Terveydenhuollon tuotantotalous

Esitys aiheesta: "Terveydenhuollon tuotantotalous"— Esityksen transkriptio:

1 Terveydenhuollon tuotantotalous
Strategisen tason suunnittelu Riikka-Leena Leskelä

2 Tuotannon johtamisen tasot
Toimintaympäristö (järjestelmä, lait, politiikka, markkinat, tarpeet, arvot) 1. Missio ja tavoitteet, strateginen suunnittelu -Mitä palveluita tarjotaan ja kenelle? Miten onnistumista mitataan? Mitä tuotetaan missä? (palvelupisteet, sijainti, palveluvalikoimat) Järjestäjä 2. Potilasvirtojen ja kapasiteetin suunnittelu -Arvioidaan volyymit, prosessit, henkilökunnan rekrytointi, tilat ja laitteet Järjestäjä Tuottaja 3. Resurssien käytön suunnittelu ja ohjaus -Lääkärien työajan kohdentaminen eri potilasryhmille ja osastoille -Yksiköiden kapasiteetin kohdentaminen erikoisaloille ja potilasryhmille -Päivittäinen henkilökunnan määrän ja kohdentamisen suunnittelu Tuottaja 4. Potilaan prosessin suunnittelu ja ohjaus Tuottaja Aikataulutus Muutokset ja joustot Tuotanto- prosessi Suorituskyvyn seuranta

3 Mikä on tuotantostrategia?
Vastaa kysymykseen: Miten järjestämme ja organisoimme palveluiden tuottamisen? Mitä tuotamme itse ja mitä ostamme muualta? Mitä tarjoamme muille? Kumppanuudet? Montako tuotantoyksikköä ja missä ne sijaitsevat? Mikä on tuotantoyksiköiden valikoima? Miten tuotanto on järjestetty yksiköiden sisällä? Onko erillisiä palvelulinjoja? Tuotantostrategia päätetään terveydenhuollossa useimmiten alueellisella tasolla ERVA, sairaanhoitopiiri, isot kaupungit

4 Tarvitaan ennuste palvelutarpeelle, jotta voidaan suunnitella investoinnit palveluverkkoon: esimerkiksi vanhuspalveluissa asiakasmäärät kasvavat Toteutunut ja mallin pohjalta ennustettu 65v+ asiakasmäärä Data: THL (Sotkanet), menetelmä: NHG

5 …mutta paljon hitaammin kuin vanhusten määrä, jolloin peittävyys pienenee (muissa palveluissa paitsi omaishoidon tuessa) Vanhuspalveluiden 75v täyttäneet asiakkaat, osuus vastaavasta ikäryhmästä Data: THL (Sotkanet), menetelmä: NHG

6 Mitä tuotamme itse ja mitä ostamme muualta? Mitä tarjoamme muualle?
Valtion tason ohjaus Tietyt hoidot on sovittu keskitettäväksi yliopistosairaaloihin Uusi sote voi lisätä valtion ohjausta Väestöpohja Osa palveluista edellyttää laajaa väestöpohjaa ennen kuin tuotanto on kustannustehokasta Esim. erikoissairaanhoidon päivystys Esim. sosiaalipäivystys Osaaminen Erityisosaajia voi olla vaikea saada, varsinkin syrjäisemmille alueille Mm. erikoislääkärit

