AURINKOKUNTA SYNTY Teoriat:

Esitys aiheesta: "AURINKOKUNTA SYNTY Teoriat:"— Esityksen transkriptio:

1 AURINKOKUNTA SYNTY Teoriat:
Aurinko syntyi ensin ja keräsi planeettojen raaka- ainetta ympärilleen matkatessaan avaruudessa Aurinko kohtasi toisen tähden, joka riisti Auringolta ainetta, mistä muodostuivat myöhemmin planeetat Aurinko ja planeetat muodostuivat samaan aikaan samasta sumu- tai kaasupilvestä (yleisin teoria nykyisin)

2 MITAT JA OSAT läpimitta noin 100AU uloimmat planeetat noin 30- 40AU
  planeettoja 9 kpl planeetoilla kuita yhteensä kymmeniä   pikkuplaneetat eli asteroidit pyrstötähdet eli komeetat   meteoroidit ovat asteroideja ja komeettoja pienempiä kivensiruja tai jääpaloja, jotka ilmakehässä hehkuvat meteoreina eli tähdenlentoina ja jos ne selviävät maahan asti, puhutaan meteoriiteista pieniä hiukkasia pölyyn asti

3 Planeettojen ryhmittely
maankaltaiset planeetat: Merkurius, Venus, Maa, Mars jättiläisplaneetat: Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus Pluto ei kuulu kumpaankaan ryhmään sisäplaneetat: Merkurius ja Venus ovat aina Auringon suunnalla, näkyvät illalla tai aamulla

4 PLANEETTOJEN RYHMITTELY
ulkoplaneetat: Marsista ulospäin, näkyvät myös yöllä ollessaan oppositiossa eli vastakkaisella puolella kuin Aurinko, eivät näy konjunktiossa eli ollessaan samalla puolella kuin Aurinko planeetat kiertävät lähes samassa tasossa Auringon ympäri ja samaan suuntaan kuin Aurinko ihmisen lähettämät satelliitit ja luotaimet

5 Maankaltaiset planeetat MERKURIUS
-      lähinnä Aurinkoa, keskimäärin 0,4 kertaa maapallon etäisyydellä, siksi Aurinko näyttää noin kolme kertaa suuremmalta kuin Maasta katsottuna -      vaikea havaita Auringon läheisyydestä johtuen, vaikka kirkkaus on lähes Marsin luokkaa -      kiertoaika saatiin selville vasta 1965, se on 89 vrk, pyörähdysaika on 59 vrk -      yö ja päivä kestävät noin kolme kuukautta -      koska pyörähdysajan suhde kiertoaikaan on 2/3, kääntää Merkurius joka toisella kiertokerralla radan samassa kohdassa toisen puolensa Aurinkoa kohti, siksi yön puoli ei ole niin kylmä kuin luultiin pinnan lämmetessä sen ollessaan päivän puolella -      päivän puoli on kuuma noin 400 astetta, yön puoli noin astetta

6 MERKURIUS - suuri ratanopeus
 - pieni, mutta massaa paljon, oltava paljon raskaita alkuaineita kuten rautaa, pintakuori ehkä lentänyt pois, planeetasta vähintään 65% on metallia, ytimen säde ehkä 1800 km - Maan ohella ainoa kiviplaneetta , jolla on magneettikenttä vaikka sillä ei ilmeisesti ole sulaa metalliydintä ( asiaa ihmetellään)      - ei ilmakehää        - yksi suuri meri, Caloris-allas on syntynyt pikkuplaneetan törmäyksessä, halkaisija ehkä 1300 km    se on tasoittunut sisältä tihkuneella laavalla, jossa pieniä törmäysjälkiä, niistä voidaan päätellä planeetan pinnan ikää - kallioiden ja rotkojen jonot ovat merkkejä planeetan jäähtymisestä ja kutistumisesta - navoilla jäätä, koska akseli on pystyssä ei Aurinko paista napa- alueiden kraattereihin

