Turvapaikanhakijat tarvitsevat suojaa ja turvaa

Esitys aiheesta: "Turvapaikanhakijat tarvitsevat suojaa ja turvaa"— Esityksen transkriptio:

1 Turvapaikanhakijat tarvitsevat suojaa ja turvaa
Kuva: Katri Naukkarinen Esityksessä käydään läpi turvapaikanhakijoiden tilanne ja olosuhteet Suomessa, miten vastaanottokeskukset toimivat ja miksi Punainen Risti toimii turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten hyväksi. Kuvat: 1 Katri Naukkarinen, 2 Jussi Vierimaa 1. Kauhavan vastaanottokeskus. Keskuksen johtaja Ilkka Peura sekä Mohammed Walid ja Noor Hussein, jotka ovat lähdössä Helsinkiin mennäkseen naimisiin imaamin edessä. Turvapaikanhakijat, turvapaikanhakijoiden vastaanotto. 2. Turun vastaanottokeskus Pansiossa. Turvapaikanhakijat, majoitus. Kuva: Jussi Vierimaa 2016

2 Usein on kysytty miksi pakolaiset eivät palaa omiin koteihinsa? Kuva
Homsin kaupungista Syyriasta. Photo: Rauli Virtanen

3 Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi ja normalisoitui
Suomeen saapui vuonna 2015 yhteensä turvapaikanhakijaa. Vuonna 2014 turvapaikanhakijoita tuli 3651 Lisääntynyt tulijoiden v määrä edellytti uusien vastaanottokeskusten perustamista nopealla tahdilla Tänä vuonna tulijoiden määrä on laskenut, lokakuun puoleen väliin mennessä noin 4800 tulijaa Punainen Risti perustaa keskuksia maahanmuuttoviraston pyynnöstä Turvapaikanhakijoiden suurimmat lähtömaat Irak, Afganistan, Syyria ja Somalia. Vastaanottotoiminnan näkyvyyden siivittämänä yli uutta vapaaehtoista ilmoittautui mukaan v. 2015 2000-luvulla määrät ovat vaihdelleet hakijan välillä. Lähde sisäministeriön www-sivut ( )

4 Suomen Punaisen Ristin ylläpitämiä vastaanottoyksiköitä oli parhaillaan 109, ja niissä oli petipaikkaa. Kevään 2016 aikana SPR:n keskukset vähenivät Marraskuun puolivälissä 65 SPR:n yksikköä 50 prosenttia kaikista Suomen vastaanottoyksiköistä on SPR:n ylläpitämiä Olemme valmiita perustamaan uusia yksiköitä tarpeen mukaan

5 Termistö Siirtolainen Turvapaikanhakija Pakolainen
Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee turvapaikkaa maasta johon on saapunut ja kertoo syitä, miksi haluaa suojelua (vaino, uhka, pelko) Kaikilla ihmisillä on oikeus hakea pysyvän asuinmaansa ulkopuolella turvapaikkaa Pakolainen Henkilö, joka täyttää Geneven pakolaissopimuksen mukaiset pakolaisstatuksen edellytykset (hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta) ja jolle vastaanottajamaa myöntää turvapaikan. Maahanmuuttoviraston (Migri) sanasto osoitteessa sisältää keskeisiä Migrin käyttämiä termejä ja niiden selityksiä. Määritelmät eivät noudata sanatarkasti lainsäädännössä käytettyjä määritelmiä. Virallisissa yhteyksissä tulisi perehtyä asianomaiseen lainsäädäntöön ja muuhun lähdekirjallisuuteen.

6 Turvapaikkaprosessi Myönteinen Kielteinen
Poliisi selvittää hakijan maahantulon, matkareitin ja henkilöllisyyden. Hakija asuu vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa. Hakemuksen jättäminen rajavartioviranomaiselle tai poliisille Myönteinen päätös: hakija saa jäädä Suomeen Turvapaikka-puhuttelu Turvapaikkaa voi hakea vain Suomessa, ei esimerkiksi Suomen edustustossa ulkomailla. Pakolaisaseman saavat Geneven pakolaissopimuksen mukaiset kriteerit täyttävä henkilö: henkilö, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella sen vuoksi, että hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, eikä voi tai halua tällaisen pelon vuoksi turvautua kyseisen maan suojeluun. (Lähde: ) Turvapaikan voi saada pakolaisasemaan oikeutettujen lisäksi myös toissijaisen suojelun (jos kotimaassasi tai pysyvässä asuinmaassa uhkaa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus) tai humanitaarisen suojelun (esim. ympäristökatastrofi tai huono turvallisuustilanne selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta johtuen) perusteella. (Lähde: Kaikki turvapaikanhakijat eivät jää maahan. Heinäkuuhun 2015 mennessä tehdyistä turvapaikkapäätöksistä noin 40 prosenttia oli myönteisiä. Jos tulijoita on tänä vuonna arviolta ja 40 % saa myönteisen turvapaikan, tarkoittaa se ihmistä. Kielteinen Maahanmuuttovirasto ei myönnä hakijalle turvapaikkaa eikä oleskelulupaa ja tekee päätöksen hakijan käännyttämisestä. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Käännyttämisen täytäntöönpanosta vastaa poliisi. Hakija voi kielteisen päätöksen saatuaan hakea muutosta päätökseen Helsingin hallinto-oikeudesta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta Korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää valitusluvan.