7 Palvelujärjestelmän paholaisen kolmio vaikuttaa tuotantoyksiköiden määrään, sijaintiin ja valikoimaan Kolmion kärkien tavoittelu yhtä aikaa kasvattaa kustannuksia Erikoistumisaste (ammattilaisen osaamisen syvyys ja kapeus) Alueellinen yhteistyö ja toiminnallinen integraatio mahdollistaa paremman valikoiman ja korkeamman erikoistumisasteen kohtuullisella hinnalla. Lisäksi alueellinen yhteistyö laskee yksikkökustannuksia niissä palveluissa, joissa on suurtuotannon etuja. Paikallisesti voi tuottaa palveluita, joissa matala erikoistumisaste ja suppea valikoima ja joissa saatavuus on keskeinen Geriatriset palvelut Vaativat asumispalvelut Keskus-sairaala Palvelutarpeen arviointi, sijoitus ESH-päivystys Matalan kynnyksen mt- ja päivhdepalvelut Kuntoutus Tehostettu palveluasuminen PTH-päivystys Terveysasema Hyvinvointi-asema Kotihoito Saatavuus (aika ja paikka) Valikoima (eri palveluiden /ammattilaisten määrä) Alueellinen palvelujärjestelmä kuvaa optimaalista tuotannon organisointia. Lisäksi tarvitaan kysynnän ohjaus. Palveluohjauksen tehtävä on ohjata asiakkaat tarkoituksenmukaiseen palveluun. Se ei vaikuta palveluverkoston saatavuuteen, valikoimaan tai erikoistumisasteeseen eikä yksikkökustannuksiin, mutta sillä on merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksiin palveluiden volyymien kautta. © Nordic Healthcare Group, Paul Lillrank

8 Esimerkiksi terveyskeskuspäivystys on pääsääntöisesti kannattavaa arki-iltaisin vajaan asukkaan väestöllä ja arkiöisin – asukkaan väestöllä Palveluiden käytössä kuitenkin paljon vaihtelua Potilaita sisällä keskimäärin yhden tunnin aikana suhteessa väestöpohjaan, arkisin 16-22 Potilaita sisällä keskimäärin yhden tunnin aikana suhteessa väestöpohjaan, arkisin 22-8 Kannattava päivystys = lääkärillä on 2-3 potilasta / tunti Joustavuus kuitenkin paranee, jos pisteessä toimii enemmän kuin yksi lääkäri Lähde: NHG Benchmarking

9 Esimerkki muutoksesta alueellisessa palveluverkossa
Terveyskeskus ja vuodeosasto Terveyskeskus tai –asema, jossa vuodeosasto Terveydenhuollon vastaanottopalveluita Terveyskeskus tai –asema ilman vuodeosastoa Keskussairaala Keskussairaala © Nordic Healthcare Group

10 Keskimääräinen kasvu 5,3 % Keskimääräinen kasvu 5,9 %
SHP A:n alueen avohoidon kustannuksia voidaan vähentää organisoimalla toimintaa uudelleen Perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) käyttökustannukset, €/asukas Keskimääräinen kasvu 5,3 % Keskimääräinen kasvu 5,9 % SHP A:n asukaskohtaiset kustannukset ovat 66 euroa korkeammat verrattuna Suomen keskitasoon. Yhdenmukaistamalla ja suunnittelemalla tarkoituksenmukaisen palvelutason ja vähentämällä esimerkiksi virka-ajan ulkopuolisia päivystyspisteitä SHP A:n alueella on mahdollista päästä Suomen keskimääräiseen tasoon, joka tarkoittaisi 11 M€ vähennystä menoista Lähteet: Sotkanet

11 SHP A:ssa erikoissairaanhoidon kustannukset ovat asukaskohtaisesti huomattavasti maan keskitason yläpuolella Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, €/asukas SHP A:n asukaskohtaiset kustannukset ovat 136 euroa korkeammat verrattuna Suomen keskitasoon. Keskittämällä toimintoja ja tekemällä työnjakoa, SHP A:n on mahdollista päästä Suomen keskimääräiseen tasoon, joka tarkoittaisi 23 M€ säästöjä, mutta tästä n. 5M€ käsitellään myöhemmin vanhuspalveluiden ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteydessä Keskeistä on yhteistyö ja työnjako perusterveydenhuollon kanssa (sekä vuodeosastopotilaat että pitkäaikaissairaat avopotilaat) sekä työnjako muiden keskussairaaloiden/yo- sairaaloiden kanssa. Lähteet: Sotkanet

