20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla – kohti avointa yhteistoimintaa.

Esitys aiheesta: "20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla – kohti avointa yhteistoimintaa."— Esityksen transkriptio:

1 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla – kohti avointa yhteistoimintaa

2 Päivän sisältö: Varhainen puuttuminen - taustaa valtakunnallisesti & Nurmijärveltä - keskeiset kysymykset - tuki – kontrolli -yhdistelmä Ylisektorisuus ja rajojen ylitykset - yhteiset haasteet - miten Nurmijärvellä yritetty ratkoa Kohti varhaista avointa yhteistoimintaa - varhaisen puuttumisen kriittinen keskustelu - varhaisen avoimen yhteistoiminnan eettiset periaatteet - dialogisuus - Nurmijärven kokemukset 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

3 VARHAINEN PUUTTUMINEN: taustaa valtakunnallisesti & Nurmijärveltä keskeiset kysymykset tuki – kontrolli -yhdistelmä 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

4 20.9.2016 Savonlinna 10.5.20104 "Aina kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho kertoo, että olivathan ongelmat jo vuosia sitten nähtävissä. Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei auteta ajoissa?"

5 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Varpu-hanke 2001 - 2011 Ministeri Risikko : jatkoi asettamispäätöksellään 6.5.2008 Varhaisen puuttumisen vastuuhenkilöiden valtakunnallisen verkoston toimintaa (aloittanut v. 2004) Verkoston tarkoitus: edistää varhaista puuttumista järjestämällä ammattikunta- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä Mukana oikeusministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kirkkohallitus, Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ent. Stakes), Suomen Kuntaliitto, A- klinikkasäätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Vanhempainliitto ja Folkhälsan

6 VARHAINEN PUUTTUMINEN SUOMESSA: keskeisesti esillä mm. Hallitusohjelmassa Sosiaali ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) 2008-2011 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2007-2011 Ohjelmissa painotetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta sekä työntekijöiden ja perheiden välistä varhaista avointa yhteistyötä. 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

7 Nurmijärvi Sijainti:  Uudenmaan maakunta  Helsingin seutu  Kuuma-alue (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku  31.12.2008 n. 40 000  Voimakas väestön kasvu viime vuosina Päätaajamat:  Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala, Rajamäki 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

8 Nurmijärven ”Varpu- toiminnan” taustaa Käytännön työstä syntyneet tarpeet Voimakas lapsiväestön kasvu kunnassa Hallitusohjelmat Sosiaali- ja terveysministeriön strategiat Sosiaalialan kehittämishankkeet Nurmijärven kuntastrategiat Tulosalueiden omat strategiat 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

9 Nurmijärven kuntastrategioihin perustuvat johtamiskohteet Palveluiden järjestäminen ongelmia ennaltaehkäisevästi Yhteisöllisyyttä tukevien toimintamahdollisuuksien käyttöönotto Palveluiden tuottamisen kustannustehokkuus Palvelualuerajat ylittävän yhteistyön kehittäminen Henkilöstön osaaminen ja työhön sitoutuminen 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

10 VARPUN KESKEISET KYSYMYKSET I:  KEITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN KOSKEE? -kaikkia, niin kansalaisia, työntekijöitä kuin päättäjiäkin, lähdetty lasten, nuorten ja perheiden palveluista => koko kunnan tasolle (Kaste –ohjelma, tps 6)  MIHIN PUUTUTAAN? -omaan huoleen asiakkaasta/ omista toimintamahdollisuuksista -rakenteellisiin tekijöihin  MITEN PUUTUTAAN? -mahdollisimman varhain, avoimesti ja yhteistyössä niin palvelunkäyttäjän kuin muiden ammattilaisten suhteen, hyvät tuki- kontrolli yhdistelmät 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

11 VARPUN KESKEISET KYSYMYKSET II:  MILLOIN PUUTUTAAN? -mahdollisimman varhain, silloin kun vaihtoehtoja on runsaasti ja auttamismahdollisuudet hyvät  KUKA PUUTTUU? -vastuu on sillä, jonka huoli herää  MIKSI PUUTUTAAN? -inhimillinen huoli lähimmäisestä, syrjäytymisen ehkäisy 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

12 20.9.2016 Savonlinna 10.5.201012 TUKI ----- KONTROLLI VOIMAANTUMINEN ALISTAMINEN Järjestelmän etu Omien normien puskeminen Riippuvuus Oman hallinnan lisääntyminenToimintakyvyn kasvu Joustavuus Auttamistyö on tuen ja kontrollin yhdistämistä