7 VENUS Maata lähinnä oleva planeetta, lähes Maan kokoinen
   Auringon ja Kuun jälkeen kirkkain kohde, aamu - ja iltatähti    kiertoaika 224 vrk ja pyörähdysaika 243 vrk, pyörii eri suuntaan kuin muut planeetat    pinta tiheän pilvikerroksen peitossa ( 50 km), pääosin hiilidioksidia, suuri paine (90 bar) ja kuumuus 470 asteetta, kasvihuoneilmiö pahimmillaan, pinnalla pimeää vain salamat valaisevat    pinta nuorta laavatasankoa, sisus ollut aktiivinen aiheuttaen pullistumia       ydin ehkä osittain sulassa muodossa olevaa rautaa   törmäysjälkiä vähän, pinta nuorta ja kaasukehä tuhoaa pienet törmääjät  aktiivisuudesta nykyään ei ole tietoa vanha pinta näkyy tutkakuvissa vaaleana ,”mantereet”, sileä laava näkyy tummana , koska tutkasäde hajoaa ei kuita

8 MAA     syntyi samaan aikaan Auringon kanssa noin 4,5 miljardia vuotta sitten kasautumalla pöly- ja kaasupilvestä     aluksi se oli kylmä, mutta tiivistyminen ja pommitus ( asteroidit, komeetat) sekä radioaktiivisten aineiden hajoaminen nostivat lämpötilaa niin, että Maa suli ainakin osittain    sula materia sekoittui ja raskaat aineet painuivat keskelle, muodostui rautaa ja nikkeliä oleva ydin    kevyemmät magnesiumin ja raudan silikaatit asettuivat vaipaksi ytimen ympärille    vielä kevyemmät alumiinin, kaliumin, kalsiumin ja natriumin silikaatit muodostivat alkukuoren vaipan päälle    vety, typpi, hiilimonoksi ja rikkivedyt muodostivat hapettoman alkuilmakehän

9 MAA    vanhimmat pintakalliot ovat Kanadassa Ison Orjajärven alueella, ikä noin 3,96 miljardia vuotta    hiukan nuorempia alueita on Grönlannissa ja Etelä- Afrikassa, vanhempaa materiaa on löydetty vain kiteinä nuorempien kivilajien joukosta   tällä hetkellä Maa on aktiivinen planeetta, pintaa muokkaavia tekijöitä useita , ilma, vesi , kasvit, eläimet , ihminen, tulivuoret   biosfääri, elämää sisältävä kerros, ulottuu merenpohjasta ilmakehän yläkerroksiin ja ihminen on lähdössä muille taivaankappaleille   Maalla on kiinteä rautanikkeli sisäydin (säde 1400km), sula ulkoydin (2000km), vaippa (2900km), kuori km magneettikenttä, sula liikkuva rauta aiheuttaa magneettisuuden   ytimen lämmönlähteenä on uraanin ja toriumin kaltaisten radioaktiivisten aineiden hajoaminen

10 MAA    vaippa koostuu kolmesta kerroksesta: uloin on litosfääri, joka on jäykkä ja alle 100 km paksu keskellä on taikinamainen astenosfääri, noin 200 km paksu sisimmäisenä on kiinteämpi kerros, mesosfääri, jonka paksuus on noin 2600 km vaipassa tapahtuvat kalliomassojen virtaukset näkyvät pinnalla mannerlaattojen liikkeenä keskitiheys maan pinnalla on 2670 kg/m3 ja ytimessä kg/m3 planeettojen sisuksia tutkitaan shokkiaalloilla, joita on P- ja S- tyyppiä (P- aallot pitkittäista, S- aallot poikittaista) S- aallot kulkevat vain kiinteän aineen läpi P- aallot kulkevat myös nesteen läpi, kiinteän aineen ja nesteen rajapinnalla tapahtuu taipumista

11 MAA    ilmakehä typpeä ja happea, lievän kasvihuoneilmiön ansiosta siedettävä paikka elämälle     vesihöyryä on napa- alueiden 0,001%:sta tropiikin 5 tilavuusprosenttiin, hiilidioksidia on 0,03%     pintaa muokkaavat tekijät ovat hävittäneet törmäysjäljet, pitäähän niitä olla, koska Kuu on niitä täynnä!     ainoa taivaankappale jolla on todettua elämää    yksi kuu, joka on emoplaneettaan nähden suuri    Maan vetovoima on km:n etäisyydellä yhtäsuuri kuin Auringon vetovoima    muiden maankaltaisten planeettojen rakenne on samankaltainen kuin Maan rakenne

