TERPS -PTSS 29.9.2011 Oulu Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

TerPS tarkoitus ja tavoite kehittää Pohjois-Suomen maakuntien alueelle ja kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja; näiden mallien toimivuutta testataan osahankkeissa ja niillä haetaan levitettävyyttä myös muualle Suomeen; myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen ja osallistumisen vahvistaminen ovat hankkeen tavoitteena.

AVAUS tulosten arviointi: onko edistäminen edistynyt? : erillinen sessio KIITOKSET HUOLENKANTO

HUOLENKANTO TERPSIN HYVIEN JUTTUJEN JUURRUTTAMINEN, TOIMEENPANON VARMISTAMINEN URAKKAA RIITTÄÄ

Väkiluvun kehitys maakunnittain 1985 - 2007 AlueOnline Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 84 86 88 90 92 94 96 98 100 102 104 106 108 110 112 114 116 Indeksi, 1985=100 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Väkiluvun kehitys maakunnittain 1985 - 2007 Pasi Parkkila 2008

NUORTEN (0-14-V.) %-OSUUS VÄESTÖSTÄ V. 1990-2009 1990 1995 2000 2005 2009 Koko maa Kainuu K-Pohjanmaa Lappi Länsi-Pohja P-Pohjanmaa NUORTEN (0-14-V.) %-OSUUS VÄESTÖSTÄ V. 1990-2009 OYS ERVA:N SAIRAANHOITOPIIREISSÄ 14 16 18 20 22 24 Pasi Parkkila 2010

65-VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN %-OSUUS VÄESTÖSTÄ V. 1990-2009 OYS ERVA:N SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Koko maa Kainuu K-Pohjanmaa Lappi Länsi-Pohja P-Pohjanmaa 1990 1995 2000 2005 2009 Pasi Parkkila 2010 10 12 14 16 18 20 22

Väestöennuste maakunnittain vuoteen 2040 AlueOnline Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 70 75 80 85 90 95 100 105 110 Indeksi, 2003=100 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Väestöennuste maakunnittain vuoteen 2040 Pasi Parkkila 2008

PAKKOA MYÖS TUO

Kuntien lainakanta 31.12.2009 Lainakanta, €/asukas: Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin 1 839 euroa/asukas Lainakanta, €/asukas: Alle 500 €/as. (34 kpl) 500-1500 €/as. (119 kpl) 1501-2500 €/as. (112 kpl) Yli 2500 €/as. (83 kpl) 10.1.2011/hp © Kuntarajat: Tilastokeskus.

Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2011 Lähde: Verohallinto Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 19,17 % - aritmeettinen keskiarvo 19,66 % 16,25 – 18,25 (23 kuntaa) 18,50 – 19,00 (50 kuntaa) 19,25 – 19,75 (124 kuntaa) 20,00 – 20,50 (104 kuntaa) 20,75 – 21,50 (35 kuntaa) 18.11.2010 Timo Kietäväinen © Kuntarajat: Tilastokeskus.

LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDENHUOLLON (PTH, ESH) NETTOMENOT Pasi Parkkila 2010 VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDENHUOLLON (PTH, ESH) NETTOMENOT JA YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET €/AS V. 2009 (Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA) *) Suomi = mannersuomi pl. Kainuu, Kainuun tietoja ei ole saatavissa samoin perustein *)

V. 2009 VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA Pasi Parkkila 2010 VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDEN-HUOLLON (PTH, ESH) NETTOMENOT €/AS SEKÄ YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET €/AS V. 2009 (Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA)

TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT (€/ AS) JA KANSANSAIRAUKSIEN *) SUMMAINDEKSI SUOMESSA JA P-PSHP:SSA V. 2009. *) Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit 60 80 100 120 140 160 180 200 220 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN HOIVAN NETTOMENOT + YKS. HOIDON MENOT (KELAn KORVAAMA) € / ASUKAS KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI (ABS.) KIIMINKI Suomi P-P shp ALHAINEN SAIRASTAVUUS KORKEAT KUSTANNUKSET MATALAT KUSTANNUKSET KORKEA SAIRASTAVUUS n SIEVI REISJÄRVI SIIKALATVA HAILUOTO KALAJOKI KEMPELE TAIVALKOSKI VIHANTI HAUKIPUDAS RAAHE OULUNSALO PYHÄJÄRVI LUMIJOKI OULU HAAPAVESI ALAVIESKA PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI MERIJÄRVI KÄRSÄMÄKI TYRNÄVÄ OULAINEN KUUSAMO LIMINKA NIVALA HAAPAJÄRVI UTAJÄRVI VAALA YLI-II SIIKAJOKI YLIVIESKA PYHÄJOKI MUHOS II SUOMI PPSHP C=0,78 R=0,60 Pasi Parkkila 2011

Arvio työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien lukumäärästä vuosina 1990-2025 Lähde: Eläketurvakeskus

Työikäinen väestö työikäisten määrä lisääntyy 9/77 seutukunnassa Oulun seutu ainoa pohjoisella erva-alueella työikäisten määrä vähenee 68 seutukunnassa suurimmat menettäjät (Kehys-Kainuu ja Itä-Lappi menettävät miltei puolet 2030 mennessä työikäisistään)

HUOLTOSUHDE SH-PIIREITÄIN Demografinen Vuosina 2010 ja 2030 (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) Vuosina 2010 ja 2030 Demografinen (tai väestöl-linen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on 103 96 84 83 86 75 90 82 78 76 89 85 77 73 69 61 Itä-Savo Etelä-Savo E-Pohjanmaa K-Pohjanmaa Satakunta Vaasa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Länsi-Pohja Päijät-Häme P-Pohjanmaa P-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-S. Lappi Pirkanmaa HUS SUOMI 20 40 60 80 100 60,5 58,7 58,6 58,2 57,3 56,9 55,9 55,5 55,4 55,0 54,5 54,3 54,1 53,4 52,4 51,2 51,0 44,8 51,6 Pasi Parkkila 2011

HUOLTOSUHDE Demografinen Vuosina 2009 ja 2030 (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) Vuosina 2009 ja 2030 Demografinen (tai väestöl-linen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on Pasi Parkkila 2011

KIITOKSET STM rahoituksesta PPL hyvästä yhteistyöstä ERVA -alueen sairaanhoitopiirit (ml Kainuu) Pohjois-Pohjanmaan kunnat ja yt –alueet Muut Kaste –hankkeet yhteistyöstä P-Suomen Kaste –aluejory Kaikki tekijät + toimeenpanijat

HYVÄT EVÄÄT ETUKENOSSA MENOSSA HYVÄ ULKOINEN KUVA TERE –yksikkö (PTH THLaissa) P-P + PPL+PPSHP= edelläkävijyyttä voimakas alueellinen suunnittelu= voimien kokoaminen menossa (OPO + OET) järjestämissuunnitelman muodossa PTH –yksikön ohjaus (koordinaatiotyöryhmä) HYVÄ ULKOINEN KUVA