Startti parempaan elämään Juurruttamishanke kumppanuusfoorumit Syksy 2015 Starttivalmennuksen rahoitus ja taloudellisia näkökulmia Ulla Mänttäri-Tikka,

Esitys aiheesta: "Startti parempaan elämään Juurruttamishanke kumppanuusfoorumit Syksy 2015 Starttivalmennuksen rahoitus ja taloudellisia näkökulmia Ulla Mänttäri-Tikka,"— Esityksen transkriptio:

1 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke kumppanuusfoorumit Syksy 2015 Starttivalmennuksen rahoitus ja taloudellisia näkökulmia Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja, Joensuun Nuorisoverstas ry Starttivalmennuksen vaihtoehtoiskustannukset ja välittömät sekä välilliset kustannukset Starttivalmennuksen hyödyt yhteiskunnalle, verkostolle ja nuorelle Starttivalmennuksen jatkuvuus ja vakiinnuttaminen

2 Starttivalmennuksen vaihtoehtoiskustannukset Yhden syrjäytyneen nuoren perustoimeentulon kustannukset 40 vuoden ajalta ovat noin 750 000 euroa (Nuorten yhteiskuntatakuu 2013. TEM Raportteja 8/2012) Opetus ja kulttuuriministeriön mukaan syrjäytynyt nuori maksaa 1,2 miljoonaa euroa (Taloussanomat 18.4.2011) Nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin käytetään vuosittain 230 miljoonaa euroa. (Nuorten syrjäytyminen, tietoa, toimintaa ja tuloksia?Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2013) Okm. Työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:5 Kumppaniksi ry. Tuomas Leinonen:” Jos nuori 2 v työttömänä+ 3 vuotta ammattikoulussa -> 5-8 vuoden päästä vasta yhteiskunnalle nettotuloja. 10 vuotta työttömänä, niin potentiaaliksi nettotuottajaksi ei tule koskaan”.

3 Starttivalmennuksen kustannukset Starttivalmennuksen välittömät kustannukset toiminnasta Toiminnan henkilöstökulut, vuokrat, tarvikkeet, palvelut, sekä koulutus- ja työnohjauskulut Yksin asuvan nuoren perustoimeentulotuki 485,50 €/kk (kunnan nettokulu 242,75 €), Aktivoituneen nuoren työmarkkinatuki keskimäärin 705€/kk. Aktivoinnin rinnalle hyvinvoinnin vahvistamista (Thl, 2015; Nuoret luukulla, kolme näkökulmaa syrjäytymiseen…) -Vaikuttavuuden kannalta tärkeää, että nämä toteutuvat yhtä aikaa Kustannukset monialaisessa verkostossa - Kokouksiin ja palavereihin käytetty työaika sekä verkostotyö Kustannukset palvelujen lisääntyneestä tarpeesta -mm. terveyspalvelut, kuntoutukset, toimeentulotuki ym.

4  Esimerkki Starttivalmennuksen kannattavuudesta:  talousnäkökulma :  (Työelämän ulkopuolelle jäänyt maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta yli 400 000 €).  Näin alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa yhteiskunnalle joka vuosi 31 750€. (1 270 000€ = 31 750€/v.)  Täyttäessään 60 vuotta hän on maksanut yhteiskunnalle noin (1,3 miljoonaa €). (Valtiontalouden tarkastusvirasto 7/2011) 4

5 n 2 valm.€/vuosi starttityöpaja€/vuosi 131 75090 000-58 250150 000-118 250 263 50090 000-26 500150 000-86 500 395 25090 0005 250150 000-54 750 4127 00090 00037 000150 000-23 000 5158 75090 00068 750 150 0008 750 6190 50090 000100 500150 00040 500 7222 25090 000132 250150 00072 250 8254 00090 000164 00033%, jos 12 as./ valm150 000104 000 9285 75090 000195 750150 000135 750 10317 50090 000227 500 150 000167 500 11349 25090 000259 250150 000199 250 12381 00090 000291 00050%, jos 12 as./valm150 000231 000 13412 75090 000322 750150 000262 750 14444 50090 000354 500150 000294 500 15476 25090 000386 250150 000326 250 16508 00090 000418 00075%, jos 12 as./valm150 000358 00033%, jos 12 as./ valm 17539 75090 000449 750150 000389 750 18571 50090 000481 500150 000421 500 19603 25090 000513 250150 000453 250 20635 00090 000545 000150 000485 000 24762 00090 000582 000 150 000612 000 50%, jos 12 as./valm 28889 000150 000739 000 321 016 000 150 000866 012 75%, jos 12 as./valm 361 143 000150 000993 000 401 270 000150 000970 000 441 397 000150 0001 247 000 481 524 000 150 0001 374 000 5

