeessa (mikä selittää) Kunnittaiset erot tarpeiden yleisyydessä (tarve-erot) Tarkoituksena löytää malli, jolla kustannuksia selitetään esim. terveydentilaa ja sosioekonomista asemaa kuvaavilla muuttujilla yksilötasolla Maria Vaalavuo

4 Lähestymistavan rajoitteet
Analysoitu käyttö kuvaa tarjontaa, nykyistä palvelurakennetta ja siihen liittyviä epäkohtia Perustuu oletukseen, että toteutunut nykyinen käyttö on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa Ei huomioi oikeudenmukaisuustavoitteita Tarvetekijöihin liittyvät väärät kannusteet (rajoittaa tekijöiden valintaa)  Vaatii periaatteellisia muutoksia valtionosuusjärjestelmässä Tyydyttämättömät tarpeet: työttömät käyvät Suomessa harvemmin lääkärissä kuin työlliset Tehokkuus: eli käytössä olevat resurssit jakaantuneet tarpeen mukaisesti Rakenteelliset muutokset: Epäkohdat voidaan ottaa huomioon painottamalla ei tavalla eri palveluja (poliittiset painot) Maria Vaalavuo

5 Aineistot: terveydenhuolto ja vanhuspalvelut
Hoitoilmoitusrekisteri (HILMO) Avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (AvoHILMO) Kelan lääkekorvaus- ja etuusrekisterit Tilastokeskuksen tiedot Tilastokeskuksen tekemässä otoksessa 144 kuntaa, yhteensä henkilöä (alkuperäisessä aineistossa 3,5 milj. henkilöä) Maria Vaalavuo

6 Aineistot: sosiaalipalvelut
Helsingin ja Päijät-Hämeen sosiaalipalvelurekisteri Lastensuojelu- ja toimeentulotukirekisteri Hoitoilmoitusrekisteri (HILMO) Avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (AvoHILMO) Kelan lääkekorvaus- ja etuusrekisterit Tilastokeskuksen tiedot  Helsingin aineistosta tehdyssä n. 25% otoksessa n henkilöä + Aava/Oiva n henkilöä Maria Vaalavuo

7 Yksikkökustannukset Pääasiassa THL/CHESS:n uuden yksikkökustannusraportin tietoja vuodelta 2011 (Kapiainen ym., 2014) Lisäksi Aava/Oiva-liikelaitosten hinnaston tietoja Maria Vaalavuo

8 Terveydenhuoltokustannukset ikäryhmittäin (avohoito)
Keskimäärin euroa per henkilö (josta isoin erä: vuodeosastohoito 811 euroa, sitten esh: 398 euroa). Ikä kuitenkin selittää äärimmäisen huonosti kustannusten jakautumista yksilötasolla. Erityisesti psykiatrian ja erikoissairaanhoidon kustannuksia ikä ei selitä ja eri alojen välillä kustannusten ja iän suhde on erilainen, esim. psykiatriassa korkeimmat km. Kustannukset on vuotiailla, joilla ei muilla th-aloilla suuria kustannuksia. Maria Vaalavuo

9 Terveydenhuoltokustannukset ikäryhmittäin (vuodeosastohoito + avohoito)
Maria Vaalavuo

10 Vanhustenhuollon kustannukset ikäryhmittäin
Yli 85-vuotiailla keskimäärin euroa per henkilö. Naisten ja miesten välillä huomattava ero. Yksin eläminen vaikuttaa huomattavasti palvelun tarpeeseen. Maria Vaalavuo

11 Sosiaalihuollon kustannukset ikäryhmittäin
Vanhusten kuljetuspalvelut (vammaispalveluissa) ja vammaispalvelut kohdistuvat usein vanhempiin ikäryhmiin. Sitten näkyy lastensuojelun hyppy. Jos mukaan otettaisiin toimeentulotuki, nousisi myös vuotiaiden osuus. Maria Vaalavuo