12 Kuu on taivaan kappale, joka kiertää planeettaa ja heijastaa tähden (Auringon) valoa kuten planeettakin. Planeetalta katsottuna sillä on kuunvaiheet, tähdeltä katsottuna siitä näkyy aina puolet. KUU      ollut aina ihmettelyn kohde: elämää, kaupungit suojavalleineen (Paula Gruithuise v. 1822), vesi ja ilma toisella puolella, jossa asutus , meriä, juustoa jne      1959 Neuvostoliiton Luna 3 kiersi Kuun ja kuvasi sen takapuolen      halkaisija 3476 km, etäisyys Maasta km ( km), tiheys 3,3 kg/dm3      massa on 0,012 kertaa Maan massa ( 1/81 ), painovoima 1/6 Maan painovoimasta      aina sama puoli Maahan päin, nopeus 3680 km/h (Maan ympäri), lämpötila oC      rakenne muistuttaa Maan rakennetta: pieni rautapitoinen ydin, joka on kevyempi kuin Maan kiinteä rautanikkeliydin (säde 300 km), sitä ympäröi osittain sula vyöhyke (350 km), sitten on 1000 km paksu kiinteä vaippa ja sen päällä km paksu kuori

13 KUU      kuunjäristyksiä on mitattu sinne asennetuilla seismografeilla, tapahtuvat ilmeisesti sisävaipassa      pinnalla on tummia laavatasankoja (mare,meri) ja vaaleita ylänköjä (terra, manner), jotka ovat vanhempaa aluetta kuin meret      meret ovat mahdollisia suuria törmäysjälkiä, jotka ovat täyttyneet laavalla, niissä on vähemmän törmäysjälkiä, siksi ne ovat nuorta aluetta      suurimmat kraatterit ovat halkaisijaltaan km, yhtään varmaa tulivuorta ei ole löydetty      takapuoli on melkein kokonaan mannerta      mantereetkaan eivät ole alkuperäistä kuuperää, vaan pinta on kauttaaltaan jauhemaisen kiven, regoliitin , peitossa      regoliitti on muodostunut mikrometeoriittien törmätessä Kuuhun

14 KUU     muita pinnanmuotoja: vuoret, jättimäisten kraatterien murentuneita reunavalleja -rotkot, pinnan repeämiä tai laavavirtojen aiheuttamia -merien harjut, laavakenttien jäähtyessä ja rypistyesä     pinnan kemiallinen koostumus poikkeaa merien ja mantereiden osalta hieman: meret ovat tummaa rautarikasta basalttia, mantereet vaaleampaa alumiinirikasta materiaa     kivinäytteistä on selvinnyt Kuun ikä: mantereet 3,9- 4,1 miljardia vuotta, meret 3,1- 3,9 miljardia vuotta     koska Kuu oletetaan saman ikäiseksi Maan kanssa, on sillä ollut myrskyisä nuoruus      Kuulla ei ole kaasukehää, pintaa muokkaa vain törmäävät kappaleet      Kuu aiheuttaa vuorovesi- ilmiön

15 KUU Alkuperäteorioita
1.     Maa ja Kuu syntyivät yhtäaikaa erillisinä kappaleina 2.     Maa kaappasi Kuun 3.     Kuu repeytyi irti Maasta Maan alkaessa pyöriä liian nopeasti 4.     Maahan törmäävä kappale repi palan Maasta, josta Kuu muodostui

16 KUU Tutkimuslennot - NL:n Luna 2 osui Kuuhun 12.9.1959
-      NL:n Luna 3 kuvasi Kuun takapuolen -      NL:n Luna 9 laskeutui Kuuhun , kuvia pinnalta -      NL:n Luna 13 teki tutkimuksia pinnalla -      USA:n Surveoyr 3 teki tutkimuksia pinnalla -      NL:n Zond 5 kiersi Kuun ja palasi Maahan -      USA:n Apollo 8 kiersi Kuun ja palasi, mukana kolme ihmistä Borman, Lovell, Anders -      USA:n Apollo 10 kävi 15 km:n päässä Kuun pinnasta -      USA:n Apollo 11, Armstrong ja Aldrin ensimmäiset ihmiset Kuussa, Collins kiersi Kuuta -      NL:n Luna 16 haki automaattisesti näytteitä -      NL:n Luna 17 vei Kuuhun mönkijän, Lunahod -      USA:n Apollo 17 viimeiset ihmiset Kuussa -      USA:n Lunar Prospector aloitti 1998 tutkimukset Kuun kiertoradalta etsien vettä, jota ilmeisesti on navoilla hiekan alla

