Tiedonhankintataidot aineopinnoissa

Esitys aiheesta: "Tiedonhankintataidot aineopinnoissa"— Esityksen transkriptio:

1 Tiedonhankintataidot aineopinnoissa
Graafinen suunnittelu klo 13-16 klo 13-16 Marika Sarvilahti, Tietoasiantuntija Aalto-yliopiston kirjasto, Arabia

2 Learning Hub Arabia Hämeentie 135 C, 5. kerros

3 Learning Hub Arabia Hämeentie 135 C, 5. kerros, huoneet 570 ja 571
Avoinna: ma-pe 11−17 Palvelut - Aineiston lainaus ja palautus Kuluvan vuoden lehdet - Tietoaineistojen käytön ohjaus ja neuvonta - Aineiston varaus- ja noutopalvelu opiskelijoille ja henkilökunnalle (kirjat Oppimiskeskuksen kokoelmista Otaniemestä ja kaukolainat muista kirjastoista)

4 Oppimiskeskus Otaniementie 9, Espoo

5 Oppimiskeskus lib.aalto.fi Learning Centre
Otaniementie 9, Espoo Avoinna: ma-to 9-20, pe 9-18, la 10-15 Palvelut - Muotoilun ja taiteen kirjakokoelmat - Lehtikokoelmat, vanhat vuosikerrat (käytettävissä paikan päällä) - Opinnäytteet - Tietoaineistojen käytön ohjaus ja neuvonta - Visual Resources Centre: VRC - kuva-aineistot

6 Tiedonhankintataidot aineopinnoissa
Oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen Suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi Oman tieteenalan ja oppiaineen tärkeimmät tiedonlähteet Lisensoitujen aineistojen käyttö Tiedonhankinta kattavasti omasta tutkimusaiheesta, prosessin sekä tulosten analysointi Perehtyminen viitteiden hallintaan ja viitteidenhallinnan apuvälineisiin Aineistojen arviointi ja tiedon käytön eettiset perusteet

7 Kurssin työpajat (eli, tämän kurssin jälkeen osaat käytännössä…)
1. Etsiä tutkimusaiheeseesi sopivia hakutermejä ja luoda tiedonhakua varten käsitekartan. 2. Tehdä hakuja oman alasi tietokannoissa ja tunnet niiden sisältöjä ja hakutoimintoja. 3. Omaksut valmiuksia arvioida tiedonlähteiden laatua. 4. Osaat hallita löytämääsi aineistoa ja järjestellä niitä helpommin uudelleen käytettäväksi. 5. Osaat luoda automaattisesti käyttämistäsi lähteistä lähdeluettelon.

8 Kurssin materiaalit ja suorittaminen
Kurssin luentokalvo sähköisessä muodossa My Courses- sivustolla. ARTS-A Tiedonhankintataidot – Graaf, Suoritus: Tehtävät tunneilla ja tiedonhakupäiväkirjan palautus sähköpostitse viimeistään , osoitteeseen

9 Tehtävät 1. Tee omasta aiheesta käsitekartta 2. Luo oma RefWorks-tili
3. Hakutehtävä. Tee hakuja Art Full text -tietokannasta omasta aiheestasi. 4. Tiedonhakuja Aalto-Finnasta. 5. Tiedonlähteiden arviointi 6. Lähdeluettelo 7. Tiedonhakupäiväkirja

10 Tiedonhakupäiväkirja
Katso MyCoursesista tiedonhakupäiväkirjan pohja, merkitse päiväkirjaan: Hakusanoja: a) Asiasanoja b) Vapaita sanoja c) Hakusanojen yhdistelmiä boolen operaattorein Tieteenalat, jotka tutkivat aihetta Tietokannat, jotka sisältävät tietoa aiheesta Tehdyt haut (mistä tietokannoista, millä sanoilla) Hakutulokset, mihin haku johti? Haetko vielä jostain?