13 YLISEKTORISUUS & RAJOJENYLITTÄMINEN yhteiset haasteet miten Nurmijärvellä yritetty ratkoa - ylisektorinen ohjausryhmä - hyvien käytäntöjen dialogit - ennakointidialogit 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

14 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Varhainen puuttuminen sektoroidussa järjestelmässä On tarpeen ylittää rajoja kuntalaisten/ asiakkaiden ja heidän läheisverkostojensa suuntaan sukupolvien välillä sektoreiden, yksiköiden ja ammattikuntien välillä sekä johdon ja alaisten välillä Sektori A Ysikkö A1Yksikkö A2Yksikkö A3 B Yksikkö B1 Yksikkö B2 Yksikkö B3 Sektori B Byrokratiat ovat sektorijakoisia, ihmisten arki ei ole. Vertikaalinen erikoistuminen vahvaa, horisontaalinen yhteistyö heikkoa

15 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Yhteisiä haasteita 1. Kaikille yhteisten palvelujen turvaaminen "Yleisehkäisevyys". Vrt. Nokian vesikriisi: loputtomat korvaavat ja korjaavat toimet, kun peruspalvelu pettää. 2. Palveluiden hajanaisuudesta integraatioon Monta palvelutarvetta - monta erikoistunutta tahoa. Monimutkainen, kuormittava kokonaisuus. Asiakaslähtöistä koordinaatiota on erikseen tuettava. Suurin tarve nivel- ja rajanylityskohdissa. 3. Toimenpidekeskeisyydestä arjen tukemiseen Ihmisten tärkein tuki on läheisverkostoissa. Arjen sujuvuus "keskelle", ammatilliset voimavarat tukemaan sitä. 'Oikea ammatillinen toimenpide' ei ole oikea, ellei se tue hyvin arjen voimavaroja.

16 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 4. Asiantuntijakeskeisyydestä vuoropuheluun Asianosaiset mukaan, kun heidän asioitaan käsitellään - ja kohtaamiset arvostaviksi dialogeiksi 5. Yksinkertaistettujen mallien levittämisestä hyvien käytäntöjen yhteiskehittelyyn Paikallisten käytäntöjen rakentaminen hyviä vaikutteita pohtien. 6. Hajanaisesta tietotulvasta jatkuvaan seurantaan Vaikutusten ja vaikuttavuuden seurantamallien luominen: seurannan kehittely "pienoishankkeiksi”, määrällisten ja laadullisten välineiden pitkäjänteinen työstäminen - kuntien yhteistyössä. => arviointikulttuuri

17 Verkostomaista toimintatapaa tarvitaan mm. silloin kun… erikseen toimimalla ei ymmärretä riittävän hyvin mistä on kysymys yksittäisten toimijoiden voimavarat eivät erillään riitä pulmien ratkaisemiseen osapuolet eivät tiedä millaiseen kokonaisuuteen heidän toimintansa liittyy pitäisi muodostaa riittävän integroitunut ja turvallinen yhteistyökuvio 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

18 Miksi monitoimijainen yhteistyö voi mennä jumiin Yhteistyössä määritellään suhteita; kuka on "pätevä/pätevin" tilanteen määrittelijä. Yritetään määritellä yhteistä ongelmaa. Sellaista ei ole. Kullakin on omat ongelmansa. Säädellään omaa sitoutumista ja kuormittumista. Kartellaan kontrollitehtäviä. Vuorovaikutusrakenteet toistuvat rajasysteemeissä; isomorfiset kuviot (sopivasti toisin toimiminen). 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

19 Ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmänä 2004-2007(Varpu- ohjausryhmä. Kunnanjohtajan nimeämä vuodesta 2008 alkaen –Kokoontuu n. 10 krt/vuosi Jäsenet:  Sivistystoimenjohtaja  Perhe – ja sosiaalipalveluiden päällikkö  Sosiaalipalvelupäällikkö  Varhaiskasvatuspäällikkö  Opetuspäällikkö  Nuorisopäällikkö  Avoterveydenhuollon päällikkö  Perheneuvolan johtaja  Talouspäällikkö  Verkostotyön koordinaattori 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

20 Ohjausryhmän tehtävät Nurmijärvellä: Toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittäminen peruspalveluissa, asiakaslähtöisesti Koordinoi ennaltaehkäisevää työtä ja Varhaisen puuttumisen toimintamallin kehittämistä ja juurruttamista. Ohjaa ja seuraa lastensuojelulain 12 §:n mukaisen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista Toimii kuntatyöryhmänä seutukunnallisissa hankkeissa(Lapsen ääni) Uusien moniammatillisten työmuotojen osaamisen hyödyntäminen kunnassa. hyvien käytäntöjen vahvistaminen ja pysyvyyden varmistaminen Seuraa ja pitää koossa, mitä ennalta ehkäisevän työn aiheita ja osaamista on tarjolla/tarvetta Seuraa lasten, nuorten ja perheiden valtakunnallisia linjauksia ja politiikkaohjelmia sekä niiden toteutumista. Toimii tiedotusryhmänä omalla alueellaan Raportoi toiminnastaan ja sen vaikutuksista kunnan johtoryhmälle 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

