Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät

Esitys aiheesta: "Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät"— Esityksen transkriptio:

1 Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät
Kesäkuu 2015

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala… Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB … Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Bilot, CGI, Codebakers, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto… Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä… Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP...

3 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet, instrumentit, sähkökoneet liikevaihto (2014): 15,1 mrd euroa henkilöstö (2014): Metallien jalostus terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmikaivokset liikevaihto (2014): 9,2 mrd euroa henkilöstö (2014): Tietotekniikka-ala tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot liikevaihto (2014): 10,0 mrd euroa henkilöstö (2014): Kone- ja metallituoteteollisuus koneet, metallituotteet, kulkuneuvot liikevaihto (2014): 27,2 mrd euroa henkilöstö (2014): Suunnittelu ja konsultointi teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut liikevaihto (2014): 5,0 mrd euroa henkilöstö (2014):

4 Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin elinkeino
50 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto – yli jäsenyritystä.

5 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2014 Tavaravienti yhteensä 26,2 mrd. euroa*
Länsi-Eurooppa 13,1 mrd. € 50,1 % Pohjois-Amerikka 2,6 mrd. € 9,8 % Keski- ja Itä-Eurooppa 4,5 mrd. € 17,1 % Lähi- ja Keski-Itä 0,5 mrd. € 2,1 % Afrikka 0,5 mrd. € 1,8 % Aasia 4,1 mrd. € 15,8 % Etelä- ja Väli-Amerikka 0,9 mrd. € 3,3 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

6 Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti

7 Teollisuustuotanto Suomessa on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä
Lähde: Macrobond

8 Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten
Lähde: Macrobond

9 Teollisuudessa kasvua euroalueella alkuvuonna Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta Viimeisin tieto toukokuu 2015. Lähde: Markit

10 Venäjän teollisuudessa taantuma jatkuu Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta Viimeisin tieto toukokuu 2015. Lähde: Markit

11 EU-maiden vienti Venäjälle jatkaa supistumistaan
Lähde: Macrobond

12 Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen viennistä Osuus vähenemässä uudelleen noin viiden prosentin tasolle % *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti. Lähde: Tulli

13 Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen USA:ssa ovat elpymässä
Lähde: Macrobond

14 Suomen talous kehittyy heikosti myös vuonna 2015 Bkt:n kehitys 2015 / 2014, %
Keski- ja Itä-Eurooppa: -0,3 % Venäjä -3,6 % Turkki +3,1 % Puola +3,5 % Tšekki +2,7 % Romania +3,1 % Ukraina -7,4 % Unkari +2,8 % Slovakia +2,8 % Slovenia +1,9 % Liettua +2,5 % Latvia +2,3 % Viro +2,1 % Länsi-Eurooppa: +1,7 % Saksa +2,0 % Iso-Britannia +2,5 % Ranska +1,1 % Italia +0,6 % Espanja +2,8 % Alankomaat +1,8 % Sveitsi +0,7 % Ruotsi +2,8 % Belgia +1,3 % Norja +1,3 % Itävalta +0,9 % Tanska +1,6 % Kreikka +0,2 % Suomi +0,5 % Portugali +1,6 % Irlanti +3,4 % Pohjois-Amerikka: +2,4 % USA +2,5 % Kanada +1,9 % Aasia: +4,7 % Kiina +6,9 % Japani +0,9 % Intia +7,8 % Australia +2,5 % Etelä-Korea +3,1 % Indonesia +5,1 % Taiwan +3,6 % Thaimaa +3,5 % Malesia +4,8 % Singapore +2,9 % Uusi Seelanti +2,9 % Filippiinit +6,4 % Vietnam +6,1 % Lähi- ja Keski-Itä Saudi Arabia +1,3 % Israel +3,1 % Etelä- ja Väli-Amerikka: +0,4 % Brasilia -1,2 % Meksiko +2,8 % Argentiina -0,2 % Venezuela -6,0 % Kolumbia +3,3 % Chile +2,7 % Peru +3,4 % Afrikka Etelä-Afrikka +2,1 % Nigeria +4,6 % Egypti +4,2 % Lähde: Consensus Forecasts, May 2015 Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu toukokuussa 2015.

