YLIOPPILASTUTKINTO KEVÄT 2016 Kuullunymmärtämiskokeet Ma 15.2.vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30, PAIKALLA klo 8.00 –kuuntelu kahdessa vuorossa,

Esitys aiheesta: "YLIOPPILASTUTKINTO KEVÄT 2016 Kuullunymmärtämiskokeet Ma 15.2.vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30, PAIKALLA klo 8.00 –kuuntelu kahdessa vuorossa,"— Esityksen transkriptio:

1 YLIOPPILASTUTKINTO KEVÄT 2016 Kuullunymmärtämiskokeet Ma 15.2.vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30, PAIKALLA klo 8.00 –kuuntelu kahdessa vuorossa, osa odottaa, varustaudu siihen – eli kuuntelu voi olla n. klo 10 - 11

2 KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET Muut pitkät kielet Ma 15.2. Pitkä saksa klo 11 Lyseolla Pitkä venäjä klo 15 omalla koululla Ole paikalla viimeistään 20 min ennen kokeen alkua!

3 KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET ti 16.2. toinen kotimainen kieli, ruotsi keskipitkä ja pitkä oppimäärä klo 8.30, PAIKALLA klo 8.00

4 KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksaklo 8.30 (Lyseo) ranskaklo 11 (Lyseo) espanjaklo 13 englanti klo 14 italiaklo 15 Paikalla viimeistään 20 min ennen kokeen alkua!

5 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto K-2016 Kuuntelukokeissa Kallaveden lukiolla on oltava paikalla (5. kerros) klo 8.00 aamun ensimmäisessä kokeessa. Myöhemmin päivällä järjestettävissä kokeissa on hyvä olla paikalla puoli tuntia ennen kokeen alkua. PITKÄTAUKOKUUNTELIJAT ODOTTAVAT KANSLIAN OVEN EDESSÄ VALVOJAA.

6 KIRJALLISET KOKEET Kaikki kokeet alkavat klo 9.00 pe 12.2. äidinkieli, tekstitaidon koe, paikalla 8.30 OMALLA KOULULLA ma 14.3.äidinkieli, esseekoe; suomi toisena kielenä ke 16.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 21.3.ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke 30.3.psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia ma 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä, paikalla 8.30, oma koulu KIRJALLISET KOKEET MAALISKUULLA POHJANTIEN KOULULLA, lyhyen kielen koe pe 1.4. omalla koululla

7 Kirjallisissa kokeissa Oltava paikalla tekstitaidon kokeessa 8.30 omalla koululla Oltava paikalla Pohjantien koululla viimeistään klo 8.00 (maaliskuun kokeet) Lyhyen kielen päivänä riittää, että olet paikalla klo 8.30 omalla koululla Muista jättää MAOL-taulukko ja laskin tarkastettavaksi viimeistään reaalikoetta (FY, KE, GE) tai matematiikan koetta edeltävänä päivänä klo 13 mennessä kansliaan. Läpinäkyvä pussi, jonka päällä oma nimi ja kokelasnumero.

8 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto K-2016 POHJANTIEN KOULU Saarijärven kaupunginosa, Pohjankatu 2 Parkkipaikkoja ei ole; omalla autolla ei voi tulla Sisäänkäynti pääovista liikuntasaliin Vaatteet ym. jätetään salin ulkopuolella oleviin naulakoihin Koulun alueella on tupakointi kielletty! Kartta: http://www.directa.fi/yritykset/8193878/Kuopion+k aupunki+Pohjantien+koulu/ http://www.directa.fi/yritykset/8193878/Kuopion+k aupunki+Pohjantien+koulu/

9 A: jäät bussipysäkille ja kävelet siitä koululle (200 - 300m)

10 B: jäät autosta Salmelaisenkadun mutkassa ja kävelet oikotietä koululle

11 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto YLEISTÄ Kirjoitussaliin mennään etukäteen arvotuille paikoille. Valvoja tarkistaa, että mukana on vain sallitut välineet. Käsilaukkuja, salkkuja tai kännyköitä tai muita elektronisia (kellot!) laitteita ei saa tuoda kirjoitussaliin. Mukana voi olla lääkkeitä, jotka näytetään ovella valvojalle. Voit tuoda omia eväitä (hedelmät kuorittuna, kaikki muu syötävä ilman pakkauksia ja kääreitä, juomapulloissa ei etikettejä). Ei vaatteita, joissa tekstiä. Kirjoitussalissa kokelaat eivät saa liikkua paikaltaan muuta kuin valvojan saattamina, tämä koskee myös WC- käyntejä.

