Havaintoja Arktisilta jäätiköiltä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Itämeren vaiheet Timo Peuraniemi Itämeren alueen järvi- ja merivaiheiden vuorottelusta viimeisen jääkauden jälkeen.
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Onko tämä näkemys täysin yksimielinen?
Maapallon lämpeneminen
Hirvionnettomuuksien kehitys
Kevät on se hankalaa kun jäät sulaa keväällä koemme todellista jääpulaa avantoa ei ole silloin missään minne mennä lämpimissään.
Lukion maantiede 1. kurssi
TAKAISIN TAIPUVA OKLUUSIO
Jarrut ilmastonmuutokselle! Ihmiskunnan megahaaste ja kuinka se selätetään?
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
Arktisten alueiden ympäristöhavainnointia Sodankylässä
Veritas vahinkovakuutus
Talonrakennuksen jatkokurssi 6 op Säätekijät
• Kuvioita ja taulukoita raportista Finnish Science in International Comparison: A Bibliometric Analysis Annamaija Lehvo ja Anu Nuutinen Suomen.
1 Ilmastonmuutos NYT! Ilmastovastaava Leo Stranius Punavihreää yhteistyötä yli puoluerajojen.
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
Lukion maantiede 1. kurssi
Ilmastonmuutos, politiikan muutos ja joukkoliikenteen muutos
Itämeren tulevaisuus – jäätön, suolaton ja tulviva meri ?
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Kiotosta Varsinais-Suomeen Materiaalin esille tuomat  Ongelmat  Ratkaisut  Ratkaisuehdotukset Varsinais-Suomi 50 vuoden kuluttua  Millaista.
Mopoilun suosio näkyy mopokannan voimakkaana kasvuna
Kuhakannat ja niiden hyödyntäminen -tuloksia kuhatutkimuksista
1/2002 Oma Nimi 1 Maa Yksi neljästä peruselementistä.
Pentti Valkeajärvi Riistan- ja kalantutkimus Laukaan kalantutkimus ja vesiviljely Päijänteessä siialla on suuri taloudellinen merkitys ammatti- ja vapaa-ajankalastajille.
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto.
Suon eri pintojen metaanipäästöjen mallintaminen
Raskaudenkeskeytykset 2010 – ennakkotiedot Anna Heino Mika Gissler.
luonnontieteellinen tausta
Kestävään kehitykseen kasvattaminen kemian opetuksessa DI, FM, Marianne Juntunen Kemian opetuksen keskus, Helsingin Yliopisto.
helenarimalimankkaankoulu 2009
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
mieluummin useampikin?
Haasteellinen vuorovesi-ilmiö
Ilmastovaihtelun vaikutus porokannan kehitykseen Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
PISA Programme for International Students Assessment OECD-maat.
Metsähallinnon myrskytuhovalmiuden parantaminen Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö, Metsäosasto p.
Väder- och Klimatförändringar
Kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutus ilmastoon
Teletilastoja ”Ei meiltä, vaan muualta”. 2 Kännyköitten määrä /1000 as. (2002 ja 2004)
ILMASTONMUUTOS.
Jään tiedettä: Kuinka jäätiköt muodostuvat? Kuinka tutkijat saavat jäästä tietoa menneestä ilmastosta?
Kuukausi-rock Tammi-, helmi-, maalis-, huhti-, touko-, kesäkuu,
Ilmastonmuutos.
Miten säätä ennustetaan?
Maapallon muuttuva ilmasto
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
JÄÄKARHU Ursus maritimus.
Vuorovesi.
Yhteenveto ympäristöongelmista
ILMASTO. Ilmastojen vaihtelut pitkän ajan muutokset: –Auringon aktiivisuus –Maan radan ja akselikaltevuuden muutokset –mannerlaattojen liikkeet merivirrat,
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti G.
Mänty saavutti laajimman levinneisyytensä vuotta sitten, jolloin heinäkuussa oli vähintään 2,6 o C nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä 13000km.
MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN? Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos © Metla/Arvo Helkiö.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
Puun ”muisti” luonnon ja ilmaston historiankirjana
Ilmastonmuutos Click here! Katso dia-esitys! Cambiamento climatico
GRÖNLANTI By; Hertta ja Miko.
ILMASTONMUUTOS.
Ilmastonmuutos.
Vesikehä.
13. Ilmastonmuutos.
Maapallon veden jakautuminen:
Ilmastonmuutoksen Syyt ja seuraukset.
21/09/2018.
Mars-planeetan olosuhteiden kehitys
Ilmastonmuutos ja tulvariskit Kokemäenjoella v. 2050
Pelastakaa jääkarhut! This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement.
Esityksen transkriptio:

Havaintoja Arktisilta jäätiköiltä Kristiina Virkkunen Arktinen keskus

Huippuvuoret (Svalbard) Lämpimien kesien vaikutus pintalumen sulamiseen lumikuoppatutkimusten avulla Arctic haze-ilmiön esiintyminen Huippuvuorilla