11 Informaatiolukutaito
Henkilökohtaiset taidot hallita tietoympäristöä: Löytää tietoa tehokkaasti, arvioida ja käyttää hyväksi eri tiedonlähteitä. Tuottaa uutta tietoa sekä lisätä se tietoympäristöön. Oivaltaa mitä on tiedon luominen, tieteellinen toiminta ja julkaisutoiminta omilla tieteenaloilla. Arvioida tiedonhankintaprosessia kriittisesti. Tiedonhaku on syklinen prosessi, ei mekaanista tiedonhakujen tekemistä.

12 Tiedonlähteiden valinta
Aiheen määrittely Hakusanojen valinta Tiedonlähteiden valinta Tiedonhakujen tekeminen Tulosten arvioiminen ja lähteiden paikantaminen Tiedon käyttö ja arviointi Hae vielä…

13 Tiedonhakuprosessi – Työvaiheet 1-8
Tutkimusongelman määrittely Hakusanojen ja hakutekniikoiden valinta Tiedonlähteiden valinta Tiedonhakujen tekeminen Hakutulosten arvioiminen Tiedonlähteiden paikantaminen Tiedon käyttö ja arviointi Hae vielä…

14 Tiedonlähteiden valinta
Aiheen määrittely Hakusanojen valinta Tiedonlähteiden valinta Tiedonhakujen tekeminen Tulosten arvioiminen ja lähteiden paikantaminen Tiedon käyttö ja arviointi Hae vielä…

15 Tutkimusongelman määrittely
Tutkimusongelma ja siihen liittyvä tiedontarve tulee ilmaista selkeästi; siinä auttaa… tutustuminen aiheeseen paremmin tutkimalla ensin yleisiä tiedonlähteitä (lukeminen aiheen ympäriltä) tutustuminen ohjaajien ja vertaisryhmien (tiedeyhteisö) kanssa aihetta sivuaviin tutkimusongelmiin neuvotteleminen tutkimusongelman rajaamisesta ja oman painopistealueen määrittelystä tiedeyhteisön kanssa tutustuminen aihepiiriin liittyvään tutkimukseen

16 Tutkimusongelman määrittely
Kysymyksiä itselle… mistä aiheesta tarvitset tietoa? mihin tarkoitukseen tarvitset tietoa? mikä aiheessa on keskeistä? mistä näkökulmasta lähestyt aihetta? mitä tiedät aiheesta jo ennalta? tarvitsetko yleis- vai tieteellistä tietoa? tarvitsetko kuva-aineistoa? minkä ikäistä tietoa tarvitset? minkä kielistä tietoa tarvitset?

17 Tutkimusaiheeni… Kirjoita yksi tutkimusaiheeseesi liittyvä kysymys tai ongelma paperille, josta haluaisit löytää tietoa. Kuvaile kysymyksesi omin sanoin parillesi. Parisi tehtävänä on kirjata ylös kuvailustasi sanoja, joilla kuvailet aihetta. Koittakaa saada ylös 5-10 sanaa, jotka liittyy aiheeseen. Information retrieval is a play with words.

18 Tiedonlähteiden valinta
Aiheen määrittely Hakusanojen valinta Tiedonlähteiden valinta Tiedonhakujen tekeminen Tulosten arvioiminen ja lähteiden paikantaminen Tiedon käyttö ja arviointi Hae vielä…

19 Tutkimusaiheen käsitteellistäminen
Tarkoittaa aiheeseen liittyvien keskeisten käsitteiden, sanojen ja termien määrittelyä. Tiedonhakuprosessin tärkein vaihe. Tutkimusaiheen käsitteellistäminen miellekartaksi / mind mapiksi. Käsitteet ovat lopulta tiedonhaussa käytettäviä hakutermejä. Käsitteet valitaan hyödyntäen asiasanastoja, tesauruksia ja sanakirjoja. Käsitteet voivat olla kontrolloiduista sanastoista valittuja tai vapaita termejä. Hakutermejä käytetään tietokantojen hakutekniikoita hyödyntäen.