17 MARS nimi tulee roomalaisesta sodanjumalasta, Kreikassa se oli Ares
     pidettiin elämällä sopivana paikkana, kunnes Mariner 4 mittasi pinnan lämpötilan      vuodenajat kuten Maalla, akseli kallistunut, myös napajäätiköt, pohjoisessa vesijäätä, etelässä CO2- jäätä     pinnalla tulivuoria, repeämälaaksoja, laavatasankoja ja kuivia jokiuomia, joissa on ilmeisesti virrannut vesi     Aurinkokunnan suurin tulivuori Olympos Mons: 27 km korkea ja halkaisija 520 km      pinnalla punertavaa ruosteita rautapölyä, myös ilmassa, joka pääasiassa CO2, ilmakehä hyvin ohut, 1/200 Maan ilmakehän paineesta, hiekkamyrskyjä, kivikkoisia tasankoja

18 MARS    eteläinenpuolisko on täynnä kraattereita, pohjoinen on tasaisempaa laavakenttää, siis nuorempaa   sisältä kuten muutkin maankaltaiset planeetat, rautaa vähemmän   kaksi kuuta: Phobos ja Deimos, ilmeisesti kaapattuja asteroideja   tutkittu ahkerasti luotaimilla laskeutumalla pinnalle ja kuvaamalla etempää   näkyy punertavana yleensä hyvin Yhteistä maankaltaisille planeetoille: Pieniä, kovapintaisia, rautaydin, suuri tiheys, kuita vähän tai ei ollenkaan, lähellä Aurinkoa.

19 JÄTTILÄISPLANEETAT JUPITER
    halkaisija 11 kertaa maapallon mittainen    ytimessä maapallon kokoinen kivipallo, sen päällä suuren paineen alla oleva nestemäinen metallisen vedyn kerros    sen päällä lähes pintaan asti ulottuva nestemäinen vetykerros molekyylimuodossa (jopa km paksu), pinnalla on 1000 km paksu kaasumainen atmosfääri, jossa pilviä, jotka muodostavat päiväntasaajan suuntaisia vaaleita ja tummia raitoja     vaaleat raidat ovat korkeapaineen alueita, joissa kaasu virtaa ylöspäin ja tummat punaruskeat raidat ovat matalapaineen alueita, joissa kaasu virtaa alaspäin, raidat kulkevat eri suuntiin    erityispiirre on suuri punainen pilkku, joka on maapallon kokoinen pyörivä korkeapaineen alue, se pyörähtää noin 4 vrk:ssa itsensä ympäri, väri johtuu fosforiyhdisteistä

20 JUPITER pilvissä on ammoniakkia, ammoniumvetysulfidia ja vesijäätä
     muuten Jupiter muistuttaa Aurinkoa, siinä on vetyä ja heliumia samassa suhteessa, se säteilee enemmän kuin siihen osuu säteilyä, joten se tuottaa jotenkin energiaa (keskostähti)      metallisesta vedystä johtuen sillä on voimakas magneettikenttä (metallinen vety johtaa hyvin sähköä) ja napa- alueilla esiintyy revontulia      magneettikentän voimakkuus on kymmenkertainen Maan magneettikenttään verrattuna tuulen nopeus jopa 600 m/s    sen renkaat löydettiin vasta 1979 Voyager 1:n ohilennolla, 1998 Galileo- luotain paljasti, että renkaat ovat pölyä, joka kertyy Jupiterin kuista, kun komeetat ja meteoriitit törmäävät niihin (renkaat häviäisivät ellei törmäyksiä olisi jatkuvasti) havainnot: Pioneer 10&11, Voyager 1&2, Galileo, Cassini