12 MATKAPUHELIN HUOM. Matkapuhelimen tai muun teknisen laitteen tuominen koetiloihin on kielletty ja tulkitaan tutkintojärjestyksen rikkomiseksi eli vilpiksi. Vilppiin syyllistynyt kokelas menettää oikeutensa jatkaa tutkinnon suorittamista kyseisenä tutkintokertana.

13 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto YLEISTÄ Jos tarvitset jotakin, nosta näkyvästi kätesi. Tämä on merkki valvojalle, joka tulee luoksesi ja jolle selität asiasi. Kirjallisen kokeen koeaika on tasan 6 tuntia (9.00 - 15.00). Aikavaroitus n. 15 min ennen kokeen päättymistä. Jos kokelas kirjoittaa ylimääräisenä kaksi vierasta kieltä, hänellä on näiden kirjallisiin kokeisiin yhteensä 8 tuntia aikaa. Voi olla myös YTL:n myöntämä jatkoaika 1-2 tuntia. Koetilaisuudesta ei saa poistua ennen klo 12.00. Kokeesta poistuva vie mukanaan kirjoitusvälineensä. Roskat on vietävä salin takana oleviin astioihin. MITÄÄN PAPEREITA EI SAA VIEDÄ ULOS SALISTA. Poistuminen vain siitä ovesta, johon on merkitty POISTUMINEN YO-KOKEESTA.

14 Sairastapaukset Mikäli koepäivänä olet niin sairas, ettet pysty tulemaan kirjoituspaikalle, sinulle voidaan järjestää kirjoitustilaisuus kotiin (tai sairaalaan). Tällaisessa tapauksessa ota yhteys apulaisrehtoriin, jotta ehditään järjestää valvoja paikalle. Puh. 044-7184524. Jos mahdollista, sairaanakin kirjoitat samassa paikassa kuin muut kokelaat. Jos käyt lääkärissä, tuo lääkärintodistus kansliaan. Lähetämme edelleen ylioppilastutkintolautakuntaan. Erityisen vaikeasta elämäntilanteesta voidaan tarvittaessa tehdä lausunto YTL:lle

15 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto KOESUORITUS Ennen kokeen alkua annetaan vielä viimeiset ohjeet. Mukana tulee olla kirjoitusvälineet. Ei omia papereita. Paperia on varattu koulun puolesta. Kirjoittajan tulee huolehtia, että jokaisessa käytetyssä paperissa on koulun nimi ja numero, kokelaan numero ja täydellinen nimi ja nimikirjoitus. PAPERIA EI SAA MISSÄÄN KOKEESSA TAITTAA EIKÄ REPIÄ. Kaikkiin kokeisiin vastataan lyijykynällä. HB tai 2. Käsialan on oltava selvästi luettavaa. Kynä ei saa olla liian kova. Epäselvissä tapauksissa kielten kokeissa lautakunta on ilmoittanut tulkitsevansa huonomman vaihtoehdon mukaisesti.

16 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto KOESUORITUS Värikyniä saa käyttää piirroksissa matematiikan kokeessa ja reaalikokeessa, ei kuitenkaan punaista. Kaikki konseptit, siis ne arkit, joita ei ole tarkoitettu arvostel- taviksi, on merkittävä selvästi merkinnällä k o n s e p t i tai ei arvosteltavaksi. Kokeen päätyttyä kokelas palauttaa kaikki saamansa (myös tyhjät) paperit. TARKISTA LOPETETTUASI VIELÄ, ETTÄ JOKAISESSA KÄYTTÄMÄSSÄSI PAPERISSA ON NIMESI JA NUMEROSI. KUN KOEAIKA LOPPUU *nouse seisomaan ja odota, mitään merkintöjä ei saa papereihin enää tehdä *jos nimitietoja puuttuu, kutsu valvoja paikalle ja kysy voiko täyttää *paperit jätetään ykkösvalvojan kutsumassa järjestyksessä

17 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto ÄIDINKIELI TEKSTITAIDON KOE Tekstitaidon koe on aineistopohjainen koe. Aineistona on yhtenäinen teksti tai muutamia lyhyehköjä, toisiinsa liittyviä tekstejä. Tehtäviä annetaan viisi, joista kirjoittajan tulee vastata kolmeen. Lue tehtävänannot huolellisesti ja noudata niitä tarkasti. Vastaa vain siihen, mitä kysytään. Jokainen vastaus kirjoitetaan omalle konseptille. Vastaustekstin pituus on 2 - 3 konseptisivua. Jokainen vastaus on itsenäinen kokonaisuutensa. Jokainen vastausteksti otsikoidaan. Merkitse otsikko kuudennelle riville konseptin ylälaidasta. Merkitse tehtävän numero otsikon eteen. Kaikki merkinnät tehdään lyijykynällä siististi ja selvällä käsialalla. Kirjoita myös nimesi, nimesi selvennys ja kokelasnumerosi lyijykynällä. Vastaustekstejä ei tarvitse kirjoittaa puhtaaksi. Tarkista kuitenkin vastauksesi huolellisesti ja kiinnitä huomiota kieliasuun.