15 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Bkt:n kasvu 2015 / 2014, %
Kiina Intia Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Meksiko Kasvu keskimäärin: +3,5 % Muu Aasia Muu it. Eurooppa Pohjois-Amerikka Venäjä Länsi-Eurooppa Brasilia Japani Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2014, %. Lähde: IMF (January 2014)

16 Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2015 Bkt:n kasvu 2015 / 2014, %
Muu Lat. Am. Kiina Intia Muu it. Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Meksiko Muu Aasia Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin: +2,0 % Brasilia Venäjä Länsi-Eurooppa Japani Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %. 16 Lähde: IMF (January 2015), Tullihallitus

17 Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat Euroalueelle heikkoa kasvua Bkt:n vuosimuutos, %
Lähde: Consensus Forecasts, April 2015

18 Globaali rakennemuutos on siirtänyt työtä ja pääomia Aasiaan
Teollisuustuotannon jakauma maailmassa , % Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet. Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA

19 Teollisuustuotannon kasvu Kiinassa on omassa luokassaan
Lähde: Macrobond, Consensus Forecasts

20 Suomea koskevia suhdanne-ennusteita
Ennustaja Julkaisu-pvm BKT:n muutos-% Yksityisen kulutuksen muutos-% Viennin muutos-% Investointien muutos-% Inflaatio, % * Työttömyysaste, % 2014 2015 2016 Danske Bank -0,1 0,5 1,5 0,0 0,3 3,0 4,0 -1,5 1,0 9,0 8,8 Nordea 0,7 2,1 3,9 3,4 0,1 1,1 OP-Pohjola 1,7 0,6 -1,7 2,0 0,2 8,7 VM 0,9 1,3 0,8 3,3 4,2 3,2 8,6 Suomen Pankki -0,2 1,4 3,1 1,2 8,5 8,2 ETLA 1,6 -1,4 2,2 PTT 0,4 -3,5 -0,3 PT 1,9 3,6 -0,8 8,9 Euroopan komissio -0,4 -3,0 OECD 2,9 -3,2 IMF 8,3 Keskiarvo 2,3 *) Euroopan komissio, OECD ja IMF raportoivat yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin Koottu

21 Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa

22 Teknologiateollisuuden liikevaihto
Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa on pudonnut 20 miljardilla eurolla vuodesta 2008 *) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli 66 miljardia euroa vuonna ja 86 miljardia euroa vuonna 2008 Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

23 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi 2 % vuonna 2014 Liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 66 miljardia euroa vuonna 2014 Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

24 Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa ovat kehittyneet epäyhtenäisesti
Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähkö- teollisuus 22 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

25 Teknologiateollisuuden
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa ovat vähentyneet uudelleen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: I,2015 / I,2014 I,2015 / IV,2014 Vientiin: -12 % -19 % Kotimaahan: -5 % +2 % Yhteensä: -9 % -14 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.

26 Teknologiateollisuuden
Teknologiateollisuuden* tilauskantaa ovat kasvattaneet erityisesti laivatilaukset Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: / / Vientiin: +9 % -4 % Kotimaahan: +30 % +6 % Yhteensä: +15 % - 1 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

27 Markkinatilanteen lievä paraneminen näkyy teknologiateollisuuden tarjouspyynnöissä*
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta: huhtikuu 2015.

28 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: I,2015 / I,2014 I,2015 / IV,2014 Vientiin: -14 % -24 % Kotimaahan: +25 % +26 % Yhteensä: -8 % -18 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.

29 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos / / Vientiin -1 % -18 % Kotimaahan +53 % +33 % Yhteensä +6 % -11 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

30 Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: I,2015 / I,2014 I,2015 / IV,2014 Vientiin: - 9% -12 % Kotimaahan: -9 % -1 % Yhteensä: -10 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.

31 Milj. euroa, käyvin hinnoin
Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: / / Vientiin: +14 % +3 % Kotimaahan: +45 % +4 % Yhteensä: +20 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

32 Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: I,2015 / I,2014 I,2015 / IV,2014 Vientiin: -13 % -28 % Kotimaahan: +4 % -12 % Yhteensä: +2 % -14 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.

33 Milj. euroa, käyvin hinnoin
Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: / / Vientiin: -5 % -9 % Kotimaahan: +15 % +4 % Yhteensä: +12 % +2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

34 Tietotekniikka-alan* uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: I,2015 / I,2014 I,2015 / IV,2014 Yhteensä: -18 % -11 % *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.

35 Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: / / Yhteensä: +7 % 0 % *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

36 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa vähentynyt :lla vuoden 2008 jälkeen, tammi-maaliskuussa silti uusia rekrytointeja 7 000 Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

37 Työpaikkoja menetetään jatkuvasti Suomessa
Tytäryrityksissä ulkomailla 2008 2014 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 61 000 42 000 Kone- ja metalli- tuoteteollisuus Metallien jalostus 18 000 15 000 26 000 20 000 Suunnittelu ja konsultointi 46 000 7 000 6 000 Tietotekniikka-ala 52 000 53 000 14 000 Teknologia- teollisuus yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

