TOPS- Tiedonhankinnan opintojen suunnittelusivusto Nina Kivinen 2007.

Esitys aiheesta: "TOPS- Tiedonhankinnan opintojen suunnittelusivusto Nina Kivinen 2007."— Esityksen transkriptio:

1 TOPS- Tiedonhankinnan opintojen suunnittelusivusto Nina Kivinen 2007

2 TOPS- Mihin sitä tarvitset? TOPS esittelee sinulle erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää kirjaston tiedonhankinnan koulutusta. Voit osallistua kirjaston ja laitoksesi yhteistyössä järjestämään koulutukseen kirjallisuudentutkimuksen seminaarien yhteydessä, kirjaston avoimeen koulutuskalenterin mukaiseen koulutukseen tai harjoitella itsenäisesti verkkokurssin ja tehtävien avulla. TOPSin avulla voit kehittää tiedonhankinta- ja informaatiolukutaitojasi. Sen avulla pystyt hahmottamaan tiedonhaun polun ja osaat hakeutua kirjaston tarjoamaan koulutukseen oikea- aikaisesti. Kirjaston käyttötaito ja tiedonhankinta ovat osaamista, jota vaaditaan heti opiskelemaan tullessasi. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan omaksua heti ensimmäisenä opiskeluvuotena TOPS kertoo sinulle kuinka tiedonhankinnan opinnot kannattaa suunnitella niin, että ne hyödyttävät muuta opiskeluasi parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvät tiedonhankinnan taidot edesauttavat sinua valmistumaan määräajassa ja tuottamaan laadukkaita tutkimustöitä.

3 TOPS- Mihin sitä tarvitset? Informaatiolukutaidon merkitys on yhteiskunnassamme korostunut. Hyvä informaatiolukutaito merkitsee sitä, että jokainen tunnistaa tiedontarpeensa, osaa etsiä tietoa monipuolisesti ja arvioida saamansa tiedon laadun ja hyödyllisyyden. Hyviä tiedonhankinta- ja informaatiolukutaitoja tarvitset nyky-yhteiskunnassa läpi elämän. Erityisesti niiden merkitys korostuu nyt yliopistossa opiskellessasi TOPS esittelee sinulle erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää kirjaston tiedonhankinnan koulutusta. Voit osallistua kirjaston ja laitoksesi yhteistyössä järjestämään koulutukseen kirjallisuudentutkimuksen seminaarien yhteydessä, kirjaston avoimeen koulutuskalenterin mukaiseen koulutukseen tai harjoitella itsenäisesti verkkokurssin ja tehtävien avulla.

4 Tiedonhakuun askel kerrallaan Ei ole samantekevää missä järjestyksessä etenet tiedonhaun portailla. Oikaisut tiedonhaun opintopolulla eivät kannata ja tuota toivottua oppimistulosta. JYKDOK 1. vuosi LINDA ja ARTO 1-2. vuosi Nelli ja kirjaston elektroniset kokoelmat 2.-4. vuosi Pro gradu Kandidaatin tutkielma Oman tieteenalan tietokannat 2.-4.vuosi

5 Tiedonhaun portaat JYKDOK, LINDA, ARTO Oman tieteenalan tietokannat NELLI, e-aineistot 1.-2. vuosi 2.-3.vuosi Kandidaattityö 3.-5 vuosi Pro gradu

6 Tiedonhaun portaat Nämä tiedonhaun portaat, jota lähdet askeltamaan ovat joustavat. Periaatteessa ne kuitenkin kertovat sinulle ihanteellisen etenemisjärjestyksen, jossa siirryt kotimaisen ja painetun aineiston kautta elektronisiin ja ulkomaisiin kokoelmiin. Porras portaalta etenemällä alemmilla tasoilla opittu tieto hyödyttää aina uuden omaksumista. Voit oman mielenkiinnon ja tarpeesi mukaan soveltaa suositeltua opintopolkua. Opiskelutahti on yksilöllinen asia ja tiedonhaun opintojen tulee muokkautua aina jokaisen omista lähtökohdista ja tarpeista käsin. On silti huomattava, että esimerkiksi voidaksesi osallistua graduvaiheen tiedonhankinnan koulutukseen on sinun hallittava alemmilla tasoilla esitetyt tietokannat ja niihin liittyvät asiat.