20 Hakusanojen valinta Muutama tärkeä tiedonhankinnan termi…
Vapaa sana: mikä tahansa luonnollisen kielen sana, tämän synonyymi, vieraskielinen vastine, lukusana. fontti, fonttiperhe, fonts, font style, arial, 1960s NetMot verkkosanakirja, thesaurus.com Asiasana: asiasanaston kontrolloima termi, esim. Yleinen Suomalaisen Asiasanasto – YSA kirjasinlajit, kirjaimet, kirjasintyylit Hae nämä YSA:sta ja esittele asiasanaston käyttö. Hae sanaa fontti > fontit monikossa!. Hae sanaa brändi* Asiasanaa fontit ei käytetä, käytettävä asiasana kirjasinlajit jne. Tämän lisäksi NetMot ja Thesaurus.com > branding, representation, visual

21 Kontrolloidut termit: asiasanastot ja tesaurukset
Suomessa kirjastot kuvailevat kokoelmansa Yleisen Suomalaisen Asiasanaston (YSA) termeillä. Kansainvälisissä laajoissa tietokannoissa on usein oma sisäinen selailtavissa oleva asiasanasto tai tesaurus. Asiasanastoja ja tesauruksia käyttämällä julkaisijat ja / tai informaatikot antavat aineistoa kuvailevia termejä dokumenteille. Termit kuvailevat dokumentin keskeisen sisällön. Asiasanastojen selailun avulla voi ideoida sekä täsmentää omia hakukäsitteitä.

22 Asiasanaston rakenne Asiasanasto on aakkosellinen listaus kaikista tietokannan sisältämistä termeistä, joita on käytetty sen sisältämän aineiston kuvailuun. Asiasanasto näyttää termien väliset suhteet: Synonyymit Rinnakkaistermit Hierarkiset suhteet, kuten suppeammat ja laajemmat termit Termien rajaukset ja käyttöyhteys

23 Vapaat termit Mikä tahansa luonnollisen kielen sana (millä tahansa kielellä), merkkijono tai numero. Voi sisältää paikan nimiä, ihmisten nimiä, jargon- termejä, trendeihin liittyviä termejä, etc. Käytä sanakirjoja ja yleisiä verkossa olevia tesauruksia kääntämiseen sekä ideointiin (Thesaurus.com, Oxford English Dictionary OED, NetMot-sanakirjat). Käytä sanojen katkaisua ja ”villiä korttia”: Photograph? (photograph y, photograph s, photograph ic) Wom*n (wom a n, wom e n)

24 Hakusanojen valinta Sanahaku
+ Haku kohdistuu kaikkiin julkaisun tietoihin (nimeke, asiasanat, tekijä, ym.) + Voi käyttää erikielisiä hakusanoja ja synonyymejä + Muista myös katkaisumerkit ? * - Hakutulos voi olla liian suuri ja epätarkka Asiasanahaku + Kohdistuu vain asiasanakenttään: tarkka hakuvaihtoehto + Sanaston käyttö antaa vinkkejä muista asiaan liittyvistä termeistä - Uudet ilmiöt ja tutkimusalueet tulevat sanastoihin viiveellä - Asiasanastoissa ei ole välttämättä kovin spesifejä termejä

25 Esimerkki miellekartasta

26 Tehtävä 1. Tee oma käsitekartta
Tehtävä 1: Tee omasta aiheesta käsitekartta Toteuta käsitekartta joko paperilla tai käyttäen esim. Mindjet- ohjelmaa (Aallon työasemilla) tai vapaasti verkossa olevia ilmaisohjelmia esim. FreeMind, CmapTools Käsitekartta (concept map) on yksi tapa täsmentää ja jäsentää hakuongelmaa. Käsitekartta on puumainen verkko, jossa aihe jaetaan osiin ja edelleen pienempiin osiin. Käsitteet ja niiden väliset suhteet löytyvät paremmin käsitekartan avulla. Käsitekartan tekoon noin min.