7 Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä?
Näille emme usein voi mitään: Sodat ja kriisit lähtömaissa Suomen kansainväliset sopimukset, esim. oikeus hakea turvapaikkaa Yksittäisten ihmisten muutto- ja sijoittamispäätökset Vastaanottokeskusten ja virkamiesten työntekijöiden vaitiolovelvollisuus Mutta: Voimme päättää suhtaudummeko ihmisiin myönteisesti tai kielteisesti …vai rakennammeko vihamielistä ilmapiiriä? Jos tervehdimme ja hymyilemme, vastaavat muut samalla tavalla Pienillä yhteisillä asioilla ja tekemisellä tuttuus ja yhteisöllisyys lisääntyy

8 Miksi Suomen Punainen Risti on mukana?
Inhimillisyyden puolesta: kaikilla yhtäläiset ihmisoikeudet Punaisen Ristin tehtävänä on auttaa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä Pakolaiset tarvitsevat kansainvälistä apua ja suojelua Järjestöllä on kokemusta ja osaamista Inhimillisyyden puolesta Punaisen Ristin apua tarvitsevat kipeimmin ihmiset, joiden henki on vaarassa tai joilla ei itsellään ole keinoja elää ihmisarvoista elämää. Heikoimmassa asemassa ovat ihmiset, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kotimaansa sodan vuoksi. Heistä haavoittuvimpia ovat lapset, vanhukset, sairaat ja vammaiset.

9 Miten järjestelmä toimii vastaanottokeskuksessa?
Vastaanottokeskus tarjoaa asukkaille majoituksen ja peruspalvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut) Vastaanottoraha joko: 316,07 €/kk (ei aterioita) tai 92,64 €/kk (keskus tarjoaa valmiin ruuan)

10 Miten järjestelmä toimii vastaanottokeskuksessa?
Vastaanottokeskus järjestää tulkki- ja käännöspalveluja turvapaikanhakijalle. Asukkailla on velvollisuus osallistua työ- ja opintotoimintaan. Turvapaikanhakijat saavat tehdä töitä: 3 kk kuluttua saapumisestaan (matkustusasiakirja) 6 kk kuluttua saapumisestaan (ei matkustusasiakirjaa)

11 Oleskeluluvan saanut muuttaa kuntaan
Kunta järjestää kotouttavaa toimintaa Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotouttamisen kustannuksia kotouttamislain mukaisesti. Valtio vastaa myös turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannuksista. Kunnat saavat laskennallista korvausta jokaisesta vastaanotetusta henkilöstä 2 300 €/vuosi yli 7-vuotiaista ja sitä vanhemmista 6 845 €/vuosi alle 7-vuotiaista Korvausaika on 4 vuotta kiintiössä tulleista henkilöistä ja 3 vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista henkilöistä. Lisäksi korvataan todellisten kulujen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia tulkkaus- ja käännöspalveluja toimeentulotukikustannuksia Kohderyhmään kuuluvat henkilöt huomioidaan myös valtionosuuksissa, joita kunnille maksetaan oppivelvollisuusikäisten maahanmuuttajalasten määrän mukaan. Työ- ja elinkeinohallinto rahoittaa lisäksi kotoutumiskoulutusta ja opetushallinto valmistavaa opetusta. Lisätiedot: Kotouttaminen.fi

12 Vastaanottokeskus paikkakunnalla

13 SPR:n osastot ja vastaanottokeskustoiminta
Vastaanottokeskuksen alueen osasto koordinoi vapaaehtoistoimintaa VOKeissa Vastaanottokeskuksen henkilökunnan jäsen vastaa vapaaehtoistoiminnasta VOKissa Vastaanottokeskuksen perustamisvaiheen ja jo toiminnassa olevan keskuksen vapaaehtoistehtävät ovat hyvin erilaisia keskenään

14 Vastaanottokeskus paikkakunnalla
Vastaanottokeskus palkkaa henkilökunnan huolehtimaan keskuksen pyörittämisestä Keskuksen henkilökunta käy keskustelua paikkakunnalla mm. jos ilmenee väärinkäsityksiä tai häiriötä Vapaaehtoistoiminta keskuksen asukkaiden kanssa on erittäin toivottua ja tervetullutta Vapaaehtoiset voivat järjestää esim. kielikerhoja, lasten toimintaa, ystävätoimintaa, urheilu- ja pelimahdollisuuksia sekä kokkikerhoja. Lisätietoja: Makupaloja monikulttuurisesta toiminnasta

15 Vapaaehtoiset leikittävät lapsia vastaanottokeskuksessa.

16 Mistä turvapaikanhakijat tulevat?

17 Mistä turvapaikanhakijat tulevat?
Eniten turvapaikanhakijoita on tullut Irakista, Somaliasta, Albaniasta ja Afganistanista. Lisäksi mm. Syyriasta ja Nigeriasta. Irak: Väkivaltaisuudet pahimmillaan sitten vuoden 2006/2007 1/2014 – 4/2015 yli siviiliä väkivaltaisuuksien kohteena Heinäkuun 2015 lopussa yli 8,6 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa Irakissa on 3,2 miljoonaa maan sisäistä pakolaista ja yli Syyrian pakolaista Punainen Risti avusti maassa 2014 yli kahta miljoonaa ihmistä Syyria Viisi vuotta kestäneen konfliktin aikana on kuollut ihmistä, yli miljoona ihmistä on haavoittunut Syyriassa 9 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, joista puolet lapsia 4 miljoonaa ihmistä on paennut Syyriasta Humanitaarinen tilanne synkkä: 13 miljoonan ihmisen arvioidaan olevan avun tarpeessa, heistä 5 miljoonaa lapsia 60% sairaaloista on suljettu tai toimii vain vaivoin Erittäin huono turvallisuustilanne vaikeuttaa avun perille menoa tai jopa estää sen Syyria lähde:

18 Kiitos, kun välität! Kaivannon sairaalan vastaanottokeskus. Riitta Järvinen (vas.) ja Raija Hokkanen ovat olleet mukana Kangasalan vastaanottokeskuksen perustamisesta saakka. Kuvaaja: Miisa Kaartinen