18 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto ÄIDINKIELI ESSEEKOE Esseekokeessa kokelas laatii valitsemastaan aiheesta laajahkon tekstin (tavallisesti 4 - 6 konseptisivua). Tehtävänantona voi olla pelkkä otsikko, väljästi muotoiltu aihealue tai aineistoon pohjaava tehtävänanto. A. AINEISTOON POHJAAVA TEHTÄVÄNANTO  Tu­tus­tu teh­tä­vän­an­toi­hin ja ai­neis­toi­hin. Sel­vi­tä, mitä teh­tä­ vän­anto edel­lyt­tää, mi­ten ai­neis­toa tu­lee tar­kas­tel­la (tul­kit­se, ana­ly­soi, ver­taa, ota kan­taa).  Tu­tus­tu ai­neis­toon: kuka kir­joit­taa, mil­loin, mis­sä ai­neis­to jul­ kais­tu, mikä teks­ti­laji, mitä kä­sit­te­lee/mitä ta­pah­tuu, mil­lai­ sia kes­kei­siä nä­ke­myk­siä, väit­tei­tä, aja­tuk­sia.

19 ÄIDINKIELI jatkuu  Ai­neis­to­poh­jai­nen es­see­koe on sekä lukemis– että kir­joit­ ta­mis­teh­tä­vä. Käy siis ai­neis­to huo­lel­li­ses­ti läpi. Si­nul­ta edel­ly­te­tään it­se­näis­tä, ehyt­tä ja joh­don­mu­kais­ta esi­tys­ tä, jos­sa ai­neis­to ja si­nun oma tuo­tok­se­si li­mit­ty­vät. Pelk­kä re­fe­raat­ti ei rii­tä. Si­nul­ta edel­ly­te­tään myös tai­ toa yh­dis­tel­lä, ver­tail­la, jä­sen­nel­lä ja pää­tel­lä asi­oi­ta.  Ai­neis­toa on käy­tet­tä­vä ja ai­neis­toon on vii­tat­ta­va. Ai­ neis­toa et voi ohit­taa.  Aine ei ole tois­ta­mis­teh­tä­vä, anna siis oman per­soo­nal­li­ suu­te­si nä­kyä ja kuu­lua kir­joi­tel­mas­sa­si.  Muis­ta su­ju­va ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen viit­taus­tek­niik­ka. Ota huo­mi­oon oi­ke­a­kie­li­syys- ja tyy­li­a­si­at.

20 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto ÄIDINKIELI jatkuu B. OTSIKKOON TAI JOHONKIN AIHEALUEESEEN POHJAAVA TEHTÄVÄNANTO  Va­lit­se it­sel­le­si lä­hei­sin aihe. Va­lit­se näkö­kul­ma ja ra­jaa aihe tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti.  Val­mis­ta ot­sik­koa ei lä­hes­kään aina an­ne­ta. Val­mis ot­sik­ko on li­ha­voi­tu, eikä sitä saa muut­taa.  Kun muo­toi­let oman ot­sik­ko­si, ota huo­mi­oon, että kir­joi­tel­ma­si myös vas­taa ot­sik­koa ja on hel­pos­ti ym­mär­ret­tä­vis­sä ja aihe sekä näkö­kul­ma käy­vät sii­tä ilmi.  On­nis­tu­nees­ta ot­si­kos­ta pal­ki­taan.

21 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto RUOTSI JA VIERAAT KIELET Hyväksytty arvosana edellyttää osallistumista sekä kuuntelukokeeseen että kirjalliseen kokeeseen. KUUNTELUKOE - mukana lyijykynä (HB tai 2) ja pyyhekumi - sopiva vaatetus - päällysvaatteet ja laukut jätetään 5. kerroksen käytävään - kännyköitä ei saa ottaa 5. kerrokseen Kysy ennen kokeen alkua, jos jokin asia on epäselvä!