27 Boolen operaattorit : AND
Yhdistä hakusanat AND (JA) –operaattorilla, kun haluat, että kaikki hakusanat esiintyvät haettavissa viitteissä AND-operaattorilla voi rajata ja supistaa hakutulosta Esim. tuotekehitys AND kestävä kehitys

28 Boolen operaattorit : OR
Yhdistä hakusanat OR (TAI) –operaattorilla, kun haluat, että jokin hakusanoista esiintyy haettavissa viitteissä OR-operaattorilla voi laajentaa hakutulosta Kannattaa käyttää erityisesti, kun haet synonyymeillä tai rinnakkaisilla termeillä Esim. kestävä kehitys OR sustainable development

29 Boolen operaattorit : NOT
Yhdistä hakusanat NOT (EI) –operaattorilla, jos haluat, että jokin hakusana ei esiinny haettavissa viitteissä Kannattaa käyttää varovasti, jottet vahingossa rajaa tuloksesta pois jotain hyödyllistä Esim. muotoilu NOT teollinen muotoilu

30 Hakulausekkeen muodostaminen
(kestävä kehitys OR ympäristönsuojelu) AND muotoilu (kestävä kehitys AND muotoilu) NOT teollinen muotoilu Hakusuunnitelma sisältää yleensä useita eri hakusanojen yhdistelmiä sekä vieraskielisten hakusanojen listoja.

31 Tiedonlähteiden valinta
Aiheen määrittely Hakusanojen valinta Tiedonlähteiden valinta Tiedonhakujen tekeminen Tulosten arvioiminen ja lähteiden paikantaminen Tiedon käyttö ja arviointi Hae vielä…

32 Tärkeimmät työkalut tässä osuudessa
Aalto-Finna: Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksen sivut: Median opas Visual Resources Centre (kuva-aineistojen opas)

33 Tiedonlähteiden tyypit ja työkalut
Kirjastojen kokoelmatietokannat (Aalto-Finna, MELINDA) Viitetietokannat ja kokotekstitietokannat (artikkelit, raportit) E-kirjat Standardit, tilastot Hakuteokset, sanakirjat Opinnäytetietokannat ja julkaisurekisterit Kuvatietokannat

34 Kirjastojen kokoelmatietokannat
Aalto-Finna Liitä kirjastokorttisi Finnan käyttäjätiliisi Lainojen uusinnat, varaukset, pyynnöt Learning Hub Arabiaan Aalto-Finnan kautta MELINDA Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Kokoelmatietokannat sisältävät ajantasaiset tiedot kirjojen, painettujen lehtien, opinnäytteiden ja muiden painettujen julkaisujen saatavuudesta.

35 Miten löydän nämä…? Hartmann, T. & Vorderer, P. 2010, "It's Okay to Shoot a Character: Moral Disengagement in Violent Video Games", Journal of Communication, vol. 60, no. 1, pp Byrnes, W.J. 2003, Management and the arts, Focal Press, Amsterdam. Design Issues, Vol. 23 Issue 4 – Autumn 2007

36 Lehtiartikkelit viitetietokannoissa
ARTO Kotimainen artikkeliviitetietokanta Käyttö Aalto-Finnan kautta Kotimaiset taiteen ja visuaalisen alan lehdet ARTbibliographies Modern - ABM Etäkäyttö Aalto-Finnan kautta Taidehistoria, taideteoria, nykytaide Design and Applied Arts Index - DAAI Muotoilu, graafinen suunnittelu Viitetietokannat sisältävät lehtiartikkeleiden julkaisutiedot, sisältöä kuvailevat asiasanat, joskus myös tiivistelmän. Lehti jossa artikkeli on julkaistu, on etsittävä erikseen kirjastojen kokoelmatietokannoista, esim. Aalto-Finna tai MELINDA Viitetietokannan ja kokotekstitietokannan erot. ARTO-tietokanta: Hakusanat: Niin & näin < Hakutyyppi: lehden nimi. Katso artikkelit lehdestä ja SFX- paikannus ARSCA-tietokannasta. Näytä Tiedonhankinnan oppaasta viitetietokannat ja e-lehdet! Suurin osa ProQuestin alustalla, osa EBSCON. - ProQuest ARTS tietokannat: voi tehdä hakuja käyttöliittymässä, missä voi tehdä enemmän rajauksia kuin NELLIssä.