38 Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja lähiajan näkymistä
Liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2014 noin 2 %. Vuonna 2013 liikevaihto supistui 5 %. Liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti toimialojen välillä. Yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 9 % vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014 ja 14 % vähemmän kuin loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 15 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014, mutta hieman pienempi kuin joulukuun lopussa. Liikevaihto on keväällä 2015 hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan :lla vuoden 2008 jälkeen. Maaliskuun lopussa henkilöstöä oli Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö on niin ikään vähentynyt viime vuosina, mutta kone- ja metallituoteteollisuudessa kasvu on jatkunut. Alan yritykset rekrytoivat tammi-maaliskuussa uutta henkilöstöä noin 7 000, kun viime vuonna niitä oli kaikkiaan

39 Talous- ja veropolitiikkaa sekä työmarkkinoita uudistettava rohkeasti

40 Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava
Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa Yritysverojärjestelmä on ajanmukaistettava. Tuottavuusloikka digitalisaation avulla. Suomi on kaukana markkinoista, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa. Panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin. TKI-investoinnit synnyttävät uutta liiketoimintaa. Tekesin ja SHOKien rooli on keskeinen. Palkkaneuvottelut alkamassa: Yleisiin palkankorotuksiin ei varaa.

41 Suomen vienti on romahtanut, vientituloja puuttuu noin 30 miljardia euroa vuodessa Teollisuus tuo 90 % Suomen vientituloista Lähde: Macrobond, Eurostat

42 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä
Lähde: Macrobond, Eurostat

43 Viennin suhde bkt:hen on pudonnut merkittävästi Suomessa 2008 jälkeen
Lähde: Macrobond, Eurostat

44 Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta
Lähde: Macrobond, Eurostat

45 Teollisuuden palveluvienti on laskussa Teollisuus kattaa % Suomen palveluviennistä Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle Miljardia euroa, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa (palvelujen vienti Suomesta pl. Matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut)

46 Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa historiallisen matalalla tasolla
*) Vuosina teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto. Lähde: Tilastokeskus

47 Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria Työpaikkojen määrä Suomessa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

48 Teollisuuden yritysten lukumäärä Suomessa on vähentynyt merkittävästi Vähintään viiden henkilön yritykset Lähde: Tilastokeskus

49 Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuustuotanto ei palaudu 2008 tasolle Tuotantokapasiteetti Suomessa on vähentynyt noin 20 % -21 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

50 Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat kasvaneet hallitsemattomasti Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava Lähde: Macrobond, Eurostat

51 Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii miljardin euron menoleikkauksia Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, % Lähde: OECD, Economic Outlook 2014

52 Suomen vaihtotase on painunut negatiiviseksi
Lähde: Macrobond, Eurostat

53 Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011 Henkilöstöä *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon. Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics

54 Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa vientiään ulkomaille Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, % *) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin: Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa Keskisuuri yritys: henkilöstöä , liikevaihto milj. euroa tai tase milj. euroa Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa. Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain

55 Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon teknologiateollisuudessa Suomessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2013, % Viennin osuus liikevaihdosta: mediaani 13 % 22 %:lla ei lainkaan omaa vientiä 35 %:lla omaa vientiä alle 5 % liikevaihdosta Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys

56 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Cleantech energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)

57 Suomen yritysverojärjestelmä on uudistettava – kohti kasvuun kannustavaa veromallia

58 Yritysten investoinnit Suomessa ovat pudonneet 10 miljardilla eurolla Yritysten tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta

59 Myös teollisuuden investoinnit on saatava uudelleen kasvuun Teollisuuden tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2014)

60 Investoinnit Suomessa ovat kehittyneet heikosti verrattuna kilpailijamaihin Yritysten kiinteät investoinnit Indeksi, 2005=100 Lähde: OECD, Economic Outlook 2014

61 Suomi ei houkuttele myöskään ulkomaisia investointeja (vrt
Suomi ei houkuttele myöskään ulkomaisia investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…) % bkt:sta Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)

62 Yritysten kannattavuus on pudonnut selvästi Suomessa Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus

63 Yritysten työpaikat Suomessa ovat vähentyneet 100 000:lla
Tuhatta työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

64 Yhteisöverotuotot ja BKT Suomessa ovat erkaantuneet toisistaan
Verotuotot, miljoonaa euroa BKT, 2000=100 Lähde: Verohallitus, Macrobond

65 Yhteisöverotuotot ja BKT Virossa ovat kehittyneet samansuuntaisesti
Verotuotot, miljoonaa euroa BKT, 2000=100 Lähde: Estonian Ministry of Finance, Macrobond

66 OECD-maiden verovertailussa pärjänneissä maissa
OECD-maiden verovertailussa pärjänneissä maissa* investoinnit ovat kasvaneet eniten Investoinnit koko kansantaloudessa *) Katkoviivalla merkitty maat, jotka pärjäsivät hyvin verovertailussa. Lähde: Macrobond, Tax Foundation: International Tax Competitiveness Index, 2014

