Oil spills and international legislation Tapani Salmenhaara, KyAMK

WP 1.2. The use of international collaboration and legislation in terminal safety development  Tavoitteena on:  Alan toimijoiden kartoitus ja yhteistyömuotojen hahmottaminen yhteistyösatamissa.  Terminaalikäsittelyjen prosessikuvaus alusten purkaus- ja lastaustoiminnoissa.  Ohjeistus lastaus- ja purkausvaiheen lasti- ja ympäristövahinkojen estämiseksi.  Viranomaisten ja etujärjestöjen aktivoiminen yhtenäisen lainsäädännön valmistelemiseksi.  Tutkimuslaitosten ja oppilaitosten sitominen verkostoon terminaalihenkilöstön koulutushankkeiden käynnistämiseksi.  Tiedotusvälineisiin vaikuttaminen. Nykytilassa: – Ainoastaan suosituksia, mutta toimiakseen tulee olla määräys. – Ohjeistus on olemassa OCIMF:in ISGOTT –ohjeistuksessa.

Oil spill statistics  The International Tanker Owners Pollution Federation (ITOPF,1968) is a not-for-profit organisation, involved in all aspects of preparing for and responding to ship- source spills of oil, chemicals and other substances in the marine environment.  ITOPF maintains a database of oil spills from tankers, combined carriers and barges.  This contains information on ACCIDENTAL spillages since 1970, except those resulting from acts of war.

Sources of information  Information is gathered from both published sources  the shipping press and other specialist publications, and also from vessel owners and their insurers.  Information from published sources generally relates to large spills,  often resulting from collisions, groundings, structural damage, fires and explosions,  the majority of individual reports relate to small operational spillages. Complete reporting of this latter type of spill is difficult to achieve.

Spillage trend ITOPF, 2010

Trends most spills from tankers result from routine operations such as loading, discharging and bunkering which normally occur in ports or at oil terminals - the majority of these operational spills are small, with some 91% involving quantities less than 7 tonnes accidental causes, such as collisions and groundings, generally give rise to much larger spills, - with at least 88% of these incidents involving quantities in excess of 700 tonnes

Causes of spills <7 Tonnes7-700 Tonnes>700 TonnesTotal OPERATIONS Loading / Discharging Bunkering Other Operations ACCIDENTS Collisions Groundings Hull Failures Equipment Failures Fire & Explosions Other/Unknown TOTAL Table 4: Incidence of spills by cause, ( 700 tonnes ), ITOPF, 2011

Minor oil spills Incidence of spills < 7 tonnes by cause, (data before 1974 is not available),ITOPF, 2011

>700 tonnes tonnes <7 tonnes

Kansalliset vaatimukset Aluksella – Valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä 1797/2009 – Säiliöaluspätevyydet (STCW) Terminaalissa – Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin käytönvalvoja (TUKES)

Kansainväliset vaatimukset ISGOTT- International Oil Tanker and Terminal Safety Guide (OCIMF, ICS ja IAPH, suositus) The Safe Handling of Dangerous Bulk Liquids and Gases at the Ship/Shore Interface (ICHCA) Öljy-yhtöillä omat vaatimukset Monilla valtioilla kansallisia vaatimuksia

Säiliöaluksen laivaväen lisäpätevyydet Laivaväeltä, joka on vastuussa säiliöaluksella lastin käsittelystä, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mikä toimeen muuten vaaditaan: – 1) säiliöaluksen toimintoihin perehdyttävän koulutuksen suorittaminen; tai – 2) hyväksytty kolmen kuukauden harjoittelujakso säiliöaluksella.

Säiliöaluksen laivaväen lisäpätevyydet Öljysäiliöaluksen, kemikaalisäiliöaluksen ja nestemäistä kaasua kuljettavan säiliöaluksen päälliköltä, yliperämieheltä, konepäälliköltä, 1. konemestarilta ja muulta henkilöltä, joka on välittömässä vastuussa lastin käsittelystä, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mikä toimeen muuten vaaditaan: – 1) hyväksytyn kullekin yllä mainitulle säiliöalustyypille erikseen järjestettävän erikoiskoulutuksen suorittaminen; sekä – 2) vähintään kuusi kuukautta tehtävien edellyttämää meripalvelua tyypiltään samanlaisessa aluksessa. – Edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kuuden kuukauden meripalvelu voidaan lukea pätevyyskirjan saamisen edellytyksenä olevaan meripalveluun. – Jos henkilöllä on jokin 2 momentin mukainen pätevyyskirja, hän saa toisen alustyypin lastin käsittelyyn oikeuttavan pätevyystodistuksen suoritettuaan 2 momentissa tarkoitetun erikoiskoulutuksen ja hankittuaan kolmen kuukauden meripalvelun kyseisen tyyppisellä säiliöaluksella.

Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin käytönvalvoja Yleistä – Vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavissa tuotantolaitoksissa on oltava yksi tai useampi käytönvalvoja (vastuuhenkilö). Käytönvalvojasta säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 390/ §:ssä sekä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 59/ a §:ssä.

Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin käytönvalvoja Tehtävät – Vastuuhenkilö huolehtii siitä, että tuotantolaitoksessa toimitaan vaarallisia kemikaaleja koskevien säännösten ja lupaehtojen sekä laadittujen toimintaperiaatteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Vastuuhenkilön tulee tuntea tuotantolaitoksen toiminta, sitä koskevat säädökset sekä turvallisen toiminnan edellytykset (laki 29 §).

Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin käytönvalvoja Vaatimukset – Käytönvalvojan on ennen nimeämistään suoritettava pätevyyskoe Tukesissa. – Käytönvalvojan on tunnettava käsiteltäviä kemikaaleja koskevat säännökset ja määräykset. – Käytönvalvojan on pääsääntöisesti oltava kyseisen toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänen työpaikkansa on oltava kyseisessä toimipaikassa. – Käytönvalvojalla ei kokeen suorittamisen lisäksi ole muodollisia pätevyysvaatimuksia. – Toiminnanharjoittajan velvollisuus on varmistaa, että käytönvalvojalla on mahdollisuus hoitaa tehtävänsä. – Käytönvalvojan sijaista koskevat samat vaatimukset kuin varsinaistakin valvojaa.

Jatkotoimenpiteet Laatia opinnäytetöitä seuraavista aiheista, joiden pohjalta suunnataan kohti sidosryhmäyhteistyötä – Selvittää alan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön vaikutuksia laiva/satama – rajapinnassa toimivien henkilöiden ammattitaidollisiin vaatimuksiin. – Hahmottaa terminaalikäsittelyjen rajapinnan satama-laiva prosessikuvaus alusten purkaus- ja lastaustoiminnoissa kansainvälisten yhteisten säädösten ja toimintamallien valmistelemiseksi. – Tehdä operatiivinen riskikartoitus vaarallisia aineita kuljettavien alusten ja sataman välisestä toiminnasta. – Laatia selvitys satama/laiva –rajapinnassa toimivien työntekijöiden koulutustaustasta ja ammatillisesta perehtyneisyydestä lastinkäsittelytoimintoihin sekä turvallisuuteen ja kommunikointikykyyn alusten ja sataman välillä. – Laatia ohjeistus laiva-satama rajapinnan toiminnasta ja vaadittavasta osaamisesta (ammattitutkintovaatimukset) käsittelyprosesseissa, lastaus- ja purkausvaiheen lasti- ja ympäristövahinkojen estämiseksi.