21 Varpu-malli Nurmijärvellä: Varhaisen puuttumisen malli peruspalveluihin valmistui joulukuussa 2005 ja otettiin käyttöön vuoden 2006 alusta. Mallin pohjana huolen Vyöhykkeistö (Arnkil, Arnkil, Eriksson) Malli sisältää työntekijälle tarkoitettuja toimintamenetelmiä, joilla pyritään avoimeen, dialogiseen yhteistyöhön sekä asiakkaiden että muiden viranomaisten kanssa. Keskeisenä lähtökohtana on voimavara-, verkostokeskeinen ja dialoginen ajattelutapa. Tällä pyritään sellaiseen tulevaisuuteen suuntautuvaan jaettuun asiantuntijuuteen, jossa vanhemmat otetaan mukaan yhteistyöhön varhaisessa vaiheessa Varhainen avoin yhteistyö 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

22 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 EI HUOLTAPIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI 1234 Ei huolta lainkaan. Toiminta liittyy hyvin kokonaisuuteen ja tapahtuu aiottuja seurauksia. Huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä. Ajatuksia lisävoimavaroje n tarpeesta. Huoli on tuntuvaa. Omat voimavarat ovat ehtymässä. Lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huoli on erittäin suuri Omat keinot ovat lopussa. Tilanteeseen on saatava muutos heti. HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ (Arnkil & Eriksson) auttaa työntekijää arvioimaan tuen ja yhteistyön tarvetta

23 20.9.2016 Savonlinna 10.5.201023 Miksi omaan huoleen kannattaa luottaa? ORIENTOITUMINEN: KOGNITIOT Pohjaavat havaintoihin Ajattelu, päättely Työkokemus,elämänkokemus EMOOTIOT Mutu Määrittelevät asian merkityksellisyyden Samaistuminen Tunteet tarttuvat  empatia Kontaktitieto MORAALI Saa toimimaan Velvoittaako tämä minua? Jokaisessa tilanteessa syntyvä ymmärrys perustuu intuitiiviseen kuvaan, joka rakentuu kolmesta elementistä: 1) kognitiivisesta, 2) emotionaalisesta ja 3) moraalisesta

24 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Huolen vyöhykkeistö Monia käyttömahdollisuuksia a) Työntekijän apuväline oman työn ja huolen jäsentämiseen Kuvataan ja kartoitetaan työskentelysuhteita ja niissä koettuja toimintamahdollisuuksia ja lisävoimavarojen tarvetta b) Kommunikointiväline Myös lapset/nuoret/vanhemmat voivat arvioida omaa huolen astettaan ja tukitarpeita c) Työyhteisön kehittämisen väline Tarkastellaan työskentelytilanteita ja toimivia käytäntöjä

25 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Huolen vyöhykkeistö Vyöhykkeistö on metafora - pyrkimys muodostaa kieltä, jolla puhua kokonaisvaltaisista kokemuksista Perustana subjektiivinen huoli Työntekijöillä on työnsä/tilanteidensa puolesta erilaiset auttamismahdollisuudet, siksi huoli samasta lapsestakin voi olla eriasteinen. Subjektiivinen huoli lapsesta perustuu kontaktitietoon. Jokaisen kontaktitieto on ainutlaatuista > kiinnostus erilaisuudesta Viitekehys, jonka kautta hahmotetaan yhteistyön tarvetta Työväline lapsen/perheen avun tarpeen tunnistamisessa ja kommunikoinnissa

26 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Huolen vyöhykkeistö Huolen vyöhykkeistöllä kulkee:  Omat toimintamahdollisuudet  Tuki-kontrollin tarpeen lisääntyminen  Verkostoitumisen ja yhteistyön tarve EI lasten/perheiden/asiakkaiden luokittelua a) turhaa - yhdenkin henkilön huolet ja huolettomuudet vaihtelevat muuttuvien tilanteiden mukaan b) vahingollista - luokittelun leimat jäävät vaikka huolet vaihtuisivat c) laitonta - tämänkaltaisia rekistereitä ei saa tehdä.