22 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto RUOTSI JA VIERAAT KIELET, kuuntelu Ykkösvalvoja antaa lomakkeiden käyttöohjeet ja testaa laitteiden kuuluvuuden. Kun alkuvalmistelut on tehty avataan koevihkokuoren ja nauhan sinetit, jolloin koetilanne alkaa. Tehtävävihkot jaetaan pöydille. Vihkon saa avata vasta, kun nauhalla annetaan lupa. Ylimääräiset avustajat poistuvat ja ykkösvalvoja käynnistää nauhan. Jos ilmenee jotakin häiriöitä kuulemisessa tai muussa, nosta heti selvästi kätesi ylös, niin takavalvoja tulee paikalle. Kokeen loputtua 8 min aikaa täydentää vastauksia; sen jälkeen ykkösvalvoja ilmoittaa koetilaisuuden päättymisestä.

23 KIELET Lue (kuuntele) ohjeet huolella. Kaikki ohjeet löytyvät tehtävävihkosta. Vastaa vihkossa ilmoitetulle paperille. Muista selvä käsiala (isot ja pienet kirjaimet). Muista tarkistaa, että olet vastannut kaikkiin tehtäviin, ennen kuin poistut kirjallisesta kokeesta!

24 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto MATEMATIIKKA UUDET OHJEET Matematiikan kokeessa (sekä pitkässä että lyhyessä) on 13 tehtävää. Vastaat 10 tehtävään. Tehtävät arvioidaan pistein 0-6. Matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A-osa ja B-osa. B-osa jakautuu edelleen kahteen osaan, jotka merkitään tunnuksin B1 ja B2. Tehtäviäjoita lasketaan A4 4 Ei laskinta, taulukkokirja B1 5 3 Laskin, taulukkokirja B2 4 3 Laskin, taulukkokirja

25 Matematiikka A-osan vihkossa on tehtävänantojen lisäksi jokaisen tehtävän kohdalla tila, johon tehtävän ratkaisu kirjoitetaan. B-osan vihkossa on pelkät tehtävänannot. Vastataan konsepteille. Koetilaisuuden alkaessa kokelas saa sekä A-osan että B-osan tehtävävihkon ja taulukkokirjan.

26 Matematiikka Kokelaan on palautettava A-osan koevihko viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Laskimen käyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa, hän saa laskimen.

27 Matematiikka B-osassa koepapereina käytetään puoliarkkeja (A4) ja millimetripaperia. Lukio antaa paperit kokelaille. Koepaperiin jätetään 3–5 ruudun levyinen marginaali. Ratkaisut kirjoitetaan sellaisella lyijykynällä, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Vain piirroksissa saa käyttää värikyniä, ei kuitenkaan punaista. Punakynää käyttää vain opettaja arvostellessaan ratkaisut.

28 Laskin matematiikan kokeessa Matematiikan kokeen B-osassa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon.

29 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto MATEMATIIKKA jatkuu Kokeen saat tehdä lyijykynällä, piirroksissa saat käyttää värikynää, et punaista. Kuviot piirretään samaan paperiin suorituksen kanssa. Tarvittaessa voi käyttää millimetripaperia. Kuviot on piirrettävä riittävän selvästi, ja niissä käytetyt yksiköt on merkittävä näkyviin. Harppia ja viivoitinta on käytettävä näitä edellyttävissä kohdissa. Tarkista lopuksi, että olet tehnyt riittävän määrän tehtäviä mutta et liikaa. Muista merkitä tehtävien järjestysnumerot ja nimesi jokaiseen B-osan paperiin (A-osassa vihkoon). Laskimet ja taulukot jätetään viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 13 mennessä koululle kansliaan tarkistettaviksi. TAULUKKO JA LASKIN LÄPINÄKYVÄÄN PUSSIIN JA NIMI + KOKELASNUMERO PÄÄLLE.

30 YTL:n laskinohje https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppil astutkinto/yleiset-maaraykset-ja-ohjeet https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppil astutkinto/yleiset-maaraykset-ja-ohjeet

31 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto REAALIKOE Reaalikokeessa on eri aineissa eri määrä tehtäviä, myös vastausten enimmäismäärä vaihtelee aineittain (OLE TARKKA,ylimääräisistä vastauksista sakotetaan) Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa apuvälineinä käyttää laskimia ja taulukkokirjoja. Ne jätetään edellisenä päivänä klo 13 ennen koetta kansliaan tarkastettaviksi. Suorituksen alkuun merkitse vastauksen otsikoksi ko. reaaliaineen nimi/lyhenne ja tehtävänumero, esim. MAANTIEDE 3 tai GE 3 kukin vastaus kirjoitetaan omalle konseptiarkilleen, tarvittaessa jatketaan toiselle arkille fysiikassa ja kemiassa 1. tehtävä taitetulle konseptiarkille, seuraavat puolikaskonsuille järjestä lopuksi numerojärjestykseen ykköskonseptin väliin Vastauksiin käytetään lyijykynää (ja piirroksiin voi käyttää värikynää – EI punaista).