12 Sosiaalihuollot eriteltynä
Maria Vaalavuo

13 Mitkä ovat hyvät kriteerit valtionosuusjärjestelmässä
Tehokkuus kannustaa kuntia toimimaan tehokkaasti Oikeudenmukaisuus taata kunnille taloudelliset yhtäläiset mahdollisuudet tuottaa palveluja Tietopohja tiedot helposti saatavilla tiedot luotettavia Läpinäkyvyys, yksinkertaisuus ja ennustettavuus  Hallituksen tavoitteet: yksinkertaisuus, päällekkäisyyksien estäminen, yhtenäiset ikäryhmät, selkeä VOS

14 Kustannuksia selittäviä tekijöitä
Ikäryhmät (VM:n määrittelemät) Sairastavuus Diabetes, epilepsia, sydämen vajaatoiminta, psykoosit, reuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, sydämen rytmihäiriöt, haavainen paksusuolentulehdus / Crohnin tauti, dementia, syövät, neurologiset taudit (Kelan erityiskorvattavien lääkekorvausten perusteella) Työkyvyttömyyseläke (18-55-vuotiaat) Koulutustaso, tulotaso (huono-osaisuus) Työllisyystilanne (työterveyshuollon huomioiminen!) Siviilisääty (asuuko yksin), sukupuoli VOS-laskelmissa vaadittavia kriteerejä: löytyy kunnittaista tietoa muuttujista, ei voi manipuloida, teoreettisesti valideja Maria Vaalavuo

15 Esityksen nimi / Tekijä
Esityksen nimi / Tekijä

16 Esityksen nimi / Tekijä
Esityksen nimi / Tekijä

17 Esityksen nimi / Tekijä
Esityksen nimi / Tekijä

18 Kertoimien laskentatapa aineistosta
Valitaan regressionanalyysissä tilastollisesti merkitsevät tekijät, jotka selittävät kustannuksia yksilötasolla VM tehnyt päätökset lopullisista mukaan otettavista tekijöistä Regressioanalyysin perusteella selvitetty jokaiselle tekijälle estimaatti Tekijän esiintyvyys väestössä (yleisyys) Yleisyyden ja estimaatin perusteella laskettu painotettu kerroin jokaiselle tekijälle Sama tekniikka kuin edellisessä THL:n VOS-raportissa. Maria Vaalavuo

19 Terveydenhuollon painotetut kertoimet
Tekijän yleisyys (%) Malli 1 Malli 2 Regressio-kerroin Painotettu kerroin Ikä 0-5 6,7 1071 0,66 1126 0,70 Ikä 6 1,1 686 0,42 806 0,50 Ikä 7-12 6,3 939 0,58 1058 Ikä 13-15 3,3 1320 0,82 1439 0,89 Ikä 16-18 3,6 990 0,61 1292 0,80 Ikä 19-64 61,4 398 0,25 753 0,47 Ikä 65-74 9,6 982 1200 0,74 Ikä 75-84 5,8 1423 0,88 1830 1,14 Ikä 85+ 2,2 1948 1,20 2660 1,65 Diabetes 4,5 866 0,54 904 0,56 Epilepsia 1503 0,93 1578 0,98 Psykoosit 1,7 10519 6,50 10699 6,63 Reuma 1299 1362 0,84 Keuhkoastma 4,2 731 0,45 759 Verenpainetaudit 8,7 555 0,34 606 0,38 Sepelvaltimotauti 3,2 1164 0,72 1160 Crohnin tauti 0,7 1313 0,81 1269 0,79 Dementia 1080 0,67 1137 0,71 Syövät 1,6 4645 2,87 4653 2,89 Neurologiset taudit 0,4 1743 1,08 1775 1,10 Sydämen rytmihäiriöt 1,4 1777 1799 1,12 Työkyvytön, alle 55v. 1,9 5377 3,32 5788 3,59 Alin koulutus, yli 20v. 20,9 252 0,16 - Ei työllinen, 18-64v. 18,7 722 Ei parisuhteessa, yli 80v. 492 0,30 Nainen 51,2 248 0,15 Maria Vaalavuo

20 Sairastavuuden vaikutus
Miten sairastavuus ja muut tekijät vaikuttavat ainoastaan iän mukaan laskettaviin kustannuksiin. 1) jakautuminen vain iän mukaan 2) kontrolloitu VM:n mallin tekijöillä 3) kontrolloitu THL:n mallin tekijöillä Maria Vaalavuo

