Lohjan perhekeskusmalli

Esitys aiheesta: "Lohjan perhekeskusmalli"— Esityksen transkriptio:

1 Lohjan perhekeskusmalli
Uudistuva Perhekeskus, Iloa ja kasvua yhdessä Eija Tommila, perhekeskusten päällikkö

2 Toiminnan lähtökohdat
Perhekeskus on tapa järjestää lapsiperheiden palvelut toiminnallisesti monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi, jotta perheiden asiointi palveluissa helpottuu. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä perheiden, peruspalveluiden, vaativan tason palveluiden, erikoissairaanhoidon, järjestöjen, seurakuntien sekä yksityisen sektorin kanssa. Perhekeskus tarjoaa perheille ja lapsille vertaistoimintaa ja avoimen kohtaamispaikan. Perhekeskuksen lähtökohtana on, että lapsen hyvinvoinnilla ja vanhempien voimavaroilla on vahva keskinäinen yhteys. Vahvistamalla vanhemmuutta sekä vanhempana toimimista voidaan edistää lapsen hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Tarjoamalla lapsen kehityksen mukaista toimintaa ja tukea perhekeskus tukee vanhempia kasvatustehtävässä.

3 Rakenteet Kaupunginvaltuuston 11/2010 periaatepäätös palveluverkon kehittämisestä, johon myös perhekeskus sisältyi. Perhekeskus aloitti toimintansa Lohjantähdessä Palveluverkkopäätösten mukaisesti v Lohjalle perustettiin v Aurlahden perhekeskus ja v on perusteilla Nummen perhekeskus. Lohjalla on tehty laaja organisaatiouudistus vuoden alusta. Uudistuksessa yhdistyivät entiset perusturvan ja sivistystoimen hallintokunnat ja perustettiin Hyvinvoinnin toimiala. Jokaisen yläkoulun yhteyteen nimettiin moniammatilliset aluetyöryhmät (6).

4 Hyvinvointitoimialan rakenne, asiakaslähtöiset prosessit
Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue Työikäisten palvelualue Ikääntyneiden palvelualue Kasvun ja oppimisen edistäminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Toimintakyvyn ja hyvän elämän Sujuva arki Haasteita arjessa Tuettu arki Prosessin omistaja Yhteinen ydinprosessi: onnellisen elämän edistäminen Asiakkaan elämän tilanne

5 Lohjantähden perhekeskus
Perhekeskusmainen toimintamalli -varhaiskasvatus -koulut -aluetyöryhmät -nuorisokeskus -liikuntakeskus -monitoimikeskus Lastensuojelu Perheneuvola Lasten tutkimus- ja kuntoutuspalvelut: lastenneurologi neuropsykologi fysioterapia toimintaterapia puheterapia Perhe Keskustan äitiys- ja lastenneuvola Neuvolapsykologi Ehkäisevä perhetyö ja kotipalvelu Avoin päivähoito (Aallokko ja Pirtti) MLL, srk, Neuris ja muut järjestöt

6 Aurlahden perhekeskus
Perhekeskusmainen toimintamalli -varhaiskasvatus -koulut -aluetyöryhmät -nuorisokeskus -liikuntakeskus -monitoimikeskus MLL, srk, Neuris ja muut järjestöt Aurlahden äitiys- ja lastenneuvola Avosairaan-hoidon palvelut Perhe Terveydenhuollon terapia- ja kuntoutuspalvelut: -lasten fysioterapeutti -puheterapeutti Ehkäisevä perhetyö ja kotipalvelu Avoin päivähoito (Aallokko ja Pirtti)

7 Yhteistyön rakentuminen
Monialainen yhteistyö asiakkaiden vastaanotoilla on saman käynnin aikana hoitunut useampi perheen esiin nostama tai ammattilaisen havaitsema asia. verkostoyhteistyön ja moniammatillisen osaamisen ja konsultoinnin hyödyntäminen asiakkaiden kokonaistilanteen arvioimiseksi ja hoitamiseksi. Lasten tutkimus- ja kuntoutustyöryhmä (Latuku) Moniammatillisen varhaisen tuen tiimi (Vatu) Palveluohjaus ja paina apua -nappi