7 Tiedonhaun portaat Portaat esittävät tietyn hierarkkisen järjestyksen tietokannoille, mutta silti niistä ei voi päätellä tietokantojen paremmuutta toisiinsa nähden. Kaikki tietokannat ovat keskenään samanarvoisia, tiedonhakijan tarpeet ratkaisevat aina sen, mikä tietokanta kannattaa kulloinkin valita. Ainoastaan oppimisprosessin näkökulmasta voit ajatella portaat kuvaannollisesti reitiksi, joka edetään alimmalta tasolta ylimmälle, aivan kuten opinnoissasikin etenet perusopinnoista kohti syventäviä opintoja. Opintopolun vaiheet tukevat näin opintojesi tarpeita; perusopinnoissa usein riittävät kotimaiset aineistot ja aine- ja syventävissä opinnoissa alat tarvitsemaan ulkomaisia, elektronisia aineistoja.

8 Kirjaston kokoelmat Mitä kätkeytyy tietokantojen nimien taakse? Tiedätkö Jykdokin, Nellin, Lindan ja Arton? Miksi ja mihin tarkoitukseen niitä käytät? Kirjaston kokoelmat ovat paljon muutakin kuin pelkkiä kirjoja hyllyssä.

9 Palvelupisteet ja painetut kokoelmat 1. krs lainaustoimisto ja kurssikirjat 2. krs neuvontapalvelut/kaukopalvelu ja humanististen alojen kirjallisuus ja aikakauslehdet 3. krs yhteiskunta, -lääke, -liikuntatieteen kirjallisuus ja aikakauslehdet Lisäksi kaksi kerrosta varastossa, jossa asiakkailta suljettu kokoelma. Aineisto käytössä erikseen tilaamalla.

10 Tietokanta, mikä se on? Viitetietokannat ovat tietokantoja, jotka sisältävät viitteitä varsinaisiin tiedonlähteisiin, kuten esimerkiksi artikkeleihin, kirjoihin, raportteihin, konferenssijulkaisuihin tai patentteihin. Viitteissä on ainakin ns. bibliografiset tiedot, kuten tekijä, kirjan tai artikkelin nimeke, lehden nimi ja julkaisuvuosi. Kirjaston kokoelmatietokannat ovat tyypillisiä viitetietokantoja! Tekstitietokannat sisältävät tiedonlähteen kokotekstinä, esimerkiksi tieteellisen lehden artikkelit, väitöskirjan tai tutkimusraportin. Elektroniset lehtipalvelut ovat tyypillinen esimerkki tälläisestä.

11 Tiedä mitä haet Tiedonhaun tarpeesi ratkaisevat tietokannan. Mieti minkälaista aineistoa tarvitset ja valitse tietokanta sen mukaan. Seuraavaksi tutustumme JYK:ssa tarjolla oleviin tietokantoihin ja niiden aineistoihin.

12 Mitä aineistoa löydät Jykdokista? JY:ssa valmistuneet gradut ja väitöskirjat. Osin suoraan verkossa luettavissa. Kaikki JY:n kurssivaatimuksissa olevat kirjat Vapaakappaleet eli kaiken kotimaisen painetun aineiston. Kotimaiset lehdet ja kirjat. Ulkomaisia lehtiä ja kirjoja. Sanakirjoja Kotimaisia/ ulkomaisia verkkokirjoja

13 Mitä aineistoa löydät Lindasta? Suomessa valmistuneet gradut ja väitöskirjat. Osa verkossa luettavissa. Suomen yliopistokirjastojen kokoelmatiedot. Rajana koko Suomi Lindassa pääasiassa vain saatavuustietoja, ei kokotekstejä Kaiken kotimaisen painetun aineiston ”Jykdok laajempana versiona” Lindan aineistoa saa siis kauko- lainaamalla. Ulkomaista aineistoa, myös sitä mitä et Jykdokista löydä

14 Mitä aineistoa löydät Artosta? Suomalaisia artikkeliviitteitä Artikkelit ovat pääosin viitteinä. Vain vähän kokotekstejä Artikkelitietueet ovat kaikilta tiedon alueilta ja tieteellisyyden asteilta. Artikkeliviitteitä n. 700 lehdestä Voi, miten vähän oli kokotekstejä! Onneksi kaikki suomalaiset lehdet, joihin Artossa viitataan löytyvät JYKsta!

15 Mitä aineistoa löydät Nellistä? Nelli on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten tietokantoihin, sanakirjoihin, hakuteoksiin ja elektronisiin lehtiin.