27 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Huolen vyöhykkeet (4) Ei huolta Työntekijä tuntee työskentelysuhteissaan, että kaikki menee niin kuin pitää Opettaja opettaa, hoitaja hoitaa, ohjaaja ohjaa Lapsilla/asiakkailla saattaa olla vakaviakin ongelmia Pieni huoli Pieni ihmettely, mutta perustunnelma luottavainen ja asiat selviä Luottamus omiin toimintamahdollisuuksiin vahva Käyttämättömiä mahdollisuuksia ja voimavaroja Asiat ratkaistavissa oman toiminnan muunteluilla

28 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Huolen vyöhykkeet (4) Harmaa vyöhyke / Tuntuva huoli Voimavarat ehtyvät ja huolet kasvavat Emotionaalisesti kuormittavin alue Tuki ei mene tueksi Lisää samaa kuin tähän asti vie syvemmälle pulmiin Epäselvyys toisten mahdollisuuksista ja voimavaroista Tilanteet jännitteisiä (salassapito ↔ ilmoitusvelvoite); "Onko lapsen edun mukaista olla vaiti vai kertoa?" Moniasiakkuudet Tarve saada tilanteeseen hallintaa Verkostoitumisen tarve: tapauskohtainen koordinaatio, selkeyttä ja yhteistyötä yli rajojen

29 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Huolen vyöhykkeet (4) Suuri huoli Tarvitaan nopeaa ja määrätietoista toimintaa kriisin laukaisemiseksi ja turvallisuuden luomiseksi Moraali velvoittaa toimimaan Korostuu kriisityön menetelmät ja saumattomat hoitoketjut Tarvitaan yhteistoimintaa nopeasti

30 Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa/ neuvolassa Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta/perheestä, ja tavoitteena on huolen väheneminen tai poistuminen. MINULLA EI OLE HUOLTA PERUSPALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN Seuraan ja kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Otan huolen puheeksi lapsen/perheen kanssa tietoja saaden ja tukea tarjoten sekä ohjaten perhettä käyttämään tarvittavia palveluja. Huolen jatkuessa konsultoin ensin työtovereitani/omaa tiimiäni ja sen jälkeen tarvittaessa yhteistyökumppaneita:  puheterapeutti  fysioterapeutti  toimintaterapeutti  terveyskeskus-psykologi  kasvatus- ja perheneuvola  lääkäri  kiertävä erityislastentarha- opettaja  lastentarhaopettaja  sosiaalityöntekijä HUOLENI KASVAA ”harmaa vyöhyke” YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN a) Vien asian neuvolatyöryhmään keskusteltuani ensin vanhempien kanssa. b )Kutsun koolle verkostopalaverin konsultoituani esimiestä. c) Yhteinen kotikäynti sosiaalityöntekijän / perhetyöntekijän kanssa. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI viimeistään YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELUUN Tiedotettuani yhteyden- otosta ensin perheelle otan/neuvolatyöryhmä ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelun tarpeen. Olen mukana jatkotyöskentelyssä. huoleni poistuu/vähenee 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

31 Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa / Päivähoidossa Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta perheestä, ja tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen. MINULLA EI OLE HUOLTA PERUSPALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN Seuraan ja kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSIOTTAMINEN Otan huolen puheeksi perheen kanssa tietoa saaden ja tukea tarjoten sekä ohjaten perhettä käyttämään tarvittavia palveluja. Informoin tiimiä. Suunnittelemme Yhdessä perheen kanssa lapselle varhaiskasvatuksen tukitoimia. Huolen jatkuessa konsultoin omaa tiimiäni/, esimiestäni, kiertävää / alueellista erityislasten- tarhaopettajaa ja sen jälkeen tarvittaessa yhteistyökumppaneita:  terveydenhoitaja  puheterapeutti  fysioterapeutti  toimintaterapeutti  terveyskeskus-psykologi  kasvatus- ja perheneuvola  sosiaalityöntekijä HUOLENI KASVAA harmaa vyöhyke YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN, VAIHTOEHTOINA: A. Kiertävä // alueellinen erityislastentarhaopettaja vie asian neuvolatyöryhmään keskusteltuaan ensin vanhempien kanssa. B. Kutsun koolle verkostopalaverin konsultoituani esimiestä ja/tai kiertävää/alueellista erityis- lastentarhaopettajaa. Huolehdin, että viimeistään tässä vaiheessa kuntoutussuunnitelman tarve arvioidaan yhdessä perheen kanssa. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI viimeistään YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELUUN Tiedotettuani yhteyden- otosta ensin perheelle otan/esimieheni ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelutarpeen Olen mukana jatkotyöskentelyssä. huoleni poistuu/vähenee 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