32 REAALIKOE tehtävienvastausten määräenimmäismäärä ev. lut uskonto106 ort. uskonto106 elämänkatsomustieto106 psykologia106 filosofia106 historia106 yhteiskuntaoppi106 fysiikka138 kemia128 biologia128 maantiede106 terveystieto106

33 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto REAALIKOE Tehtävät edellyttävät tietojen hallintaa ja soveltamista. Arviointi 0 – 6p. Kussakin aineessa on 2 vaativaa jokeritehtävää Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Kumpaankin jokeritehtävään saa vastata. Arviointi 0 – 9 p. 1-4 oppiaineen rajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai lukion aihekokonaisuuksien kannalta. Tarkista lopuksi, jos tehtävä on useampiosainen, että olet vastannut KAIKKIIN kohtiin (a, b, c  ) jos tehtävä sisältää vaihtoehtoisia osioita, että olet vastannut VAIN joko a-, b- tai c-tehtävään.

34 REAALIKOKEEN ARVOSTELU, plussaa kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista esitetyt väitteet perustellaan selkeästi asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia.

35 REAALIKOKEEN ARVOSTELU, miinusta suorituksessa on selviä asiavirheitä ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan.

36 REAALIKOKEEN ARVOSTELU Yleisten arvosteluperusteiden lisäksi painotetaan kunkin reaaliaineen luonteen mukaista esitystapaa ja kielenkäytön täsmällisyyttä. Jos suoritus on epäselvä, sekava tai huomattavan epäsiisti, sen pistemäärää voidaan alentaa. Jos kokelas jättää arvosteltavaksi ainekohtaisen enimmäismäärän ylittävän määrän vastauksia, katsotaan kokeen muodostuvan niistä 6/8 vastauksesta, joiden pistesumma on pienin. Jos kokelas jättää samaan tehtävään useamman kuin yhden vastauksen, tehtävä arvostellaan pienimmän pistemäärän antavan vastauksen mukaan.

37 Abin aikatauluja, helmikuu TUTKINTOMAKSUT MAKSETTU Huom!Mikäli opiskelija ei ole suorittanut 3. opiskeluvuoden kolmannen jakson päättyessä lukion oppimäärää (75 kurssia), hänen tulee neuvotella opinto- ohjaajan kanssa tarvittavista suorituksista ja allekirjoittaa kirjallinen suoritussuunnitelma rehtorin kanssa. Asiasta lähetetään myös tieto opiskelijan vanhemmille tai huoltajille.

38 Helmikuu Matematiikan preli ti 9.2. Palautuspäivä to 11.2. + RO Tekstitaidon YO pe 12.2. ma – ke 15. - 17.2. YO-kuuntelut torstai 18.2. Penkkaripäivä 3. jakson uusintakoe ma 22.2. klo 15 Suullisia kuulusteluja (tenttejä) 23.2. – 3.3. Ilmoittautuminen SITOVA.

39 Maaliskuu 14.3. – 1.4.2016 ylioppilaskirjoitukset, kirjalliset kokeet Kokeet Pohjantien koululla, paitsi lyhyt vieras kieli 1.4. omalla koululla ABIen 5. jakson itsenäisen kurssin anomus on jätettävä viimeistään 4. jakson koeviikon alussa.

40 Toukokuu Lu­ki­on oppi­mää­rä suo­ri­te­taan mää­rä­päi­vään 4.5.2016 men­nes­sä. Tuol­loin reh­to­ri il­moit­taa yo- tut­kin­to­lau­ta­kun­taan nii­den ko­ke­lai­den ni­met, joi­ den päät­tö­to­dis­tus ei ole vie­lä val­mis. Ko­ke­laal­la on mah­dol­li­suus suo­rit­taa lu­ki­on oppi­mää­ rää koko ky­sei­nen ke­vät­luku­kau­si 2016. 5. jak­sol­la voi opis­kel­la kurs­se­ja nor­maa­li­tah­dis­sa mui­den mu­ ka­na.

