OVERVIEW OF AD HOC ROUTING PROTOCOLS Chapter 5 Markku Huttunen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
Advertisements

Wikin pikaohje /ut. Kirjautuminen palveluun • Mene osoitteeseen valitse sivun oikeasta yläkulmasta ”Sign.
Tietoverkot •Järjestelmien on vielä ymmärrettävä toistensa signaaleja. •Ne pitää paitsi purkaa myös tulkita. Tämä tapahtuu määrittelemällä bittivirtaan.
Sillat Alex Grönholm.
Active directory.
Tietokanta.
Seminaari Lähiverkot -erikoistyökurssi
© 2010 IBM Corporation1 Sisältö  Uusi sisältö luodaan aina sisällönhallinnassa –Uusi -> Sisältö –Tallenna nimellä olemasta olevasta sisällöstä  Tavallinen.
Tiedon yhteiskäyttö ja välimuistin hallinta Visa Röyskö.
Mikko Tyrväinen InSitu –Luentopalautejärjestelmän tekninen evaluointi.
Yhteystila-algoritmi
Chapter 7:Implementation of Ad Hoc Mobile Networks Mikko Kuokka.
TCP/IP:n soveltuvuus langattomiin verkkoihin Pekka Vanhoja, TITE4.
 Eristävä moniosainen järjestelmä  Suodattaa suojattavan verkon ja vaarallisemman verkon välisiä yhteyksiä  Voidaan toteuttaa joko ohjelmistolla tai.
Diplomityöesitelmä Ari Lappeteläinen Työn valvoja: prof Raimo Kantola
Chapter 5: Sensor Tasking and Control Riikka Asikainen.
Maaseutu.fi on uudistunut -
IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host.
Wireless Local Area Network
Internetin reititysprotokollista  AS (autonomous system)  reititys AS:n sisällä (Interior routing protocols)  RIP (Routing Information.
Virtuaaliset lähiverkot
Mobile IP (RFC 3220)  IP-reititys IP-osoitteen perusteella  koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee  kun kone siirtyy toiseen.
DNS ja DHCP palvelut Linuxissa
Signalling of Point to Multipoint Trees in Metro Ethernet and Core Networks Tekijä: Mikko Kinnunen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Espoo.
Monilähetysreititys  Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle  Miksi?  Monet sovellukset hyötyvät  ohjelmistopäivitykset  WWW-välimuistien.
1 Sensor Tasking and Control Jari Hassinen Riikka Asikainen
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Wireless Internet & Mobile IP Mari Kurkan. Wireless Internet Palvelun laajennukset, joita Internet tarjoaa mobiilikäyttäjille sijainnista riippumatta.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Kappale 8 - Ad-Hoc verkkojen tehokkuus Tietoliikennetekniikan seminaari – Markku Korpi.
Transmission power management schemes Jani Havukainen.
Ad Hoc Wireless Multicast Routing Mikko Koskinen
Kuljetuskerros langattomissa Ad hoc verkoissa Pekka Vanhoja.
Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi
ATM-LAN Teemu Reisbacka. Sisällys ATM lyhyesti ATM-LAN  LANE  Klassinen IP/ATM  MPOA Nykyisyys.
Kim Grönholm Ilmari Puustjärvi
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Palomuuri Linux-harjoitustyö
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
Luku 2 Pakettiradioverkot Eeva Ahonen Historiaa Infrastruktuurittoman verkon hyvät puolet havaittiin 1970-luvulla DARPA:n (Defence Advanced.
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi TCP/IP:n soveltuvuus lähi- ja langattomiin verkkoihin Jukka Nousiainen Toni Luukkonen.
Associativity-Based Long-Lived Routing Tietoliikennetekniikan seminaari Toni Jaakkola, Tite N.
ISSUES IN AD HOC WIRELESS NETWORKS AD HOC WIRELESS INTERNET Miika Haapala.
ROUTING IN HYBRID WIRELESS NETWORKS AND PRICING IN MULTI-HOP WIRELESS NETWORKS Antti Reinikka
Luento 11 Reititys.
Spanning Tree Protocol Algorithm
Quality of Service Elina Koskela. QoS – Palvelun laatu Takaa sujuvan liikenteen verkossa Ottaa huomioon liikenteen luonteen Ottaa huomioon eri käyttäjien.
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetushallituksen valtionavustusjärjestelmä Näin haen avustusta uudessa järjestelmässä.
Sivuston luominen oppilasryhmän käyttöön Matti Lähtevänoja.
Kuvien siirto nettigalleriaan
Logical Link Control (LLC)
Seminaarien yhteenveto
Linux palomuurina ( IPTABLES )
Luokan nimi, numero Opettaja Ryhmän jäsenten nimet
Presentation subheading
Työnantaja: Näin haet korvausta työterveyshuollon kustannuksista verkossa 2018.
5.4 Internetworking verkot erilaisia verkkoja yhdistävät
4. Verkkokerros ja reitittimet
Aineisto CANopen projektit Simulointikirjasto Prosessi RDF-malli
4. Verkkokerros sovelluskerros kuljetuskerros verkkokerros
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen.
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen.
5. Verkkokerros sovelluskerros kuljetuskerros verkkokerros
Verkon komponentteja Isäntäkone (host) reititin R R R R linkki R
Yhhhh S Diplomityöseminaari Autokonfigurointi ja palveluarkkitehtuurit Ad Hoc -verkoissa Niko Suominen Niko Suominen.
4. Verkkokerros sovelluskerros kuljetuskerros verkkokerros
Esityksen transkriptio:

OVERVIEW OF AD HOC ROUTING PROTOCOLS Chapter 5 Markku Huttunen

Ad Hoc reititys protokollat

Taulupohjaiset reititysprotokollat n Ylläpitävät reititystietoja reititystauluissa n Taulut päivitetään aina verkon tilan muuttuessa n DSDV (Destination Sequenced Distance Vector) n WRP (Wireless Routing Protocol) n CSGR (Cluster Switch Gateway Routing) n STAR (Source Tree Adaptive Routing).

DSDV (Destination Sequenced Distance Vector) n Perustuu Bellman-Ford:n reititysalgoritmiin n Järjestysnumerot n Taulujen ylläpito kaikkien solmujen tehtävä n Lähetykset sisältävät kohteen osoitteen sekä hyppyjen määrän kohteeseen, järjestys numeron vastaanotetusta tiedosta sekä uuden järjestysnumeron

WRP (Wireless Routing Protocol) n Solmut kommunikoivat linkkimuutoksista n HELLO -viestit n Etäisyystaulu sisältää hyppyjen määrän solmun ja kohteen välillä n Reititystaulu kertoo seuraavan solmun n Linkkien kustannus taulu antaa viiven kyseisen linkin kohdalta n MRL määrittelee mitkä osat päivitysviestistä on lähettävä uudelleen ja mille solmuille

CSGR (Cluster Switch Gateway Routing) n Klusterit n Klusterien johtajat (cluster heads) n Gateway solmut n Klusterin jäsentaulut n Reititystaulut

Kysyntäpohjaiset reititysprotokollat n Reitit muodostetaan vain silloin kun lähde solmu näin haluaa n Tähän käytetään reitin etsintä prosessia n DSR (Dynamic Source Routing) n TORA (Temporally Ordered Routing Algorithm) n AODV(Ah Hoc On-Demand Distance Vector Routing) n RDMAR (Relative Distance Microdiversity Routing) n Lisäksi SSR, ABR ja CBRP, jne...

AODV (Ah Hoc On-Demand Distance Vector Routing) n Perustuu DSDV:hen n Ensin lähetystä tarkistetaan onko toimivaa reittiä kohteeseen n RREQ -paketti (Route Request) n RREP-paketti (Route Reply)

DSR (Dynamic Source Routing) n Välimuistit n Reitin etsintä – Tarkistus välimuistista – Route request-paketti n Reitin ylläpito – Route error-paketti – Kuittaukset

TORA (Temporally Ordered Routing Algorithm) n Koostuu kolmesta perusfunktiosta: – reitin luominen – ylläpito – poisto n Reitin luontiin ja ylläpitoon käytetään korkeus mittaria. n CLR-paketit n Ajoitus – GPS

SSR (Signal Stability Routing) n Käyttää vahvoja yhteyksiä n Dynamic Routing Protocol, DRP – Signal Stability Table (SST) – Route Table (RT) n Static Routing Protocol, SRP

LAR (Location-Aided Routing) n Perustuu päälaitteiden paikannukseen n reititettävän alue jaettu kahteen osaan: – expected zone – request zone n GPS

PAR (Power-Aware Routing) n Valitsee reitin sen varrella olevien päätelaitteiden akun iän perusteella.

PAR (Power-Aware Routing) n minimoi energian kulutuksen pakettia kohti n maksimoi ajan ennen verkon jakamista n minimoi erot solmujen tehon määrien välillä n minimoi kustannukset pakettia kohti n minimoi maksimi solmujen kustannukset

ZRP (Zone Routing Protocol) n Verkko jaettu vyöhykkeisiin n Kolme aliprotokollaa n Taulupohjainen Intrazone Routing Protocol (IARP) n The reactive Interzone Routing Protocol (IERP) n The Bordercast Resolution Protocol (BRP).

STAR (Source Tree Adaptive Routing) n Kehitetty SPARROW projektissa, joka oli osa DARPA GloMo ohjelmaa n Käyttää optimum routing approach:ia (ORA) n Kontrolliviestejä pyritään vähentämään Least overhead routing approach:lla (LORA) n Linkkien päivitykset hoidetaan link-state updates:n (LSU) avulla.

RDMAR (Relative Distance Microdiversity Routing) n Samoja piirteitä kuin ABR:ssä n Rajoittaa reitin etsintäpakettien virtaa aiemmin arvioidulle säteelle n Ei käytä beaconeita, eikä välimuistia n Jokaisella solmulla on reititystaulu: RD, TLU, RT_Timeout, Route Flag n Datan uudelleen lähetystaulu, DRT