32 Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa /Koulussa Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta/perheestä, ja tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen. MINULLA EI OLE HUOLTA PERUSPALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN Seuraan ja kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Otan huolen puheeksi lapsen/perheen kanssa tietoja saaden ja tukea tarjoten sekä ohjaten perhettä käyttämään tarvittavia palveluja. Tarvittaessa konsultoin työtovereita/tiimiä ja sen jälkeen yhteistyö-kumppaneita:  opettajat  luokanvalvoja  rehtori  erityisopettaja  kuraattori  terveydenhoitaja lääkäri  tk-psykologi  sosiaalityöntekijä Vien asian oppilas- huoltoryhmään keskusteltuani ensin vanhempien kanssa. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI viimeistään YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELUUN Tiedotettuani yhteyden- otosta ensin perheelle otan/esimieheni ottaa/ oppilashuoltoryhmä ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelutarpeen. Olen mukana jatkotyöskentelyssä. huoleni poistuu/vähenee HUOLENI KASVAA harmaa vyöhyke YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN - lääkäri - nuorisopsykiatria - kasvatus- ja perheneuvola - sosiaalityöntekijä - ammatinvalinta Kutsun koolle verkostopalaverin, kun oppilashuoltoryhmä on arvioinut sen tarpeelliseksi. Huolen jatkuessa alkaa tarvittaessa yhteistyö lastensuojelun kanssa.. 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

33 Rajoja ylittämässä: Hyvien käytäntöjen keskustelut Työkäytäntöjen tarkastelua –Työyhteisössä –Työyhteisöjen kesken –Työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien kesken –Yhteistyö rajapinnoilla Nurmijärvellä –Koulut, varhaiskasvatus, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät Kokemuksia –Pääsääntöisesti hyvä palaute henkilöstöltä ja vanhemmilta –Hyvä tapa kehittää ammattiryhmien yhteistyötä –Hyvä tapa ottaa oppilaat ja vanhemmat mukaan yhteiseen keskusteluun 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

34 Rajoja ylittämässä II Ennakointidialogit Thl:ssä yhteistyössä kuntien kanssa kehitelty menetelmä –Puhuminen ja kuuntelu erotetaan toisistaan –kaikilla mahdollisuus tulla kuulluksi –tulevaisuuteen suuntautunut –ulkopuoliset palaverin vetäjät - verkostokonsultit Nurmijärvellä –verkostokonsultteja 15 –Palavereita pidetty 168 syksystä 2003, vuonna 2008 25kpl, vuonna 2009 37 kpl Kysyntä kasvanut hieman kokoajan, yhdessä koulussa osana ryhmäytymistä jo 5 vuotta, alueneuvonpito Rajamäellä jo seitsemännen kerran, Sovellutus huoltajuusasioihin kehitteillä 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

35 Kokemuksia ennakointidialogeista tuli paremmin kuulluksi, sekä sai paremmin kuulla toisia” ”liian pitkä, hieman lapsellinen, mutta vaihteluksi virkistävä” ”tässä oli selkeät ohjeet, ei tuntunut että mua / meitä jyrätään” ”Ihan jees vaikka olisi ollut parempi, jos olisi pidetty aiemmin” ”koulutetut vetäjät ovat tarpeellisia ja nämä olivat hyviä” ”palaverissa oli parasta se, että oppi kuuntelemaan toisia ja rakentaa tulevaisuutta luokallemme” 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

36 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

37 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Dialogisen lapset-nuoret-perheet -varpu- mallin kehittely palvelukulttuuripilottina Varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittely lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tuo ratkaistavaksi ja kehiteltäväksi kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia ja polttavia myös muissa palveluissa, joissa muodostuu monitoimijaisia tilanteita ja tarvitaan hyviä rajanylityksiä.

38 Strategiat 2010-2020 Arvot: Vastuullisuus, Avoimuus, Uudistumiskyky sekä Yhteistyö ja Palveluhenkisyys 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

39 Toimivat palvelut Nurmijärvellä: Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen Kunnan väestörakenne on nuori, yli neljännes väestöstä on alle 17 v. –Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen ja perheiden tukeminen, ongelmia ennaltaehkäisevänä toimintana. –Ennaltaehkäisyä ja varhaista avointa yhteistyötä painotetaan kaikissa palveluissa eri muodoissaan. –Perheiden tukeminen ja yhdessä tekeminen –Asennekasvatus sosiaalisen välittämisen edistämiseksi 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