16 Nelliä tarvitse silloin, kun haluat… Lukea elektronisia lehtiä, uusia ja vanhoja vuosikertoja Käyttää verkkosanakirjoja kuten MOT Lukea ulkomaisia elektronisia lehtiartikkeleita, konferenssi- ja tutkimusraportteja. Lukea sähköisiä kirjojaYli 15 000 lehteä verkkojulkaisuna Kymmeniä tuhansia sähköisiä kirjoja Etäyhteys luotu, homma toimii kotoa käsin Kaikki sähköiset palvelut löydettävissä yhdestä paikkaa Reitti tieteenalakohtaisiin tietokantoihin.

17 Oman tieteenalan tietokannat Nellin kautta pääset omiin tieteenalakohtaisiin tietokantoihin. Systemaattista ja laajaa tiedonhakua tehdessäsi siirry aina omiin tieteenalakohtaisiin tietokantoihin. Proseminaarityön ja gradun tekijöille oman alan tietokannat ovat paras tiedonlähde.

18 Miksi siirtyä omiin tieteenalakohtaisiin tietokantoihin? Tutkimustyösi tarvitsee ulkomaisia lähteitä kuten lehtiartikkeleita ja tutkimusraportteja. Saat tietokannan oman tesauruksen eli asiasanaston auttamaan hakusanojen valinnassa. Hakulausekkeiden laadintamahdollisuudet ovat monipuoliset. Hakua voi tehokkaasti laajentaa tai rajata. Tiedät mitä katkaisumerkkiä käytät jne.

19 MLA eli kirjallisuuden tietokanta MLA International Bibliography Kirjallisuustieteen englannin- kielinen asiasanasto eli tesaurus Lähes 4000 tieteellistä lehteä ja sarjajulkaisua. Runsaasti kokoteksteinä Arkistoja jopa vuodesta 1926 alkaen Löytämäsi artikkelit voit tallentaa, tulostaa tai lähettää sähköpostilla Voit etsiä kirjailijoiden elämäkertatietoja

20 LRC- kirjallisuuden tietokanta Literature Resource Center Kirjallisuustieteen lehtiartikkeleita kokotekstinä yli 260 lehdestä 115 000 kirjailijan elämäkerta- tiedot Kirjallisuustieteen englanninkielinen sanasto. Kirjallisuus- tieteen termit selityksin Kymmeniä tuhansia artikkeleita kirjailijoista, teoksista ja kirjallisuustieteestä Kirjailijoiden bibliogragioita

21 Missä kirjastossa voi työskennellä? Voit lukea kirjaston kaikissa kolmessa kerroksessa. Tarvitsemaasi aineistoa voit vapaasti kuljettaa kirjaston tiloissa. Pois lähtiessäsi vie aineisto paikoilleen tai lainaa se mukaasi.

22 Missä voit käyttää tietokonetta? Kirjastossa on langaton verkko. Omalla koneella voit työskennellä pääosin kirjaston Seminaarinkadun puoleisissa lukusaleissa. Kirjaston opiskelijatunnuksin varustettuja koneita on mikroluokissa (B 123) ja luentosalissa (B 232) ja 2. ja 3. kerroksen ikkunaseinustoilla. Tulostimet löydät koneiden lähettyviltä. Tietopalvelun päivystyksen (2. krs) edessä on koneita, jotka ovat käytössä ilman käyttäjätunnusta. Koneet ovat ensisijaisesti vain tiedonhakua varten. Tulostus maksullista.

23 Kirjaston tarjoama koulutus Voit seurata kirjaston koulutuskalenterin tarjontaa, linkki siihen. Varata henkilökohtaista ohjausta tietopalvelun päivystyksestä. Linkit. Ottaa suoraan yhteyttä oman tieteenalasi informaatikkoon. Linkit

24 Tiedonhaun itseopiskelu! Kirjasto tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tiedonhaun itseopiskeluun. Verkkokurssit eri tieteenaloilta. Tehtäviä ratkaisuineen. Tasotestejä

25 Sähköinen asiointi Hankintalomake (Ehdota kirjastolle aineistoa, aina ei tarvitse kaukolainata!) Kaukolainalomake Yhteystiedot eri paikkoihin mm. oman alan informaatikot, lainaus jne. Tiedonhaun pyynnöt Palautelomake (Mielipiteesi on meille tärkeä!)