37 E-lehdet / Full-text- tietokannat
Art Full Text (EBSCO) Etäkäyttö Aalto-Finnan kautta 500 lehteä, joista 200 Full text Arts & Humanities Full Text (Pro Quest) 480 lehden artikkeleita Academic Search Elite (EBSCO) Monitieteinen n lehteä, osa Full Text Kokotekstitietokannat sisältävät kokonaan sähköisesti luettavissa olevia artikkeleita, eli artikkeli on saatavilla Pdf-dokumenttina, tai on muuten luettavissa kokonaisuudessaan palvelun kautta. Viitetietokannan ja kokotekstitietokannan erot.

38 Opinnäytteet Aaltodoc (koko Aalto)
Opinnäytteitä, artikkeleita, konferenssijulkaisuja ja muuta tutkimusaineistoa. MELINDA (kaikki kotimaiset yliopistot ja amk:it) Viitteitä ja kokotekstejä kotimaisiin opinnäytteisiin.

39 E-kirjat Löytyvät Aalto-Finnasta
Yksittäisiä tietokantoja: Ebrary, Dawsonera, Elsevier e-books jne. (Aalto-yliopiston verkossa) - kirjoja useilta eri kustantajilta, monitieteisiä Aaltoreader - löydä oman alasi e-kirjoja Tutustu E-kirjaoppaaseen

40 Kuva-aineistot ja kuvatietokannat
Kuva-aineistot kattavasti Oppimiskeskuksen Visual Resources Centren (VRC) oppaassa: Digitaalinen kulttuuriperintö Kuvatietokannat Vapaasti käytettävät kulttuuriaineistot Kuvahaun välineitä Tekijänoikeustietoa Koulutusta ja työvälineitä Työskentelytilaa ja laitteita Näyttelytilaa

41 Viitteet talteen Refworks-ohjelmalla
Rekisteröidy käyttäjäksi ensimmäisellä kerralla Aallon verkkoon kytketyltä työasemalla RefWorks-ohjelmalla voit: koota omat lähdeviitteet kansioon pitää lähteet järjestyksessä tehdä lähdeluettelon

42 Kirjallisuusviitteet talteen Refworks
Viitteiden siirto Finnasta RefWorksiin: - lisää viitteet suosikkeihin (klikkaa nuppineulaa) – sinun täytyy olla kirjautuneena Finnaan - löydät viitteesi (suosikit), kun klikkaat omaa nimeäsi sivun ylälaidassa - merkkaa haluamasi viestit -> klikkaa ”Vie valitut” -> valitse RefWorks ja klikkaa Vie valitut suosikit 2. Viitteiden siirto yksittäisestä tietokannasta RefWorksiin: - merkitse haluamasi viitteet tietokannassa - tallenna viitteet - valitse vienti RefWorksiin (ilmaistaan eri tietokannoissa vaihtelevasti)

43 Tehtävä 2. RefWorks Hae RefWorks Aalto-Finnasta. Luo RefWorks käyttäjätili Rekisteröidy käyttäjäksi ensimmäisellä kerralla Aalto- yliopiston lankaverkkoon kytketyllä työasemalla (esim. kirjastossa).

44 Tiedonlähteiden valinta
Aiheen määrittely Hakusanojen valinta Tiedonlähteiden valinta Tiedonhakujen tekeminen Tulosten arvioiminen ja lähteiden paikantaminen Tiedon käyttö ja arviointi Hae vielä… Pikahaku Nellissä pikahaku tarkoittaa, että haetaan valmiista aineistoryhmistä. Voi luoda myös oman pikahakuryhmän sellaisista aineistoista, joita useimmin käyttää. Ei kohdistu siis koko Nellin aineistoon. Valitaan ryhmät radionappuloilla. Ryhmän nimeä klikkaamalla saa esille ryhmien sisällöt (näytä: ryhmien sisällöt). Sanahaku Sanahaussa voi käyttää vain yhtä hakusanaa tai fraasia. Esim. tekijän nimi. Tarkennettu haku Mahdollista käyttää useampia hakusanoja, sekä yhdistää niitä Boolen operaattorein (ja/tai/ilman) ja rajata hakua kentän mukaan. Nellissä on runsaasti englanninkielistä aineistoa, joten kannattaa käyttää englanninkielisiä termejä haussa, mutta aina kannattaa kokeilla myös suomeksi. Kysymysmerkki (?) on katkaisumerkki. Esimerkkihaku 1. Kokoelmaluettelot pääkaupunkiseutu: Nimeke: Mediakulttuuri, Tekijä: Kellner, Douglas. Näytä koko tietue ja aineiston saatavuudet 4 eri tietokannasta. Esimerkkihaku 2. packaging JA graphic design Hae ryhmästä Taide ja media Näytä viitelistaus: lista, lyhyet tiedot, ja koko tietue, SFX-linkki Lajitteluperiaate viitelistauksessa: Relevanssi Valitse Visual Communication for Medicines: Malignant Assumptions and Benign Design?, Näytä SFX Linkki Tarkennetulla haulla on hyvä hakea esim. jotain tiedossa olevia artikkeleita kirjoittamalla tekijän nimi ja yhdistämällä sen nimeke and-operaattorilla. Pikahaun ryhmissä on myös: keskeiset kokoelmatietokannat, ja hakuteokset.