41 Toukokuu - Kesäkuu Rehtorin ilmoitus YTYL:lle päättötodistusta vaille jäävistä ke 4.5.2016. Kokelaan on ilmoitettava, jos ei halua kompensaatiota. Yo-tulokset tiedossa viimeistään 23.5.2016. Tulokset siirretään Wilmaan ja tuloksia saa koululta kansliasta. Lakkiaisharjoitukset Musiikkikeskuksella pe 3.6. klo 18 Ylioppilasjuhla Musiikkikeskuksella la 4.6. klo 10 Syksyn 2016 YO-tutkintoon uusijoiden ja korottajien ilmoittautumisia otetaan vastaan ma 6.6.2016 asti. Lasku tulee kotiosoitteeseen ja se on maksettava eräpäivään mennessä.

42 Sähköiset yo-kokeet syksyllä 2016 - FILOSOFIA Filosofian sähköisessä kokeessa annetaan yhdeksän tehtävää, joista vastataan viiteen. Kokeen enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Tehtävätyypit ovat aiempaa vaihtelevampia ja tehtävät jaetaan moduuleihin. Tarjolla on kaksi AB-tason tehtävää ja neljä C- tason tehtävää, joista saa 0–20 pistettä, sekä kolme D-tason tehtävää, joista saa 0–30 pistettä. Kokelas ei voi saavuttaa kokeen maksimipistemäärää (120), mikäli hän ei vastaa kahteen D-tason 0–30 pisteen tehtävään.

43 FILOSOFIA Ylioppilastutkinnon sähköiseen järjestelmään voi tutustua ylioppilastutkintolautakunnan Abitti- sivuilla www.abitti.fi. Digabin sivuilta www.digabi.fi löytyy filosofian sähköisen kokeen esimerkkitehtäviä, jotka tosin ennakoivat myös sellaisia tehtävä-tyyppejä, joita ensimmäisissä filosofian sähköisissä kokeissa ei käytetä.

44 Sähköiset yo-kokeet syksyllä 2016 - MAANTIEDE Maantieteen sähköisessä ylioppilaskokeessa on mahdollisuus hyödyntää kiinnostavalla tavalla geomedia- aineistoja, kuten karttoja, kuvia ja videoita, joita perinteiseen paperikokeeseen ei ole voitu ottaa mukaan. Samalla kokeen painopiste siirtyy nykyistä enemmän aineistojen tulkintaan, ymmärtämiseen, prosessointiin ja soveltamiseen. Maantieteen sähköisessä kokeessa annetaan yhdeksän tehtävää, joista vastataan viiteen. Kokeen enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Tehtävätyypit ovat aiempaa vaihtelevampia ja tehtävät jaetaan moduuleihin.

45 MAANTIEDE A/B-moduulissa on yksi kaikille pakollinen tehtävä (20 pistettä). Tehtävätyyppi on monivalinta, termin selitys, yhdistely tai väittämä. C-moduulissa tarjotaan neljä tehtävää (20 pistettä per tehtävä), joista kokelas vastaa kahteen. Tehtävät ovat samantyyppisiä kuin entiset perustehtävät, ja ainakin osassa hyödynnetään uusia sähköisen kokeen työkaluja ja aineistoja. D-moduulissa tarjotaan neljä tehtävää (30 pistettä per tehtävä), joista kokelas vastaa kahteen. Tehtävät ovat samantyyppisiä kuin entiset jokeritehtävät, ja ainakin osassa hyödynnetään uusia sähköisen kokeen työkaluja ja aineistoja.

46 MAANTIEDE Maantieteen sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvitaan vastaavaa osaamista kuin perinteisissä maantieteen ylioppilaskokeissa pois lukien karttojen käsin piirtäminen paperille. Tämän lisäksi kokeen tehtävissä voidaan tarvita alla kuvattuja taitoja ja ohjelmisto-osaamista: Kuvien ja videoiden tulkinta. Kartta- ja paikkatietoaineistojen päällekkäistarkastelu. Varsinaisia paikkatieto-ohjelmia ei ensimmäisessä kokeessa käytetä. Yksinkertaisten diagrammien ja/tai taulukoiden tuottaminen esimerkiksi Libre Office Calc - taulukkolaskentaohjelmalla.