21 Vanhustenhuollon painotetut kertoimet
Tekijän yleisyys (%) Malli 1 Malli 2 Regressio-kerroin Painotettu kerroin Ikä 65-74 54,6 60,7 0,01 57 Ikä 75-84 33,0 2139,6 0,43 2124 0,51 Ikä 85+ 9,1 - 12501 3,03 Ikä 85+, nainen 3,2 13982 2,79 Ikä 85+, mies 8410 1,68 Diabetes 13,1 1040 0,21 1043 0,25 Epilepsia 1,5 5195 1,04 5141 1,24 Psykoosit 2,8 10283 2,05 10349 2,50 Dementia 6,2 18397 3,67 18538 4,49 Neurologiset taudit 1,4 6800 1,36 6692 1,62 Sydämen rytmihäiriöt 5,8 1852 0,37 1895 0,46 Ei parisuhteessa, yli 80v. 18,6 4733,5 0,94 Maria Vaalavuo

22 Sosiaalihuollon painotetut kertoimet
Tekijän yleisyys (%) Malli 1 Malli 2 Regressio-kerroin Painotettu kerroin Ikä 0-5 6,1 493 0,62 Ikä 6 0,9 618 0,78 Ikä 7-12 5,2 1113 1,41 Ikä 13-15 2,8 3153 3,99 Ikä 16-18 3,1 2853 3,61 3008 3,80 Ikä 19-64 65,7 -76 -0,10 232 0,29 Ikä 65-74 9,1 458 0,58 716 0,91 Ikä 75-84 5,0 997 1,26 1362 1,72 Ikä 85+ 2,1 2752 3,48 3134 3,96 Työkyvytön, alle 55v. 1,7 8925 11,28 9517 12,03 Alin koulutus, yli 20v. 21,0 611 0,77 - Toimeentulotukiasiakas 5,5 765 0,97 Ei työllinen, 18-64v. 18,8 510 0,65 Maria Vaalavuo

23 Kunnittaiset tarvekertoimet
Tekijän esiintyvyys kunnassa ja kunnan väkiluku Kunnittainen tarvekerroin suhteutetaan koko Suomen tarvekertoimeen  Yli 1,0 oleva suhteutettu tarvekerroin kertoo keskimääräistä suuremmasta tarpeesta, alle 1,0 pienemmästä Maria Vaalavuo

24 Huomionarvoista VM pyrkinyt yksinkertaisuuteen ja tekijöiden rajoitettuun lukumäärään Myös periaatteellinen keskustelu valtionosuusjärjestelmän tavoitteista suotavaa Huomioon ei ole otettu järjestelmän mahdollistamaa politiikkaohjausta tai vaikuttavuutta, esim. terveyseroja voitaisiin pyrkiä kaventamaan järjestelmän avulla Kriteerien tarkistaminen normatiiviselta pohjalta Lisää loppuraportissa ”Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen” (Raportti 24/2013): Maria Vaalavuo

25 Suositus: valtionosuus useammasta osasta
Järjestämisosa Monikanavarahoituksen huomioonottaminen Työterveyshuollon huomioonottaminen Vaikuttavuus/palkitsevuusosa Kuntien ohjaus terveys- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden mukaisesti Palvelukohtaisten painotusten joustavuus  Tutkimustyön kehittäminen ja hyödyntäminen tässä prosessissa välttämätöntä! Järjestämisosa: Perustuu laadittuihin valtionosuuskriteereihin Vaikuttavuus/palkitsevuusosa: Ohjataan kuntien palvelutoimintaa kohdennetusti terveyspoliittisten tavoitteiden suuntaiseksi. Jaetaan harkitusti ja valikoivasti tehokkaasti toimiville alueille ja palvelujen tuottajille asettamalla mitattavia vaikuttavuustavoitteita. Vaikuttavuusosaa voitaisiin alussa käyttää kannustamaan laadukkaiden rekisteritietojen tuottamiseen. Palkitsevuusosa: Erilaisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä palkitaan alueita ja tuottajia tavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä. Maria Vaalavuo

26 Kiitos! Maria Vaalavuo