21 JUPITERIN KUUT     kuita 63, joista neljä on niin suurta ( Io, Europa, Canymedes, Kallisto), että ne näkyvät kiikarilla Jupiterin ympärillä kaikki samassa tasossa kuita 63 suurimmat löysi Galilei 1610 Io on lähinnä Jupiteria ja eriskummallisin, halkaisija 3630 km   Jupiterin ja sen muiden suurten kuiden vetovoima aiheuttaa jatkuvan vuorovesi- ilmiön Ioon, jolloin sen rakenteen heiluminen aiheuttaa kitkalämpöä, pinnan alla oleva rikki pysyy sulana ja pursuaa pinnalle halkeamista , siitä keltainen väri    aktiivinen, toimivia tulivuoria löydetty 120, ei törmäyskraattereita nuoresta pinnasta johtuen    tiheys 3,5 g/cm3, joten se on kiviainesta, jäätä tai vettä ei ole havaittu    viimeiset lähikuvat 1999 Galileo luotaimella    pintalämpötila noin C   Jupiterin säteilyvyöhyke aiheuttaa suuren hiukkasvirran Ion ja Jupiterin välillä, lähinnä elektroneja, 2,5milj.ampeeria

22 JUPITERIN KUUT    Europa on aurinkokunnan tasaisin kappale, halkaisija 3138 km, tiheys noin 3 g/cm3     ydin on ilmeisesti piitä, sen päällä jää ja vesikerros ja uloinna jääkuori, jossa ei ole kraattereita, tummempia juovia kylläkin, jotka ovat jääkuoren halkeamia, joista pursuaa sisuksen likaisempaa jäätä, sisus tuottaa lämpöä , siis ei aivan kuollut kappale    Ganymedes on aurinkokunnan suurin kuu, 5262 km, tiheys noin 2 g/cm3    rakenne kuten Europalla, pinnalla tummia ja vaaleita alueita kuten Kuulla, kraattereita, jotka ovat matalia ilman keskusvuorta johtuen jäisestä pinnasta     pinnalla on myös uurteita, jotka lienevät syntyneet pinnan jään liikkuessa ja halkeillessa, jolloin sisältä on tullut vettä ja jäätä täyttäen uurteet

23 JUPITERIN KUUT Kallisto on kuista uloin, 4800 km, tiheys 1,6 g/cm3
    rakenne kuten Europalla ja Ganymedellä, pinnalla ehkä jään lisäksi kiveä     pinta on täpötäynnä kraattereita, joista suurin on Valhallan, läpimitta 600 km , rengasmaiset vallit ulottuvat 1500 km:n päähän, ne ovat törmäyksessä syntynyttä aallokkoa, joka on jähmettynyt     aurinkokunnan vanhin pinta     neljä pientä kuuta kiertää Jupiterin ja Ion välissä, loput kiertävät suurten kuiden ulkopuolella, halkaisijat vaihtelevat kymmenistä kilometreistä pariin sataan kilometriin, Amalthea , kolmas kuista, on epäsäännöllinen 270x165x153 km

24 SATURNUS     lähes Jupiterin kokoinen, rakenne kuten Jupiterilla, kerroksien paksuuksissa pieniä eroja, raitoja 11, Jupiterilla 17, näyttää tasaisen vaaleankeltaiselta, koska usvapilvet heikentävät raitojen näkymistä     rengasrakenne, joka näkyy kiikarilla Maahan asti, aluksi renkaita luultiin Saturnuksen vieressä oleviksi kuiksi, sitten kahvoiksi?!     renkaat ymmärsi Christian Huygens luvulla, Maxwell todisti etteivät renkaat ole kiinteitä luvun lopulla     renkaat eivät näy aina Maan ja rengastason asennosta johtuen, ne ovat korkeintaan kilometrien paksuisia     renkaat koostuvat pienistä partikkeleista, jäästä ja kivestä, joiden halkaisija vaihtelee sokeripalan kokoisesta metriluokkaan, myös pienempiä ja suurempia on     tiheys alle veden tiheyden 0,7 g/cm3 ja sillä on magneettikenttä    

25 SATURNUS    renkaat ymmärsi Christian Huygens luvulla, Maxwell todisti etteivät renkaat ole kiinteitä luvun lopulla   renkaat eivät näy aina Maan ja rengastason asennosta johtuen, ne ovat korkeintaan kilometrien paksuisia renkaat koostuvat jäästä ja kivestä, koko vaihtelee pölystä metriluokkaan   renkaista kolme näkyy Maahan, niistä uloinna on A- rengas, sitten B ja siitä planeettaan päin C- rengas , joka näkyy huonosti   A- ja B- renkaiden välissä on Cassinin jako A- renkaan halkaisija on km, Cassinin jako on 4000 km leveä aukko   A- renkaassa on kapea Encken jako   C- renkaasta planeettaan päin on hyvin ohut D- rengas kilometrin päässä on kapea F- rengas, leveys muutama sata kilometriä   F- renkaan ulkopuolella on vielä hyvin ohut G- rengas