47 MAANTIEDE Pohjakartan päälle täydentäminen tai yksinkertaisten havainnekuvien ja/tai kaavioiden tuottaminen. Kussakin piirtämistä edellyttävässä tehtävässä voi käyttää mitä tahansa sähköisen ylioppilaskoejärjestelmän piirto-ohjelmaa, esimerkiksi Libre Office Draw, Libre Office Impress, Pinta tai Gimp. Ensimmäisessä kokeessa ei ole tehtäviä, joissa vaaditaan omien karttojen tuottamista. Mahdolliset yksinkertaiset laskutoimitukset. Laskuihin voi käyttää Libre Office Calc -ohjelmaa tai sähköisen ylioppilaskoejärjestelmän laskinohjelmistoja. Laskun voi tehdä myös käsin luonnostelupaperilla, mutta laskun mahdolliset välivaiheet tulee kirjoittaa näkyviin vastaukseen.

48 MAANTIEDE Kokeessa on myös tehtäviä, joissa ei tarvita edellä mainittuja ohjelmistoja. Vastausten hahmottelussa ja aineiston prosessoinnissa voi käyttää sähköisen ylioppilaskoejärjestelmän sovelluksia, ja esimerkiksi piirrosten liittäminen vastauksiin on mahdollista, vaikka tätä ei tehtävissä edellytettäisikään. Kurssikoejärjestelmään ja edellä mainittuihin ohjelmistoihin voi tutustua ylioppilastutkintolauta-kunnan Abitti-sivuilla www.abitti.fi. Digabin sivuilta www.digabi.fi löytyy maantieteen sähköisen kokeen esimerkkitehtäviä.

49 Sähköiset yo-kokeet syksyllä 2016 – SAKSAN KIELI Ei erillistä kuullunymmärtämiskoetta Kaikki osiot kirjallisen kokeen päivänä Sähköisessä kielikokeessa arvioidaan seuraavia kielitaidon osa-alueita: Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen Kirjallinen tuottaminen Sanaston ja rakenteiden hallinta

50 Saksan kieli Sähköisessä kielikokeessa arvioidaan seuraavia kielitaidon osa-alueita: Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen Kirjallinen tuottaminen Sanaston ja rakenteiden hallinta

51 Saksan kieli Myös eri osataitoja yhdistävät tehtävät ovat mahdollisia. Suullisen kielitaidon arviointi on mahdollista ylioppilaskokeessa aikaisintaan vuonna 2019. Koe suoritetaan ensi vaiheessa suljetussa verkkoympäristössä. Sanakirjat tai sähköiset sanakirjat eivät ole sallittuja lukuun ottamatta latinan kielen kokeita.

52 Saksan kieli Hyväksyttyä kielikokeen suoritusta varten on oltava arvosteltavaksi suoritus sekä kuullunymmärtämisen osakokeesta että ainakin yhdestä kirjallisen osakokeen osasta. Koko kielikoe suoritetaan yhden päivän aikana, ja se kestää enintään 6 tuntia. Kokeen aloittaa enintään tunnin mittainen kuullunymmärtämisen osakoe, minkä jälkeen kokelas voi valita, missä järjestyksessä hän suorittaa kokeen muut osat. Kokelas saa itse päättää ajankäytöstään kirjallisen osakokeen osien kesken.

53 Saksan kieli Erityisjärjestelyinä kokelas voi edelleen saada kokeesta version, jossa kuullunymmärtämisen osakokeessa on pidennetyt tauot. Lisäksi koko koetta varten on mahdollista saada kaksi tuntia lisäaikaa. Katso tarkemmin erillinen määräys sähköisen kokeen erityisjärjestelyistä. Kuullunymmärtämisen osakoe on ensi vaiheessa ajastettu nykyisen kuullunymmärtämiskokeen tapaan. Kokelas ei voi itse määrittää taukojen pituutta tai kuuntelukertojen määrää.

54 Saksan kieli Sähköisessä kielikokeessa ovat mahdollisia paperikoetta monipuolisemmat tehtävätyypit. Tehtävänantoon liittyvä tausta-aineisto voi olla nykyistä vaihtelevampaa: se voi olla esimerkiksi tekstejä, kuvia, tilastoja, karttoja, videoita tai äänitallenteita. Aineisto voi olla myös nykyistä autenttisempaa, esimerkiksi tekstien pituus ja ulkoasu voivat vaihdella paperikoetta enemmän. Kaikki tarvittava aineisto annetaan tehtävän yhteydessä.

55 Saksan kieli Mahdolliset tehtävätyypit: monivalintatehtävät aukkotehtävät yhdistämistehtävät täydentämistehtävät tehtävät, joissa vastataan annettuun vastauskenttään jne.