40 Toimivat palvelut II: Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen –Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään 2009 ja päivitetään valtuustokausittain. –Turvataan toimivat peruspalvelut lapsille, nuorille ja perheille –Palvelujen kehittämisessä painotetaan ennaltaehkäisyä, perheiden tukemista, yhdessä tekemistä ja asennekasvatusta sosiaalisen välittämisen edistämiseksi Syrjäytymisen ehkäiseminen –Lapsen ja nuoren auttaminen omassa toimintaympäristössä –Kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja toisen asteen koulutuspaikan –Riittävät vapaa-ajan palvelut lisäämään asukkaiden viihtyisyyttä ja henkistä hyvinvointia 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

41 Tehtävät & haasteet Nurmijärvellä: Lasten - ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjaus ja seuranta Hyvien käytäntöjen keskusteluja jatketaan mm. rajapintojen tarkastelu, vanhempien ja oppilaiden osallisuus Eettiset pohdinnat yksikkötasolla, Hyvien käytäntöjen tarkasteluissa eettiset periaatteet ohjaavina. Alueelliset moniammatilliset työryhmät Hankkeiden ohjausryhmänä toimiminen – seutukunnalliset(mm. Lapsen ääni) ja kunnalliset hankkeet(mm. oppilashuollon kehittäminen Kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja toisen asteen koulutuspaikan 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

42 Painopisteet 2010: Palveluverkon kartoittaminen ja kehittämistarpeiden esille nostaminen 13-18v(monialaiset työryhmät lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma: palvelut) Nivelvaiheiden tarkastelu ja yhteistoimintamallit(rajapinnat) –lokakuussa 2010. Keskiössä tilaisuudessa on yläkoulun rajapinnat –Tilaajadialogi( verkostopalaverien hyödyllisyyden/toimivuuden tarkastelu Ohjausryhmän toiminnan selkeyttäminen 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

43 Kohti varhaista avointa yhteistoimintaa: varhaisen puuttumisen kriittinen keskustelu varhaisen avoimen yhteistoiminnan eettiset periaatteet Dialogisuus Nurmijärven kokemukset 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

44 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Varhainen puuttuminen: Kriittisiä kysymyksiä Heijastaako/kätkeekö varhaisen puuttumisen nousu yleisten palveluiden rapautumista? Tuotetaanko leimaamiskäytäntöjä, "riskitapausten" tunnistamista, matalaa erilaisuuden sietokynnystä? Voimistetaanko lasten/nuorten ääntä kuulematonta kulttuuria? Erotetaanko sukupolvia toisistaan? Tarkoittaako 'varhaisen' painottaminen kontrollin voimistamista? On siis keskeistä kehitellä eettisesti ja yhteiskuntapoliittisesti kestävää varhaista puuttumista = varhaista avointa yhteistyötä

45 Varhaisen puuttumisen eettiset periaatteet: Varpuverkostoon kuuluvat tahot korostavat varhaisessa puuttumisessa – aikaista avointa yhteistyötä ja –ovat sitoutuneet ohjaamaan oman toimintapiirinsä kulttuuria ja jäseniä näiden alla tiivistettyjen eettisten periaatteiden mukaisesti –Varpu-verkosto haluaa rohkaista laajaa kansalaiskeskustelua varhaisen puuttumisen tavoitteista, oikeutuksesta ja eettisistä suuntaviivoista. 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

46 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet: 1. Turvataan yhteiset palvelut Kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia. Palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Otetaan oma vastuu Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille. Vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää.

47 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 3. Otetaan huolet puheeksi Jokaisella on velvollisuus ottaa huolensa puheeksi kunnioittavasti - siellä, missä ne ilmenevät ja silloin kun ne ilmenevät. Kunnioittava puheeksiottaminen tähtää yhteistyöhön. Syyttely ei edistä yhteistyötä. 4. Toimitaan yhteistyössä läheisverkostojen kanssa Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset: perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet:

48 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 5. Tuetaan osallisuutta Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua. On tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asianosaisten nimiä tai muita tunnistetietoja. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet:

49 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 7. Yhdistetään tuki ja kontrolli Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. On myös vältettävä sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. Vaalitaan yhteistoiminnan jatkumista On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää, oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet:

50 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 9. Ei leimata ketään Varhainen puuttuminen ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä periaatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Puututaan varhain rakenteellisiinkin tekijöihin Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet:

51 Eettiset periaatteet Nurmijärvellä Eettiset periaatteet keskustelut –Käyty periaatteista keskustelua  sosiaali- ja terveystoimen toimialalla,  sivistys toimen toimialalla pääasiallisesti esimies tasolla ja  yksikkökohtaisesti perhetyössä.  Lisäksi pieni joukko luottamusmiehiä on pohtinut asiaa heille suunnatussa tilaisuudessa 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