26 SATURNUKSEN KUUT        kuita 33, joista seitsemän on suurehkoa , muut pieniä, suurin on Titan        Mimas kiertää km:n etäisyydellä, kiertoaika 22,4 h, läpimitta 390 km, suuri kraatteri        Enceladus, km, 32,9 h (1,37 d), 500km, lähes valkea         Tethys, km, 45,4 h (1,89 d), 1060 km, kraattereita ja siirroslinjoja         Dione, km, 2,74 d, 1120 km, kraattereita ja siirroslinjoja         Rhea, km, 4,52 d, 1530 km        Titan, km, 15,9 d, 5150 km        Japetus, km, 79 d, 1460 km        Phoebe, km,550 d, 220 km, kiertää retrogradista rataa150 astetta kallellaan Saturnuksen ratatasoa vasten        Saturnuksen ohitti ensimmäisenä Pioneer 11 vuonna 1979,Voyager 1 vuonna 1980 ja Voyager 2 vuonna 1981        Saturnukselle on matkalla Cassini- luotain, jonka laskeutumisalus Huygens laskeutui Titanille 14 tammikuuta 2005, se lähti syksyllä 1997

27 URANUS     ensimmäinen löydetty planeetta, William Herschel 1781, hän käytti 15,7 cm peilikaukoputkea ja 200 kertaa suurentavaa okulaaria, muut planeetat on tunnettu vuosituhansia     ensimmäiset tarkat tutkimustulokset saatiin1986, Voyager 2 , joka on ainoa Uranusta tutkinut luotain     halkaisija noin km, kokonaan vaalean usvan peitossa, renkaat löydettiin 1977 tähdenpeiton avulla, 9 kpl, kapeita km, pyörähdysaika 17,3 h on selvinnyt magneettikentän vaihteluista     rauta- piiydin, ilmeisesti Maan suuruusluokkaa, sen päällä vaippa vesijäätä, metaania ja ammoniakkia, uloinna kaasukehä vetyä, heliumia ja metaania, josta sinertävä väri, ydin kiinteä tai nestemäinen     magneettikenttä, mikä syntynee vesikerroksessa veden hajotessa hydronium- ja hydroksidi- ioneiksi valtavan paineen ja kuumuuden vaikutuksesta, seoksessa on myös metaania ja ammoniakkia, seos johtaa hyvin sähköä     magneettikenttä on 60 astetta kallellaan pyörähdysakseliin nähden

28 URANUS     revontulia ja omituinen sähköhehku, joka näkyy ultraviolettina hohteena, johtuu ehkä elektronien törmäyksestä harvaan vetykaasuun, maapallolla ilmiötä ei esiinny, Jupiterilla ja Saturnuksella hyvin heikkona       pyörimisakseli (inklinaatio) on lähes ratatasossa, koska se 98 astetta, 84 - vuotisen kierroksen aikana kumpikin napa on yli kaksikymmentä vuotta auringonpaisteessa ja sitten pimeydessä     kuut kiertävät hyvin tarkasti ekvaattoritasossa, mikä viittaa siihen, ettei outo asento ole törmäyksen seurausta, kuita on ilmeisesti 21     lämpötilaerot silti pieniä, joten tasoittavia virtauksia on oltava, keskilämpötila noin -210 astetta

29 URANUKSEN KUUT kuita 21 kpl, joista osa löydetty 1999, 10 kpl löysi Voyager 2 vuonna 1986     suurimmat ovat Titania ja Oberon noin 1600 km, Ariel ja Umbriel noin 1200 km       kaikissa on kraattereita, ilmeisesti vesijäätä ja metaania, kylmiä -200 0C     Miranda, 480 km, on erikoisen näköinen: syviä kourumaisia laaksoja ja uurteita sekä siirrossortumia, lohkeilleen jään aiheuttamia loput kuut kymmenien kilometrien kokoluokkaa, joita kaksi paimentaa Uranuksen renkaita