Ilmastohistorian tutkiminen sinisen jään alueilla Etelämanner: Etelämanner: Ilmastohistorian tutkiminen sinisen jään alueilla Etelämanner:

Noin 90% maapallon makeasta vedestä Grönlanti * 1,8 miljoonaa km2 Etelämanner 14 miljoonaa km2 Noin 90% maapallon makeasta vedestä Maapallon jääpeitteen arvioitu kokonaismäärä on 28 miljoonaa km3. Tämän sulaminen nostaisi merenpintaa 65 m

Maapallon lämpötila: lumi ja jää heijastavat hyvin auringonsäteilyä takaisin avaruuteen Merivesi: 10 % Tumma maa ja kasvillisuus: 20 % Lumipeitteen ja merijään väheneminen sekä jäätiköiden oheneminen voivat aiheuttaa muutoksia mm. paikallisessa säässä pilvisyydessä merivirtoihin merenpinnan tasoon koko maapallon ilmastoon

Jääkerrokset kertovat ilmakehän historiasta Lumihiutaleiden sisältämät epäpuhtaudet (ionit, metallit, hiukkaset jne.) sekä näytteet ilman koostumuksesta (kaasukuplat jäässä) varastoituvat jääkerroksiin Lumi + Lumisade Tuulen kuljettama lumi - ”Firn” Sulaminen Tuulieroosio Jäävuorten lohkeaminen Jää

Jäätiköiden sulaminen Jäätiköt reagoivat ilmastonmuutoksiin viiveellä Pienet jäätiköt reagoivat todennäköisesti nopeammin Reagointi jatkuu vielä tuhansia vuosia sen jälkeen, kun ilmastonmuutos on tasaantunut Muutoksissa paikallisia eroja Grönlannin jääkenttä tod.näk. pienenee Etelämantereen jääkenttä tod.näk. kasvaa Suurimpien jäätiköiden kokoa (tilavuutta) vaikea arvioida

”Likainen lumi” nopeuttaa sulamista Nokea muodostuu fossiilisten polttoaineiden palamisessa ja metsäpaloissa kulkeutuu muiden saasteiden tavoin Arktisille alueille Noki tummentaa hieman lumenpintaa lumi heijastaa vähemmän auringon energia lumi sulaa hieman nopeammin Noki aiheuttaa myös ilmakehän lämpenemistä alueella

Miten muutoksia on tutkittu? Satelliitit Larsen B jäälautan lohkeaminen 2002 Kuvat: BBC news

Grönlannin sulaminen 1992 2002 ACIA raportti

Valokuvat McCall Glacier, Alaska 1958 2003 Kuvat: Austin Post ja Matt Nolan

Huippuvuorilla on viimeksi ollut sulamista yhtä paljon n Huippuvuorilla on viimeksi ollut sulamista yhtä paljon n. 1000 v sitten Lomonosovfonna-jäätikkö Lumikuoppanäytteet, sisältäen lämpimien kesien 2001 ja 2000 tulokset Nopea lämpeneminen Huippuvuorilla (1920) Lämpimiä vuosikymmeniä Huippuvuorilla (~1750) Medieval Warm Period, ”keskiajan lämmin jakso” n. 1000-1300 Warm summers and ion concentrations in snow: present day and Medieval Warm period comparisons from snowpits and an ice core from Lomonosovfonna, Svalbard. K. Virkkunen, J. Moore, E. Isaksson, P. Perämäki ,T. Kekonen. Submitted to Journal of Glaciology

Merijään väheneminen Reagoi herkästi meren ja ilman lämpötilan muutoksiin 30 vuoden aikana jääpeite on vähentynyt n. 8 % Kesällä muutos ollut suurinta (15-20 %) Jään paksuus on pienentynyt n. 10-15 % Vaikutuksia ovat mm. Ilman lämpötilan nousu Suolaisuuden pieneneminen jään alla

Talvien lyheneminen Lumen peittämän alueen on ennustettu pienenevän eniten keväällä, huhti- ja toukokuussa

Huippuvuoret, Ny-Ålesund, toukokuu 2006 Kaikilla sääasemilla Huippuvuorilla mitattiin normaalia korkeampia keskilämpötiloja Kaikilla asemilla rikottiin uudet toukokuun lämpötilaennätykset Svalbard Airport April 1912-2006 Ny-Ålesund April 1969-2006 Hopen Apri 1944-2006 Bjørnøya April 1920-2006 2006 0.0 -1.0 -0.6 1.3 2004 -4.3 -3.4 -2.3 0.8 2002 -6.1 1992 -4.2 -0.2 -6.6 1984 -6.5 -5.0 1960 -1.3 1994 -6.8 1990 -5.4 Normal -12.2 -11.1 -11.3 www.met.no (The "Normal"  is a mean value for the period 1961-1990.)

Muita vaikutuksiakin ilmastonmuutoksella voi olla…

KIITOS! Kiitokset:Arktinen keskus, Lapin yliopisto; Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimus- asema; Oulun yliopisto, Norwegian Polar Institute, FINNARP, Suomean Akatemia