52 2.11 / 4.11 52 Huolen kasvu ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa Houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia (toimenpiteiden kohteita, esineitä) Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Tietäminen tappaa uteliaisuuden Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys Kontrollin delegointi ja salailu-arvailurakenteet  Jotta saavutetaan hyviä voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten välillä. Avoimen yhteistyön haaste 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

53 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 "Kuinka puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua?” W. Isaacs, 2001

54 Dialogi ja dialogisuus Dialogi tapahtuu sekä ihmisten välissä että ihmisen sisässä. Dialogisuudessa olennaista: responsiivisuus (kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen) toiseus (erilaisuus voimarana) Tuleeko yksilö kohtaamisessa kuuluksi? – jo kuulluksi tuleminen auttaa ja tekee hyvää  Työntekijän vastuulla on luoda yhteistyökuvioita eli miten keskustella ja toimia, että siitä hyötyä lapselle/asiakkaalle  "Kuinka puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua" 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

55 20.9.2016 55 DIALOGISUUDESTA Sokraattiset Hyveet: Kuuntele toisia! Ole kärsivällinen! Puhu suoraan! Viivytä oman kantasi lukkoonlyömistä! Luota epäilyksiisi! Ajattele hitaasti! Ole valmis korjaamaan/muuttamaan käsityksiäsi! 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

56 Kunnioittavan ja dialogisen kohtaamisen tähtihetki Porina Mieti kokemaasi dialogista tähtihetkeä, jolloin on tapahtunut kunnioittavaa kohtaamista. Hetki voi liittyä joko 1) omaan työhön (asiakkaan, kehitysvammaisen lapsen, nuoren, perheen tai ryhmän kanssa), 2) kotiin, läheisiin, ystäviin, 3) asiakkaana, potilaan tai alaisena olemiseen. Miksi se oli tähtihetki Sinulle? 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

57 20.9.2016 57 Dialoginen asiantuntija: tietää omat rajat tietää mitä ei tiedä osaa pyytää apua sietää epävarmuutta lähestyy ihmisen elämää ja arkea ainutkertaisena tietona reflektoi ja muuntelee omaa toimintaa vuoro- vaikutuksessa saadun tiedon ja palautteen pohjalta hyödyntää erilaisuutta ja moninäkökulmaisuutta 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

58 20.9.2016 58 Dialogisen kohtaamisen edellytyksiä: Usko ihmiseen - "Dialogi vaatii syvän uskon ihmiseen, uskoa hänen kykyynsä kehittyä ja uudistua, luoda ja uudelleen luoda, uskoa hänen haluunsa tulla täydemmäksi ihmiseksi. Usko ihmiseen on dialogin edellytys a priori; dialoginen ihminen uskoo toisiin ihmisiin jo ennen kuin hän kohtaa heidät kasvokkain” (Freire 2005) Luottamus ihmisiin ja heidän kykyynsä ajatella - Rakkaudelle, nöyryydelle ja uskolle perustuva dialogi muodostuu tasavertaiseksi suhteeksi, jonka seuraus on osapuolten keskinäinen luottamus ja kumppanuus. Luottamus syntyy kohtaamisessa, jossa ihmiset tuovat aidosti esiin omat toiveensa, halunsa ja huolensa (Freire) 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

59 20.9.2016 Jukka Pyhäjoki59 Dialogisen kohtaamisen edellytyksiä Toivo siivittää yrittämään ja jatkamaan eteenpäin hankaluuksista huolimatta - Ihmisten välistä kohtaamista ei voi käydä epätoivon ilmapiirissä. Jos osapuolet eivät usko saavuttavansa mitään, on heidän kohtaamisensa tyhjää ja merkityksetöntä, byrokraattista ja väsyttävää. Toiveikkuuden kokeminen ja positiivinen lataus luo innostuneisuutta, voimavaroja ja energiaa. Uteliaisuus -> Vaihtoehdot -> Toiveikkuus -> Halu, usko ja motivaatio -> Muutosprosessi 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

60 20.9.2016 60 Miten edistää kunnioittavaa kohtaamista? Suuntautuminen tulevaisuuteen - ”Tulevaisuus ei ole jotain, minkä ihmiset vastaanottavat, vaan jotain minkä he luovat” (Freire) Liittymistä asiakkaan/työntekijän arkeen ja arjen kokonaisvaltaista kuulemista - Tavoitteet on etsittävä yhdessä ihmisten kanssa heidän arjestaan, heidän todellisesta elämäntilanteestaan, koska muuten kasvatus, hoito tai johtaminen ei kykene motivoimaan vaan vieraannuttaa entisestään ihmisiä todellisuudesta (Freire). Kunnioittavan, tasavertaisen ja turvallisen ilmapiirin luominen - Ihmisen kasvu mahdollistuu turvallisessa, rakentavassa ja dialogia mahdollistavassa ympäristössä. (Siitonen 1999) 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