8 Vertais- ja ryhmätoimintaa
Lapsille: maltti ryhmä (elto, toim.ter.), sosiaalisia taitoja vahvistava ryhmä (psykol, toim.ter.), motoriikkaryhmä (ft, toim.ter.), käden taidot (toim.ter.) keväällä -18 käynnistyy lapsille eroryhmä Vanhemmille: nuoret vanhemmat, perhe- ja parisuhdevalmennus Uuma -ryhmä GDM -ryhmä ryhmäneuvolat keväällä -18 käynnistyy vanhemmuusvalmennus- ja eroneuvo -ryhmät

9 Perhekalenteri

10 Aluetyöryhmät Perustettu 6 moniammatillista aluetyöryhmää yläkoulujen alueille: -ryhmissä on nimettynä edustus koululta, varhaiskasvatuksesta, neuvolasta, kouluterv.huollosta, perheneuvolasta, ehkäisevästä perhetyöstä ja kotipalvelusta sekä lastensuojelusta Kehittämistyön tavoitteena on luoda lapsiystävällinen alue, jonka verkostossa toimivat tahot pystyvät luomaan vaikuttavia ratkaisuja pienten lasten, koululaisten ja nuorten kehityksen ja arjen tueksi sekä vahvistamaan vanhempien voimavaroja heidän kasvatustyössään.

11 Ketterät kokeilut, ideat toiminnan kehittämiseksi
Läksykerho (Mll:n koordinointi) koulumotivaation parantamiseksi Kohtaamispaikkoja, perhekahvila toimintaa lisätty alueilla Kerhotoiminnan vahvistaminen, Ella – mobiilisovelluksen pilotointi ”Ettei kukaan jäisi yksin” Te lat (Arki sujumaan, perheen pelisäännöt, nuorten itsetunto, päihteiden käyttö, pelaaminen) ”Nopean toiminnan joukot” Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten ratkaisukeskeinen valmennus Perhekeskuksen ea-klinikka toiminta

12 Johtamisrakenne Kaupunkitason Lape ryhmä
lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja, pj palveluyksiköiden ja työyksiköiden päälliköt 2.asten koulutuksen palvelupäällikkö erikoissairaanhoidon ylilääkärit järjestöpäällikkö, MLL erityisasiantuntija asiakkuuspäälliköt hanketyöntekijät Perhekeskus: Yhteensovittava johtaminen 5 lähiesimiestä: perhekeskusten päällikkö johtava perheneuvoja, perheneuvola osastonhoitaja, neuvolat osastonhoitaja, fysio- ja toimintaterapia päiväkodin johtaja Johtotiimi, henkilöstöpalaverit, kehittämisiltapäivät Säännölliset tapaamiset MLL:n ja seurakunnan kanssa

13 Tulevaisuuden visio Selkeät johtamisen, yhteistyön ja konsultaation
Asukastoiminta ja 3.sektori Peruspalvelut Perhekeskus Vaativan ja erityistason palvelut Selkeät johtamisen, yhteistyön ja konsultaation rakenteet palveluiden välillä Nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät palvelut, painopiste ehkäisevään työhön

14 Tulevaisuuden visio -palveluiden vaikuttavuus on parantunut ja näyttöön perustuvat mallit käytössä (Kasvun tuki) -puheeksi ottamisen mallit sekä vaikuttavia myönteisiä kasvatusmenetelmiä ja ryhmänhallintamenetelmiä on käytössä kaikkialla palveluissa (esim. Ihmeelliset vuodet) -sähköisiä palveluita on kehitetty systemaattisesti ja otettu portaittain käyttöön -perhekeskus tarjoaa peruspalveluissa kohdattuihin vaikeampiin perhetilanteisiin jatkuvaluonteisesti ”ea-klinikka” –tyyppistä konsultointia ja asiantuntijapalvelua -3. sektorin on osa perhekeskusta ja entistä tiiviimpi yhteistyökumppani -perheiden luontaisia kohtaamispaikkoja on laajasti ympäri (maa)kuntaa ja perheiden keskinäisen tuen verkostoa on kehitetty systemaattisesti yhdessä 3. sektorin kanssa -perheiden osallisuus lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisessä on arkipäivää

15 Haasteet Perhekeskustoimintamallin määrittäminen, lakiuudistus 2019.
Lapsille, perheille ja nuorille suunnattujen palveluiden integrointi ja yhteistyön jatkuvuus maakunnan sote:ssa. Yhteiset laatukriteerit ja toiminnan arvioinnin mittarit. Johtamis- ja koordinointirakenteet (kunta ja maakuntataso).

16 KIITOS!