12 SHP A:ssa on keskiarvoa 13% enemmän käyntejä ja keskiarvoa vähän enemmän hoitopäiviä
Avopainotteisuus toiminnassa ei näyttäisi vähentäneen hoitopäiviä tarpeeksi Somaattisen erikoissairaanhoidon avokäynnit 2012 / 1000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 2012 / 1000 asukasta Lähteet: Sotkanet

13 SHP A:n alueella on mahdollista saada huomattavia kustannussäästöjä, parantamalla ikäihmisten palvelurakennetta 75 vuotta täyttäneet palvelun piirissä olevat palveluittain 2012, % vastaavanikäisestä väestöstä 75 vuotta täyttäneet keskimääräinen kustannus 1 530 € / yli 75-vuotias Jos SHP A:n alueella päästäisiin laatu- suosituksen tasolle, kustannuksia olisi mahdollista vähentää 24 M€ Huom! Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon ja perusterveydenhuollon lyhytaikaisen vuodeosastohoidon tavoitetasot eivät perustu laatusuositukseen vaan Porvoossa saavutettuihin tuloksiin Lähteet: SotkaNet; Ikäihmisten laatusuositus; NHG analyysi

14 Esimerkki, miten terveydenhuollon vastaanottotoimintaa voi uudelleenorganisoida
Hyvinvointiasema Kevyttä terveydenhuollon vastaanottotoimintaa Neuvola, Perhepalvelut Sosiaali-palvelut Suun terveydenhuollon tuotteistaminen ja segmentointi kuntien yhteistyönä keskitetysti hyväksi havaittuja malleja käyttäen (esim. monihuonemalli) Suun terveydenhuolto: lapset ja nuoret Näytteenotto TRIAGE hoitopaikka Terveysasema Vastaanottopalvelut Vuodeosastot Iltapäivystys POTILAS Terveysasema-tasoinen toiminta Akuuttitoiminta ja vaadittavat tukipalvelut Elektiivinen toiminta Profiloidut vuodeosastot RTG + Labra Subakuuttitoiminta Kiireetön potilasvastaanotto Sosiaali- päivystys Päihde- ja mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuolto: aikuisten perusvastaanotto Keskitetty erikoissairaanhoito Keskitetty päivystys 24/7 Ensihoito ja ambulanssit Mobiilit konsultaatiot potilasryhmäkohtaisesti Suun terveydenhuollon särkypäivystys ja anestesiapalvelu virka-aikaan Keskussairaala Yhteispäivystys 24 / 7 Erikoissairaanhoidon elektiivinen toiminta Vaativa suun terveydenhuolto, särkypäivystys © Nordic Healthcare Group

15 Esimerkki perusterveydenhuollon toimintamallin uudistamisesta
ERITYISASIAKKAAT Yli 75-vuotias ≥ 7 lääkärikäyntiä /2vuotta Pitkäaikaissairaus (esim. diabetes, muistisairaus jne.) (2/3 kriteereistä täyttyy) PÄÄTERVEYSASEMA Erityisasiakkaat listautuvat erikoislääkäreille ja moniammatilliset tiimit toteuttavat hoidon PHKS - esh ASIAKAS Terveyskioski Terveyden ylläpito mm. rokotukset TERVEYS-NEUVO (triage koko palvelujärjestelmälle, asiakkaille vain yksi kontaktipiste) Muu kiireellinen tai kiireetön vaiva SÄÄNNÖLLISET ASIAKKAAT Säännöllinen, toistuva hoidon tarve 1-2v Pitkäaikaissairaus hyvässä hoitotasapainossa LÄHIPALVELUKLINIKKA Ajanvarausvastaanotto tiimimallilla kiireettömille potilaille Sairastu- minen LÄHIPALVELUKLINIKKA Kiireellinen vastaanotto tiimimallilla (ei ajanvarausta) SATUNNAINEN TERVEYSPALVELUIDEN KÄYTTÄJÄ AKUUTTI24 Vaativa kiireellinen vaiva © Nordic Healthcare Group ja Lahden kaupunki