45 Tehtävä 3. Tiedonhaku Art Full Text-tietokannasta
Tee hakuja Art Full text -tietokannasta omasta aiheestasi. Käytä katkaisua (etsi tietokannassa käytettävä katkaisumerkki), yhdistelmähakua (and, or, not) ja tutki erilaisia haun rajausmahdollisuuksia. Merkitse kiinnostavia aineistoja suosikeiksi. Tutustu tietokannan video-oppaaseen (Semiole State Library)

46 Tehtävä 4. Tiedonhakua Aalto-Finnasta
a) Avaa Aalto-Finna-tiedonhakuportaali ja kirjaudu portaaliin Aalto-tunnuksillasi b)Tee Finnassa hakuja omasta aiheestasi käsitekarttasi termejä käyttäen ja tallenna vähintään neljä mielenkiintoiselta  ja relevantilta vaikuttavaa viitettä RefWorks-tilillesi.

47 Graafisen suunnittelun opas
Tiedonlähteiden valinta Tutustu Kuvataidekasvatuksen oppaaseen: a) Mitkä ovat oman aiheesi kannalta kiinnostavimpia tietokantoja tai kuvatietokantoja? - kirjaa tieto tiedonhakupäiväkirjaan b) Valitse ainakin kolme tietokantaa ja kokeile hakuja omasta aiheestasi   c) Vie kiinnostavat viittteet RefWorks-tilillesi

48 Tiedonlähteiden valinta
Aiheen määrittely Hakusanojen valinta Tiedonlähteiden valinta Tiedonhakujen tekeminen Tulosten arvioiminen ja lähteiden paikantaminen Tiedon käyttö ja arviointi Hae vielä…

49 Hakutuloksen arvioiminen
on tavallista, että ensimmäiset haut eivät tuota sopivaa hakutulosta tyypillisiä ongelmia: - saatujen viitteiden määrä on liian suuri - saatujen viitteiden määrä on liian pieni - viitteitä ei saada lainkaan - viitteet eivät liity täsmällisesti aiheeseen Tutustu kuitenkin löydettyihin viitteisiin, analysoi mihin tietoihin hakusi kohdistui, mitä lähteitä niissä on käytetty?

50 Jos sait haun tulokseksi liikaa viitteitä…
rajaa hakua kielellä tai julkaisuajankohdalla käytä asiasanahakua vapaasanahaun sijaan yhdistele hakusanoja and- / ja- operaattoreilla kohdista haku johonkin aineistoryhmään; peer review, scholarly journals älä yhdistä hakusanaan sen synonyymeja tai rinnakkaiskäsitteitä OR-operaattorilla mieti, löytyykö hakusanallesi sopivaa suppeampaa alakäsitettä suurenkaan viitemäärän tarkastelu ei useinkaan vie paljon aikaa

51 Jos sait tulokseksi liian vähän viitteitä…
- etsi saamastasi viitelistasta uusia hakusanoja; kirjoittajien nimiä, lehtien nimiä, hakutermejä jne. - käytä laajempaa käsitettä käytä vapaatekstihakua (sanahakua) ja hakusanan katkaisua oletko katkaissut hakusanat oikeasta kohdasta? Oletko kirjoittanut hakusanat oikein? mieti, teitkö hakusi sopivasta tietokannasta mieti, onko jokin muu tietopalvelu sopivampi; arkisto, museo, yrityksen tietopalvelu, erikoiskirjasto?

