Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Helsinki

Esitys aiheesta: "Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Helsinki"— Esityksen transkriptio:

1 Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Helsinki 8.5.2014
Avaus Alustus sukunimistä Kurkijoen ja Hiitolan erikoisia sukunimiä – tarkastellaan porukalla Kesän kotiseutumatkat? Mitä muuta kesällä – sukututkimusta? Syksyn tapaamiset ja teemat Hyvää kesää – tavataan ainakin pitäjäjuhlilla!

2 Erikoiset sukunimet Kurkijoella ja Hiitolassa
Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Loimaa Helsinki Alustus: Ahti Kurri

3 Sukunimi ? (perinteisen) sukunimen kriteeri on periytyvyys
Itä-Suomessa aikoinaan myös tyttärille (Janhutar) tutkijat eivät varmoja/yksimielisiä, milloin varhaisimmillaan käytössä Itä-Suomessa joka tapauksessa aikaisemmin ja yleisemmin, viimeistään siitä lähtien, kun kirjallista lähdeaineistoa olemassa Länsi-Suomessa pelkkä patronyymi pidempään, vasta 1900-luvun alussa kattavasti sukunimi (sukunimilaki 1924) Länsi-Suomessa talonnimeä käytettiin ”sukunimenä” - ei välttämättä periytyvä Länsi-Suomen kirkonkirjoissa oleva ”sukunimi” on usein talonnimi! myös Itä-Suomessa sukunimeksi vakiintunutkin nimi saattoi muuttua, mutta harvoin (esim. vävy)

4 Mikä on erikoinen sukunimi? - ei nimi miestä pahenna!
nykyinen/kadonnut nimi harvinainen, mielikuvia luova etymologinen merkitys (mistä juontuu) merkityksellinen-merkityksetön ”kiusallinen” varmaan useammin itä- kuin länsisuomalainen - länsisuomalaiset sukunimet uudempia, usein ”otettuja/papin antamia” – ei ”saatuja” esiintymisajankohta -> onko oikeasti ollut periytyvä sukunimi ?

5 Tietoa Kurkijoen ja Hiitolan vanhoista nimistä
Kurkijoen kihlakunnan historia I-III Lueteltu (Toivo Immonen) alueella esiintyneitä nimiä ryhmittelyllä - vanhat kantasuvut - ennen ruptuuria tulleet (< 1650) - rupruurin jälkeen tulleet (1660 >) ei määritelmää ”vanhoista kantasuvuista”, ilmeisesti nimet, joita esiintyy ennen 1600 –luvun ruotsalaisia maakirjoja esim. Vatjan viidenneksen verokirja 1600 –luvulta maakirjoja, veroluetteloita, savuluetteloita

6 Luonnehtivia sukunimiä
”Kantasukuja” ”Ennen ruptuuria tulleita” ”Ruptuurin jälkeen tulleita” <1650 > Paksupää Liinaharja Poskiparta Kolmihalko Paksujalka Lautaselkä Villinkoukku Lihapää Lappasuu Patasuu Rakohäntä Pitkäveitsi Veripää Torvihäntä Vääräjalka Väljäkenkä Satajalka Mustakulkku Laiha(nen) Mököpää Koukkupää Hyväsilmä Sukua edustavia miehiä kyllä, olivatko sukunimiä ? ovatko kaikki todella olleet periytyviä ? jäivätkö vain Paksujalka, Poskiparta ja Veripää elämään sukunimenä? - oliko Valkiapää alun perin Parikkalasta?

7 Eläinten nimet Karjalalle ominaisia - teoksesta Kurkijoen kihlakunnan historia I-III (Kurkijoki, Hiitola, Jaakkima) - nen -päätteisiä nimiä (esim. Hirvonen) ei ole otettu mukaan Huuhka Orava Kuikka Kurppa Russak (?) Kurki Kärpänen Susi Mulli(kka) Mursu Tamma Kontiainen Myyrä Ahven Kuha Naakka Hiiri Repo Rastas Härkä Tiainen Satiainen Joutsen Haakana Siira Kiiski Hukka Tikka Kukko Karhu Varsa Käkönen Kontio Iiliäinen

8 Esimerkkejä vanhoiksi kantasuvuiksi päätellyistä nimistä, jotka ovat säilyneet hyvin
Ahokas Vepsä Huuhka Heinonen Häyhä Jaatinen Jakonen Kuisma Merta Lasonen Riikonen Lukka Tamma Lääperi Tiippana Pirhonen Vaittinen Sikiö

9 Esimerkkejä ”erikoisista”(
Esimerkkejä ”erikoisista”(?) nimistä, jotka kirjattu tulleeksi alueelle vasta ruptuurin jälkeen (1660 ->) Hassu Possikka Humppu Puppu Hörhö Saapas Kello Vitsa Kurri *) Jylkyttäjä Kyllä Kelkutti Käpälä Mahainen Löyhkö*) Mulli *) näistä ainakin säilyneet Mämmi