67 Mallin taloudelliset vaikutukset

68 Yritysverouudistuksella investoinnit voivat kasvaa 7 miljardilla eurolla 2020 mennessä Investointien kasvun myötä yrityksillä on edellytykset lisätä työpaikkaa Miljardia euroa, käyvin hinnoin Tuhatta työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, ennusteet: Teknologiateollisuus ry ja Suomen Yrittäjät

69 Yhteisöjen voitot, maksetut osingot ja verot sekä investointeihin jäävä oma pääoma
Vuosi Yritysten voitot ennen veroja (voitolliset yritykset) 1 000 euroa Maksetut yhteisöverot Maksetut osingot ... josta maksetut osingot luonnollisille henkilöille Maksetut osingot / yritysten voitot % Yritysten ja niiden jakamien voittojen verot yhteensä Jaetun voiton kokonais-veroaste*) Yritysten voitoista investointeihin jäävä oma pääoma 2005 64 2006 67 26,2 2007 66 2008 63 2009 55 26,3 2010 73 26,4 2011 26,7 2012 59 25,1 2013 69 25,6 2014e 72 23 2015e 70 2016e 65 27 2017e 60 2018e 2019e 2020e 58 *) Jaetun voiton kokonaisveroaste vuosina ei ole vertailukelpoinen edeltävien vuosien kanssa. Lähde: Verohallitus, ennusteet: Teknologia-teollisuus ry ja Suomen Yrittäjät

70 Yritysverotusta uudistamalla voidaan lisätä investointeja kannattavissa yrityksissä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto 2013 % (keskiarvo +0,4 %, mediaani +3,6 %) Kannattava (23 % yrityksistä) Tyydyttävä (19 %) Heikko (32 %) Tappiollinen (26 %) Yritykset satunnaisjärjestyksessä *) Liiketoiminnan tulos tarkoittaa yritysten tulosta ennen rahoitustuottoja ja –kuluja, satunnaisia eriä sekä veroja. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

71 Myös heikko kustannuskilpailukyky on tuhonnut työpaikkoja

72 Suomen kustannuskilpailukyky ei parane toivotusti Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit 2005,I =100 Suomen kustannus- kilpailukyky heikkenee Suomen kustannus- kilpailukyky paranee 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014, Lähde: Euroopan keskuspankki

73 Yksikkötyökustannuksia alennettava vähintään 10 % Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit 2005,I =100 Suomen kustannus- kilpailukyky heikkenee Suomen kustannus- kilpailukyky paranee 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014, Lähde: Euroopan keskuspankki

74 Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut lähes vuoden 2008 jälkeen Teollisuus tuo kuitenkin 90 % Suomen vientituloista Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito

75 Teknologiateollisuuden henkilöstö
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

76 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa päätoimialoittain
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

77 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla päätoimialoittain
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

78 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla alueittain
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

79 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla alueittain
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

80 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla maittain Tiedot vuodelta 2014
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

81 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

82 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

83 Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

84 Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

85 Metallien jalostuksen henkilöstö
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

86 Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

87 Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

88 Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

89 Tietotekniikka-alan henkilöstö
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

90 Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

91 Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle siirtyminen
Henkilöä / vuosi Toimihenkilöt Työntekijät Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

92 Teknologiateollisuuden työntekijöiden (toimihenkilöt pl
Teknologiateollisuuden työntekijöiden (toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

93 Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa Miljardia euroa (=25 % alan liikevaihdosta Suomessa) (39 %) (7 %) (62 %) (82 %) (31 %) *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012

94 Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa (=28 % alan kaikista työpaikoista Suomessa) (53 %) (9 %) (63 %) (80 %) (51%) *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012

95 Työmarkkinoilla tuottavuutta voidaan tukea ainoastaan työpaikkakohtaisilla työaika- ja palkkausjärjestelmillä

96 Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta** **) Teollisuuden nykyinen rakenne ei enää mahdollista vastaavaa tuottavuuskehitystä kuin vuosina *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

97 Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

98 Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin vuosiin Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa 2005=100 Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

99 Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus 2005=100 Kustannus- kilpailukyky heikkenee Kustannus- kilpailukyky paranee Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

100 Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi ja Norja) Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics

101 Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2013 Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Työvoima- kustannusten osuus jalostusarvosta: - mediaani 77 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys

102 Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys alihankkijayrityksissä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2013 Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto % Työvoima- kustannusten osuus jalostusarvosta: - mediaani 77 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys

103 Mitä pitäisi tehdä? Teollisuuden uudistumista on tuettava
T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun. Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää progressiivista ansiotuloverotusta. Työmarkkinat uudistettava Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti. Julkista sektoria on karsittava Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa, % nykyisistä menoista. Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.