52 Mikä on tiedonlähteen saatavuus?
Onko kirja kirjaston hyllyssä vai täytyykö se mahdollisesti tilata aineistonvälityksen kautta? Mistä tarvittava artikkeli löytyy: tuleeko lehti kirjastoon, löytyykö se kokotekstinä verkosta, vai pitääkö artikkelikopio tilata aineistonvälityksen kautta? Jos haku ei mielestäsi tuota toivottua tulosta, kannattaa muistaa, että tiedonhaun voi myös tilata kirjaston informaatikolta. Tutustu Aalto-yliopiston kirjaston tietopalveluun.

53 Tiedonlähteiden valinta
Aiheen määrittely Hakusanojen valinta Tiedonlähteiden valinta Tiedonhakujen tekeminen Tulosten arvioiminen ja lähteiden paikantaminen Tiedon käyttö ja arviointi Hae vielä… Pe 28.9 klo 13-15

54 Tiedonlähteiden arviointi
Lähdekriittisyys tarkoittaa tiedon luotettavuuden, ajankohtaisuuden ja alkuperäisyyden arvioimista. Kuinka tunnettu ja luotettava tiedon tuottaja on? Onko tieto puolueellista - voitko epäillä tiedontuottajan jättäneen jotain sanomatta - tahallisesti tai tahtomattaan? Oletko tutustunut alkuperäiseen lähteeseen, vai onko kyseessä toisen käden tieto? Mikä on lähteen julkaisuajankohta, ja onko siinä käytetyt lähteet tuoreita? Kts. Tiedonhankinnan opas

55 Tehtävä 6. Tiedonlähteiden arviointi
Avaa MyCoursesista tehtävä 6, Tiedonlähteiden arviointi-tehtävä. Tee tehtävä parin kanssa keskustellen (30 min). Olet tekemässä opinnäytettä ja tutkimassa tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan. Tehtävässä on viisi tiedonlähdettä, arvioikaa niiden luotettavuutta sekä hyödyllisyyttä aiheen kannalta arviointiasteikkoa hyödyntäen. Pohtikaa mihin tehtävän tiedonlähteistä luottaisit eniten, mihin suhtaudut varauksella, miksi?

56 Lähdeviitteet Lähdeviitteiden tehtävä on mm.:
Tukea tutkimuksessa esitettyjä väitteitä tai tuoda esille näkemyksiä, joita halutaan kritisoida. Osoittaa, mistä tekstissä mainittu tieto on peräisin tai mihin lähteisiin tulkinta perustuu. Lähdeluettelo antaa yleiskäsityksen siitä, mille lähdemateriaalille tutkimus rakentuu. Helpottaa tekijää tutkimusprosessin aikana pitämään lähteet järjestyksessä ja tarkistettavissa. Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelu:

57 Referointi ja lainaaminen
Lähteitä käytetään tutkimuksessa kahdella tavalla: referoimalla ja lainaamalla. Referoitaessa tiivistetään oman tutkimuksen kannalta olennaiset lähteessä olevat tiedot. Sitaattimerkkejä ei käytetä. Siteeraus tarkoittaa lähdetekstin esittämistä sanasta sanaan. Tekstin sisällä sitaatti on ehdottomasti merkittävä lainausmerkkeihin.

58 Lähdeviitteiden merkintätavat
Valitse parhaiten tutkimuksesi luonteeseen ja sisältöön soveltuva lähdeviitteiden merkintätapa, tai noudata koulutusohjelmasi antamia ohjeita. Noudata sitä loogisesti koko tekstin läpi. - Nimi-vuosi –järjestelmä Esim. - Alaviitejärjestelmä (kun viitteet pitkiä, haluat lisätä kommentteja) Esim.