56 Saksan kieli Tehtävän suorittamiseen tarvittava ohjeistus annetaan tehtävän yhteydessä. Esimerkiksi avokysymysten vastaustila voi olla teknisesti rajattu, tai tehtävän yhteydessä on sanamäärälaskuri. Vastauksia saa luonnostella paperille. Luonnospapereita ei lähetetä lautakuntaan.

57 Saksan kieli Niiden kielikokeiden, joihin sisältyy kuullunymmärtämisen osakoe, painotettu maksimipistemäärä on 299 pistettä, kuten paperikokeissakin. kuullunymmärtämisen osakoe 80–90 pistettä luetun ymmärtämisen osa 70–90 pistettä sanasto ja rakenteet -osa 20–40 pistettä kirjallisen tuottamisen osa 99 pistettä.

58 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto OPISKELUOHJEITA Tee itsellesi päivittäinen opiskelusuunnitelma: kuinka paljon aikaa, kuinka paljon opiskeltavaa? Tee ohjelmastasi vaihteleva – älä opiskele eri kieliä yhteen perään (ruotsin päivä, psykologian päivä, matematiikan päi...) Opiskele säännöllisesti päivittäin. Tehokas keskittyminen säästää aikaa, auttaa ymmärtämään ja muistamaan asiat. Jaa opiskeltava asia (oppikirja/kurssi) järkeviin kokonaisuuksiin, näin ymmärrät myös osien ja yksityiskohtien merkityksen. Kun aloitat uuden asiakokonaisuuden, nollaa itsesi, tee tilaa uuden oppimiselle. Testaa itseäsi, oletko sisäistänyt asiat. Harjaannu soveltamaan oppimaasi ja käyttämään sitä hyväksesi uudella tavalla koetilanteessa. Opettele tulkitsemaan ja käyttämään hyväksesi kaavioita, diagrammeja, kuvia, tilastoja jne. Kertaa vieraiden kielten fraaseja, sanastoja, kieliopin keskeisiä kohtia.

59 Kallaveden lukio ylioppilastutkinto Kallaveden lukion Abi-Aapinen https://kallavedenlukio.fi/web/abi-aapinen Ole positiivinen ja luota itseesi. ”Minä osaan.” ”Olen maailman paras minä” PARHAINTA ONNEA JA MENESTYSTÄ YO-KIRJOITUKSIISI https://kallavedenlukio.fi/web/abi-aapinen

60 PENKKARIPÄIVÄ Abit tulevat kouluun klo 9. 9.40 abiradio (?). Luokissa voi kierrellä 1. ja 2. tunnin aikana. Abien kahvittelu alkaa klo 10.20. Sen jälkeen muut kerroksittain alkaen 5. kerroksesta. Saliohjelma alkaa viimeistään klo 11.30 Ajelu alkaa klo 13 koulun pihasta.

61 LEIPOMISET Tuo leipomiset luokkaan 301 kouluun tullessasi Kuivatavaroita voit tuoda jo edellisenä päivänä opehuoneeseen. Merkkaa leipomukseen tuoteseloste. Nimikoi omat astiasi ja HAE NE POIS!

62 KÄYTTÄYTYMINEN Kaikki laukut, myös ns. asuun kuuluvat luokkaan 106, kun tullaan kouluun. Abit eivät saa poistua rakennuksesta, ei tupakalle eikä muualle. Huulipunat takavarikoidaan. ALKOHOLIA EI SAA TUODA KOULUUN. KOULUUN TULLAAN SELVIN PÄIN.

63 PENKKARIAJELU Kaikki lähtevät kouluiltaan klo 13.00 ja liittyvät suoraan ajoreitille. Ei epäasiallista käytöstä; kunnianloukkauksiin tai yksityisyyttä loukkaaviin ilmauksiin ei saa syyllistyä. Ei tavaroiden heittelyä lavalta. Karkkeja saa heitellä suorilla katuosuuksilla ja riittävän kauas ajoradalta, MUTTA EI RISTEYSALUEILLE.

64 PENKKARIAJELU Alkoholin nauttiminen kokoontumispaikalla ja ajelun aikana on kielletty. Ajelun aikana mahdollisesti aiheutetuista vahingoista vastaavat yhteisvastuullisesti kaikki ko. ajoneuvon kyydissä olleet. Jokaisessa rekassa järjestysmies.

65 PENKKARIAJELU Päihtyneet poistetaan tarvittaessa ajoneuvoista koulujen pihoissa tai kokoontumispaikalla. Muistetaan riittävän lämmin pukeutuminen. Ajelun aikana sopimattomasti käyttäytyvien ajoneuvo siirretään kulkueesta sivuun poliisin toimesta.