61 20.9.2016 61 Jatkuu… Sietämällä epävarmuutta toisten ihmisten kohtaamisen kautta - Dialogisessa kohtaamisessa epävarmuuden sietäminen vaatii, että asioita ei yritetä ymmärtää liian pian ja lopullisesti. - ”Totuudet eivät ole varmuutemme, vaan pikemmin epävarmuutemme merkkejä, joiden sisältöä ja merkitystä meidän on jatkuvasti kyettävä arvioimaan uudelleen” (Ojansuu 2004) Erilaisten näkökulmien kunnioitus ja moniäänisyys - Moniäänisessä dialogisessa kohtaamisessa kaikki keskusteluun osallistujat rakentavat todellisuutta yhdessä. Jokainen tuo keskusteluun oman totuutensa, jonka pohjalta syntyy yhteistä ja jaettua ymmärrystä tilanteesta 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010

62 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Dialogisuus on ”helppoa” kun ei ole huolia. Huolten kasvaessa yltyy pyrkimys toisten hallintaan, monologisuuteen Huom! Vyöhykkeet eivät missään nimessä ole lasten/nuorten/asiakkaiden rekisteröintiä varten. Niillä "sijaitsee" työntekijä työskentelysuhteineen. Koenko minä olevani harmaalla vyöhykkeellä tms. Vyöhykkeet ovat siis omien toimintamahdollisuuksien ja –velvoitteiden tunnustelua varten – ja hyvien käytäntöjen erittelyn pohja. EI HUOLTAPIENI HUOLIHARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Asiat toimivat, yhteistyösuhteisiin ei tarvitse erikseen orientoitua Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvava; luottamus omiin mahdol- lisuuksiin heikkenee. Mielessä tarve lisävoima- varojen ja kontrollin saamisesta. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/ nuori vaarassa Omat keinot loppumassa tai lopussa. Muutos tilanteeseen saatava heti. Subjektiivisen huolen vyöhykkeistö. Arnkil & Eriksson

63 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Ei huolta 66 % N=4920 Pieni huoli 25% N=1709 Kasvava huoli 8% N=562 Suuri huoli 2% N=157 Nurmijärven kartoitetut kohtaamistilanteet 2006. Yhteensä 7348. Millaisen huolen alueella työntekijät kokivat olevansa:

64 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Verkostodialogiset käytännöt (Stakes/THL) tähtäävät siihen, että yhä useampi kontakti on vailla huolta pienet huolet hälvenevät yhteisasiakkuus- tilanteet selkiytyvät kriiseissä löytyy apu ja turvaa toimijoiden kesken hyvät yhdessä sovitut käytännöt.  Alueneuvon- pidot huolet otetaan puheeksi dialogin varhaisaskeleena, yksiköissä/ alueilla järjestetään dialogeja pientä huolta aiheuttavista teemoista  Dialoginen puheeksiotto  Teemaneuvon-pidot huolet otetaan puheeksi perheiden kans-sa järjestetään yhteistyödialogeja  Dialoginen puheeksiotto  Verkostodialogit perheiden kanssa kriisityössä käytettävissä monipuoliset keinot, myös läheisneuvon- pidot ja avoimet dialogit.  Läheisneu- vonpidot  Avoimet dialogit Kaikkia vyöhykkeitä koskien: Työyhteisöissä, niiden välillä ja lasten, nuorten & perheiden kanssa dialogit hyvistä, eettisistä käytännöistä.

65 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Nurmijärvellä hyvä varpu-suunnitelma. Mitä huolten suhteen voi odottaa? ne huolet, joita koettiin 2006 on saatu huojennettua vaikka elämän kirjo tuottaa uusia huolia, niiden ei anneta kasvaa, vaan ne huojennetaan nopeammin kuin 2006. EI HUOLTAPIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Huolia koetaan 2010 ehkä saman verran kuin 2006, mutta

66 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010 Varhainen puuttuminen, varhainen avoin yhteistoiminta Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin Koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin

67 LÄHTEITÄ : Bahtin, M. (1991) Dostojevskin poetiikan ongelmia Buber, M. (1995) Sinä ja minä Levinas, E. (1996) Etiikka ja äärettömyys Voloshinov, V. (1990) Kielen dialogisuus Isaacs, W. (2001) Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito Mönkkönen, K. (2002) Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa Seikkula J. & Arnkil, T.E. (2005) Dialoginen verkostotyö 20.9.2016 Savonlinna 10.5.2010