DDR:n kansannousut 1953 ja 1989 7. suomalaiset historiapäivät Lahdessa 11.2.2006 Seppo Hentilä.

Esitys aiheesta: "DDR:n kansannousut 1953 ja 1989 7. suomalaiset historiapäivät Lahdessa 11.2.2006 Seppo Hentilä."— Esityksen transkriptio:

1 DDR:n kansannousut 1953 ja 1989 7. suomalaiset historiapäivät Lahdessa 11.2.2006 Seppo Hentilä

2 DDR:n kansannousut 1953 ja 1989 Mitä tapahtui, mistä niissä oli kyse, mikä oli niiden tausta, mitä niissä vaadittiin, mitä seurauksia niistä oli ja miten niitä on jälkikäteen selitetty ja tulkittu? Oliko kahdella kansannousulla jokin keskinäinen yhteys, voidaanko puhua jonkinlaisesta jatkuvuudesta?

3 Der 17. Juni 1953 Itäblokin ensimmäinen kansannousu kommunistista diktatuuria vastaan (Unkari 1956, Tshekkoslovakia 1968, Puola 1980) Nimitykset kertovat paljon ---- -Kapinoitsijat itse: ”työväenkapina” (Arbeiteraufstand) -Länsi: ”Saksan yhtenäisyyden päivä” (Tag der deutschen Einheit) -DDR:n vallanpitäjät: ”Fasistinen sotaprovokaatio”

4 ”Ollenhauerin, Adenauerin, Reuterin ja Kaiserin fasistinen sotaprovokaatio." Entinen Charlottenburger Chaussee - läpi Tiergartenin 17. Juni, Tag der deutschen Einheit - Länsi-Saksan kansallispäivä

5 Kesäkuun 17. päivän tapahtumat 1953 suuria tapahtumia: -Karl Marxin kuolemasta 70 vuotta -Stalinin kuolema 5. maaliskuuta 1953 NKP:n uusi johto (Hrushtsev, Malenkov) tyytymätön DDR:n kommunistijohtajaan Walter Ulbrichtiin Ulbrichtin uusi 9.6.1953 kurssi: työnormien kiristäminen, kuluttajahintojen nostaminen, ”aktivistien kampanja” kirkkoja vastaan

6 Kapina alkaa aitona työläisten lakko- ja protestiliikkeenä 16. kesäkuuta Itä-Berliinin paraatikadun Stalinalleen rakennustyöläiset osoittivat mieltään: "Vaadimme työnormien keventämistä!. Alas 10 prosentin norminkorotus!"

7 Seuraavana päivänä, 17.6. lakot ja mielenosoitukset levisivät yli koko maan Työläiset vaativat, paitsi hintojen ja työnormien korotusten peruuttamista, hallituksen vaihtamista ja vapaita vaaleja sekä lakko-oikeutta Erityisen kiukkuisesti he hyökkäsivät Ulbrichtia vastaan --- iskulauseissa luki mm. ”Der Spitzbart muss weg!” (Pujoparran pitää lähteä) Walter Ulbricht

8 Puna-armeijan panssarit tukahduttavat kapinoinnin Tuhansia pakenee länteen, kymmeniä tuhansia pidätetään, satoja tuomitaan kuolemaan, tuhansia lähetetään Venäjän vankileirien saaristoon

9 Kesäkuun 17. päivän merkityksen arviointia Oliko kyse sittenkään ensisijaisesti Saksan yhtenäisyyden ilmauksesta? Ei, vaan 17.6. oli klassinen työläiskapina, joka sai alkunsa tyytymättömyydestä DDR:n työläiskapina ei liittynyt mitenkään ns. suojasäähän, joka alkoi Stalinin kuoleman jälkeen Ehkä kaikkein merkittävin seuraus oli se, että DDR:n vallanpitäjät eivät kerta kaikkiaan uskaltaneet enää myöhemmin korottaa hintoja, koska pelkäsivät vuoden 1953 tapahtumien toistuvan – sillä oli dramaattiset seuraukset, joita aikalaiset eivät tietenkään voineet aavistaa

10 Hyppäys vuoden 1989 kansannousuun pitkä 1950-luvulla DDR:n väkivaltakoneisto lujittui, esimerkiksi vuoden 1956 liikehdintä ei Itä- Saksassa vaikuttanut näkyvästi 1950-luvun loppua kohden pakolaisvirta länteen kiihtyi, n. 2.7 miljoonaa lähti Berliinin muurin rakentaminen 13.8.1961 Sen ansiosta DDR:stä tuli 1960- ja 1970- luvuilla itäblokin mallivaltio

11 Kuka ”teki” DDR:n demokraattisen vallankumouksen 1989? Kolmea tahoa epäillään: -DDR:n toisinajattelijoita -DDR:n kansaa -Neuvostoliiton heikentymistä

12 Ilman Neuvostoliiton heikentymistä ja otteen kirpoamista mikään ei olisi DDR:ssä liikahtanut Gorbatshovin ’glasnost’ ja ’perestroika’ avasivat sen kuulun Pandoran lippaan Neuvostoliitto luopui Brezhnevin opista Imperiumi alkoi murentua Unkari liittyi Geneven pakolaissopimukseen toukokuu 1989

13 Trabantin mentävä aukko rautaesirippuun Unkarin ja Itävallan rajalla Prahan, Varsovan ja Budapestin suurlähetystöihin, erikoisjunilla vapauteen! Ihmiset katsoivat voimattomina Länsi- Saksan televisiosta loputonta pakolaisvirtaa

14 Leipzigin Nikolaikirche – maanantaimielenosoitukset "Neues Forum", "Demokratie Jetzt" "Demokratischer Aufbruch„ Ns. itäpuolueet, syntyivät osin marionettipuolueista, osin olivat uusia, lähinnä kirkollisista taustoista Ongelmana myös opposition Stasi-kytkökset (esim. tapaus Manfred Stolpe)

15 DDR 40 vuotta 7.10.1989 DDR:n valtion johto, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut Päävieras Michail Gorbatshov, "Wer zu spät kommt, den bestraft das Leben" Stasi-pomo Mielke määrää täyden valmiuden – keskitysleirejä aletaan varustaa Leipzigissa 9. lokakuuta 70.000 mielenosoittajaa ”Kiinalainen ratkaisu” hiuskarvan varassa

16 Honecker erotetaan 18.10. Egon Krenz uudeksi pääsihteeriksi Muut vanhoilliset politbyroon jäsenet erotetaan niin ikään Ihmiset eivät luota Krenziin ”Mitä sanot Kiinasta Egon?” ”Isoäiti, miksi sinulla on niin suuret hampaat?”

17 Muuri murtuu 9.11. - vahingossa 4. marraskuuta puoli miljoonaa mielenosoittajaa Itä-Berliinin kaduilla Mielke: ”Ich liebe doch euch alle!“ 9.11. tiedotustilaisuus, väsynyt Günter Schabowski ilmoittaa, että matkustuslupia aletaan välittömästi jakaa kaikilla rajanylityspaikoilla

18 “Wir sind das Volk!“ "Wir sind ein Volk!“ "Deutschland - einig Vaterland!" ”Wir bleiben hier!“

19 Vuoden 1989 kansannousun arviointi – kuva arvoituksena

20