6 Starttivalmennuksen hyödyt monialaiselle verkostolle Tarve palvelukoordinaatiolle, ei ”hukata” palveluja -Kun nuoren arjen hallinnan parantamiseksi tarvittavia palveluja saadaan oikea-aikaisesti ja ”joku” taustalla tukee palveluiden käyttöön. Kun nuoren tilat ja tilanteet vaihtelevat, on etu, että joku verkostossa tuntee hänen elämäntilanteensa ja haasteensa, jotta myös palveluja voidaan saada ja käyttää, ”notkahduksista” huolimatta. Starttivalmennuksen tavoitteena on nuoren osallisuus yhteiskuntaan ja aktiivinen oman elämän kulun ohjaus, jolloin arjenhallinta paranee ja koulutus- tai työelämä tulevat mahdollisiksi.

7 Starttivalmennuksen hyödyt nuorelle Arjen hallinnan parantuminen -Vuorokausirytmi -Harjoitellaan hakemaan tuet ja avustukset oikeaan aikaan… mahdollisuus suunnitella arkea Osallisuus oman elämän suunnitteluun ja toteuttamiseen -Ymmärretään mahdollisuudet vaikuttaa oman elämän kulkuun ja toteutetaan suunnitelmia omaehtoisesti ------ > Sosiaalinen vahvistuminen, aktiivisena kansalaisena toimiminen -Itsenäinen osallisuus yhteiskunnassa Taloudenhoito ja rahatilanne paranee Terveydentilanne vakiintuu/paranee

8 Eri rahoitusmalleja starttivalmennuksen vakiinnuttamiseksi? Starttivalmennuksen kasvava tarve työpajoilla: Vuonna 2014 jo 36 % työpajatoiminnan valmentautujista oli kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella (2011 17 %, 2013 26%) Okm/Tpy ry, Valtakunnallinen työpajakysely 2014 Rahoitus on ollut yleensä monikanavaista ja määräaikaista; valtionavustus, kuntien avustus, hankeavustukset, palvelujen myynti, työtoiminnan tulot… Starttivalmennusta voidaan rahoittaa esim. sosiaalitoimen, nuorisotoimen tai työllistämispalveluiden sektoreilta. Nuorisoverstaan rahoitusesimerkit starttivalmennuksen rahoittamiseen: Tane Starttivalmennus: Avustukset kunnasta (omarahoitusosuus) ja valtiolta (hankeavustukset, valtionavustukset) Palvelutuote (kilpailutuksiin osallistuminen, yksilölliset palvelut) - Starttivalmennuksen ryhmätoiminta/työtoiminta aktivointitoimenpiteenä + yksilövalmennus palveluohjauksen ja arjen hallinnan ja sosiaalisen vahvistamisen sekä omatahtisen kasvun tukena. Palveluseteli (esim. Starttivalmennus kuntouttavana työtoimintana) Kehittämishankkeet; sisällön sekä menetelmien kehittäminen. Muita malleja mm. Vamos Helsinki, Tukeva Kuopio

9 Starttivalmennuksen jatkuvuus Miten perustella Starttivalmennuksen tarvetta ja menetelmiä pitkällä aikavälillä? Talousvaikutukset vaihtoehtoiskustannuksina pitkällä aikavälillä ja lyhyellä aikavälillä Työvoiman saatavuus, sosiaali- ja terveysmenot, kuntoutus, verotulojen menetys… Sosiaalisen huono-osaisuuden periytymisen katkaiseminen Inhimilliset ja sosiaaliset vaikutukset kuten osallisuuden lisääntyminen ja oman elämän hallinta sekä tulevaisuususko Kehittämishankkeissa alueen eri ”ohjelmien” perustelut Lisäksi: Julkiset palvelut ovat suoritekeskeisiä, tulisi tunnustaa myös pitkäkestoisten, vaihtelevien ja jalkautuvien palvelujen tarve. Kuntapäättäjät tarvitsevat objektiivista tietoa starttivalmennuksesta voidakseen tehdä päätöksiä ja vakiinnuttaa toimintaa. Starttivalmennuksen tulokset syntyvät hitaasti, vuodessa, kahdessa….kolmessa. Nopeus ja tehokkuus eivät takaa pysyviä tuloksia. Toisaalta varmistetaan muiden julkisten palvelujen oikea-aikaista käyttöä ja päällekäisyyksiä puretaan. Ennaltaehkäisevien ja varhaisen puuttumisen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi paikallisesti. Miksi Starttivalmennuksen tarvetta syntyy?

10 Kiitos! Lisätietoja saa soitella ja kysyä, vaihtaa kuulumisia ja keskustella! www.nuorisoverstas.fi