16 Vanhuspalveluissa sisältöä tulee kehittää ennaltaehkäisyä, kuntouttavaa toimintaa sekä kevyitä palveluita painottavaksi Omaishoito / Tukipalvelut Vanhuspalveluiden toiminta on suoraviivaista ja perustuu jo havaittuun tarpeeseen Palveluneuvontaa ja -ohjausta sekä kuntoutusta annetaan yleensä vasta tarpeen vaatiessa Ikäihmiset ovat usein tarpeettoman raskaissa hoitomuodoissa ja kuntoutuminen takaisin kevyempään hoitoon on harvinaista Nykyinen toiminta Kotihoito (Tehostettu) palveluasuminen Vanhainkodit / tk-vuodeosastot Palveluneuvonta- ja ohjaus Keskitetyn palveluneuvonnan ja -ohjauksen kautta asiakkaille pystytään tarjoamaan aikaisessa vaiheessa oikeanlaista tukea ja varmistamaan pidempään kotona selviäminen Palveluneuvonnan ja –ohjauksen avulla löydetään asiakkaille keskitetysti paras palvelumuoto huomioiden myös yksityisten palveluntuottajien tai 3. sektorin valikoima Raskaisiin palveluihin siirtymistä pystytään viivyttämään läpileikkaavien kuntouttavien palveluiden avulla ja asiakkaan mahdollisuudet kuntoutua takaisin kotiin paranevat huomattavasti Itsenäinen selviytyminen / Omaishoito / Tukipalvelut Kotihoito Tulevaisuuden toiminta Tehostettu kotihoito (Tehostettu) palveluasuminen Tk-vuodeosastot Läpileikkaavat kuntouttavat palvelut © Nordic Healthcare Group

17 keskitetty koordinointi
Vanhustenpalvelut yhtenäistetään keskitetyn koordinoinnin avulla. Asiakaslähtöisyys paranee, kun palvelukokonaisuudet räätälöidään. Yhdenmukainen palvelukriteeristö ja yhteinen arviointiyksikkö toiminnan perustana Koti Kotihoidon ja asumispalvelualueen vastuuta kasvatetaan Palveluiden keskitetty koordinointi Terveydenhuolto Kotona asumisen tukeminen Kodinmuutostöiden läpivienti keskitetysti koordinoiden Neuvonta- ja palveluohjausyksikkö sekä palveluintegratttori Yleinen ikääntymiseen ja hyvinvointiin sekä saatavilla oleviin palveluihin liittyvä neuvonta järjestetään koordinoidusti eri kuntien välillä. Palveluintegraattori järjestää keskitetysti asiakkaalle yksilöidyt palvelut yhteistyössä julkisen palvelutuotannon sekä yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Keskussairaala Erikoissairaanhoidon palvelut Vaativa kuntoutustoiminta Laajennetty kotisairaanhoíto ja kotikuntoutus Tehostettu kotihoito Akuuttivuodeosasto(t) Päivystyksen yhteydessä Kotihoito Tk-vuodeosastot 2-3 tk-vuodeosastoa, jotka yhdistetään eri profiileilla lääkäripalveluihin ja kotihoitoon Arviointi- ja laadunvalvontayksikkö Palveluiden laadunvarmistus ja kustannustehokkuuden seuranta Asumispalvelut Tavallinen palveluasuminen Keskitetysti koordinoidut palvelut yhteisen palveluohjaus- ja arviointiyksikön avulla. Palveluohjaus yhdistää tarpeen ja tarjonnan Yhdenmukainen kriteeristö ja laskutus Kunnat tuottavat palvelut itsenäisesti Tehostettu palveluasuminen Asumispalveluiden oltava aktivoiva ympäristö, jotta sairaalapalveluiden käyttö minimoidaan = keskitetty palvelutuotanto = hajautettu alueellinen palvelutuotanto Muut alueelliset palvelut: esim. omaishoito © Nordic Healthcare Group