EPIIKKA Proosan analyysia

Esitys aiheesta: "EPIIKKA Proosan analyysia"— Esityksen transkriptio:

1 EPIIKKA Proosan analyysia

2 Kertoja Särmä s. 65 - 67 minäkertoja, hänkertoja
ulkopuolinen kertoja – eläytyvä kertoja häivytetty – näkyvä kertoja kaikkitietävä kertoja epäluotettava kertoja objektiivinen – subjektiivinen kertoja fokalisaatio

3 Kerronta Särmä s. 72 kerronnan keinoja: juoni takauma, ennakointi
suora kerronta kuvaus dialogi sisäinen monologi eli eläytymisesitys juoni takauma, ennakointi toisto, nopeutus aikasuhteet, miljöö

4 Henkilökuvaus Särmä s. 69 - 71
päähenkilö(t) sivuhenkilöt taustahenkilöt Ulkoisen olemuksen, toiminnan ja miljöön kuvaus tukee henkilökuvia, samoin dialogi ja sisäinen monologi.

5 Tulkinta Särmä s. 75 Aihe: teoksen käsittelemä ilmiö tai asia
Teema: teoksen keskeinen idea, perusajatus Motiivi: tekstissä toistuva pieni yksikkö, aihelma; tehtävänä tukea teemaa Myös novellin nimi antaa vihjeitä tulkinnalle. Lukija täyttää tarinassa olevat aukkokohdat.

6 Rosa Liksom: Hän nauraa usein Kurssivihko s. 31
Millainen kertoja novellissa on, ja mistä näkökulmista hän kertoo novellin tapahtumista? Kuka on novellin päähenkilö, ja mitä hänestä saadaan tietää? Mitä sinun käsityksesi mukaan novellissa tapahtuu? Mikä novellissa muuttuu? Millaisin kielen keinoin muutosta tuetaan? Mitkä ovat novellin teemat?

7 Juoninovelli eli tarinanovelli, boccacciolainen novelli
tavoite onnellinen loppu JÄNNITE eteneminen perääntyminen johdanto avoin vastavoimat traaginen

8 Tilannenovelli eli avoin novelli tšehovilainen novelli
kuvattavana jokin tunnelma, ihmisen sisäinen tapahtuma tai elämäntilanne tiettynä hetkenä tai aikana; läpileikkaus elämän kulku sisäinen eli psykologinen juoni rakenteeltaan avoin

9 Absurdi novelli eli kafkalainen novelli
absurdi = mieletön, järjetön, järjenvastainen ei tiukkaa juonirakennetta monimutkaiset, vaikeaselkoiset syy- ja seuraussuhteet rakenteellinen hajanaisuus unenomaiset, painajaismaiset piirteet, absurdius