59 Lähdeviitteet tekstissä
Nimi-vuosi –järjestelmä Viitteet sijoitetaan sulkuihin tekstin joukkoon (Anttila, A 1989, 33) Lähdeluettelo tekstin loppuun: aakkosjärjestyksessä ilman numerointia Suositellaan ARTSissa

60 Lähdeviitteet tekstissä
Alaviitejärjestelmä (noottijärjestelmä) Tekstiosaan sijoitetaan lähdeviitteen numero yläviitteeksi. Lähteen tiedot sijoitetaan joko sivun alalaitaan tai tutkimuksen loppuun. Lauseen sisällä oleva viitenumero viittaa sitä edeltävään sanaan tai sanaryhmään. Pilkun jälkeen oleva viitenumero viittaa edeltäviin saman virkkeen lauseisiin. Virkkeen lopussa oleva viitenumero, joka on ennen pistettä, viittaa edeltävään lauseeseen tai lauseisiin. Viitenumero, joka on pisteen jälkeen, viittaa edeltäviin virkkeisiin tai kappaleisiin.

61 Lähteiden merkitseminen
Kirjallisuus Kirjat merkitään lähdeluetteloon aakkosjärjestyksessä kirjoittajan mukaan seuraavasti: kirjoittajan nimi, kirjan nimi, painopaikka/julkaisupaikka, painovuosi. Tarpeen vaatiessa, merkitään myös esim. painos, kääntäjä tai kustantaja. Painos on merkittävä, mikäli samana vuonna on ilmestynyt useampia painoksia ja ne poikkeavat jotenkin toisistaan.

62 Lähteiden merkitseminen
Kirjallisuus Useita erilaisia standardeja. Valittua tapaa on noudatettava johdonmukaisesti. minimitiedot, esim. Anttila, Lauri. Ajatus ja havainto. Helsinki 1989. Anttila, Lauri (1989). Ajatus ja havainto : kirjoituksia vuosilta Helsinki : Valtion painatuskeskus.

63 Lähteiden merkitseminen
Artikkeli kokoomateoksessa esim. Saarikoski Vesa (1989). Henkilöhistoriallisen tutkimuksen luonteen ja metodin ongelmia. Teoksessa Timo Soikkanen (toim.) Turun koulu : Juhani Paasivirran 70-vuotisjuhlakirja Turku : Turun yliopisto, S

64 Elektroniset lähteet Elektroniset aineistot
Mikäli saatavana verkkojulkaisuna tai tietokannasta mainitaan palvelun tai tietokannan nimi. (esim. aikakauslehtitietokanta Ebsco) Sähköisen lähdeaineiston osalta on lähdeviitteessä ilmaistava, mistä ja millä tavoin aineisto on saatavissa. Dokumentin kirjoittajan oikea nimi on aina pyrittävä selvittämään. Mikäli sähköpostiosoite on ainoa kirjoittajaan viittaava tieto, käytetään sitä nimen tilalla.

65 E-lähteisiin viittaaminen
APA Frank, D. H. (1998). Representation and the mind- body problem in spinoza. The Review of Metaphysics, 51(4), Retrieved from tid=27468 Harvard TERVO, J 2012, 'The Problem of Representation', Studies In Art Education, 54, 1, pp , Art Full Text (H.W. Wilson), EBSCOhost, viewed 10 January 2014.

66 Tiedonhakupäiväkirja
Työstä tiedonhakupäiväkirjaa, merkitse siihen: Hakusanoja: a) Asiasanoja b) Vapaita sanoja c) Hakusanojen yhdistelmiä boolen operaattorein Tieteenalat, jotka tutkivat aihetta Tietokannat, jotka sisältävät tietoa aiheesta Tehdyt haut (mistä tietokannoista, millä sanoilla) Hakutulokset, mihin haku johti? Haetko vielä jostain? Lähetä valmis tiedonhakupäiväkirja mennessä: tai MyCoursesissa

67 Tiedonlähteiden valinta
Aiheen määrittely Hakusanojen valinta Tiedonlähteiden valinta Tiedonhakujen tekeminen Tulosten arvioiminen ja lähteiden paikantaminen Tiedon käyttö ja arviointi Hae vielä…

68 Kiitos!