30 NEPTUNUS JA SEN KUUT     löytyi 1846, Johan Gottgried Galle (Berliinin observatorio)     Uranuksen kaltainen ja kokoinen, noin kymmenen astetta kylmempi kuin Uranus     pinnalla valkeita pilviä, muuten sinertävä, heikko rengasrakenne     tumma pilkku, joka on kooltaan ja synnyltään samanlainen kuin Jupiterin pilkku kuita on 12, joista Voyager 2 löysi 6 kpl vuonna 1989    suurin on Triton, 2705 km, lienee rakenteeltaan muiden suurten kuiden kaltainen, jään ja lumen peittämä, jäässä on kraattereita ja pinnan alta pursunneen nesteen merkkejä lumisilla alueilla tummia juovia, joissa pinnan alta purkautuvaa kaasua ja pölyä, ehkä typpeä ja metaania

31 YHTEISTÄ JÄTTILÄISPLANEETOILLE
Suuria kaasupintaisia palloja, joista Saturnus on selvästi litistynyt (10000 km), kuita paljon, pinta hyvin kylmä, tiheys pieni maaryhmään verrattuna, pyörivät nopeasti akselinsa ympäri.

32 PLUTO     löytyi vasta 1930, Clyde Tombaugh, luultiin aluksi suuremmaksi, halkaisija vain km     ainoa planeetta, jolta ei ole luotain kuvia tai mittauksia, siksi tiedot epätarkkoja     koostuu kivestä ja vesijäästä, ohut kaasukehä, muistuttaa Neptunuksen kuuta Tritonia     kuu Kharon on epätavallisen suuri Plutoon verrattuna, halkaisija 604 km, löytyi 1978     Kharon näkyi ensimmäisissä kuvissa Plutossa kiinni olevana pisteenä, joka kulki planeetan mukana, koska välimatka on vain km, Hubblen avulla saatiin tarkempia kuvia, joissa ei vieläkään näy kuin kaksi valoisaa pistettä kaksi kuuta löytyi vuonna 2006     Pluto ja Kharon kiertävät yhteisen painopisteen ympäri, rata Auringon ympäri on soikea, ollen välistä Neptunuksen radan sisäpuolella ( ), maaliskuussa 1999 Pluto siirtyi ulommaiseksi planeetaksi reilun parin sadan vuoden ajaksi        tutkitaan tarkemmin luotaimella ehkä 2010

33 GALAKSIT Aurinkokunta on osa Linnunrata nimistä galaksia. Galaksi on lukemattomien tähtien muodostama tihentymä. Galakseja on erityyppisiä. Kierregalakseissa on keskustasta lähteviä kierteitä, spiraaleja. Tähtien välissä on pölyä. Spiraaleissa syntyy uusia tähtiä. Sauvakierregalaksissa keskuksen läpi kulkee suora tähtijono. Spiraalit alkavat jonon päistä. Ellipsigalaksit näyttävät pallomaisilta tähtijoukoilta, pyöreistä sikarin muotoisiin. Niissä ei ole juurikaan tähtien välistä pölyä. Osa galakseista on epämääräisen muotoisia. Myös muutamia rengasmaisia galakseja on havaittu. Galaksien etäisyydet ovat kymmenistä tuhansista valovuosista miljooniin valovuosiin. Silti ne muodostavat galaksiryhmiä. Linnunradan mitat ovat 10000ly X ly. Aurinkokunta on sen reunalla, 26000ly päässä keskustasta. Kierros Linnunradan ympäri vie 250 miljoonaa vuotta.

34 MITTOJA HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA °C MASSA Maa=1
PAINOVOIMA RATA NOPEUS km/s ETÄI SYYS AU KIERTO AIKA vuotta PYÖRÄH DYSAIKA d MERKURIUS 4880 5,4 340/-145 0,055 0,37 47,9 0,387 0,2408 59 VENUS 12100 5,2 480 0,815 0,87 35,0 0,723 0,6152 244 MAA 12760 5,5 20 1,000 1,00 29,8 1,0000 23h56min MARS 6790 3,9 -55 0,107 0,38 24,1 1,524 1,8808 24h 37min JUPI TER 142800 1,3 -135 317,89 2,64 13,0 5,203 11,863 9h 55min SATURNUS 120000 0,7 -175 95,17 1,16 9,6 9,52 29,35 10h 30min URA NUS 52600 1,1 -210 14,56 1,11 6,8 19,17 83,90 17h 14min NEPTU 49500 1,7 -220 17,24 1,43 30,01 164,4 16,7 PLUTO 2240 2 -230 0,002 0,05 4,7 39,56 248,8 6d 9h 17min