Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys

Esitys aiheesta: "Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys
Marja Järvelä Luento 3

2 Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op 9. 9. - 7. 10
Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op ; ti 10-12, ke 10-12 9.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? Marja Järvelä MaA103 15.9. Globaali sosiaalipolitiikka Matti Kari FYS 1 16.9. Yhteiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys Marja Järvelä MaA 103 22.9. Eurooppa ja sosiaalipolitiikka Matti Kari Ag Aud 1 Hyvinvointivaltion idea ja pohjoismainen malli Raija Julkunen MaA 103 29.9. Kulttuuripolitiikka yhteiskuntapolitiikan osana Emilia Palonen FYS1 30.9. Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys Marita Husso MaA 103 6.10. Ilmaston muutos ja sosiaalipolitiikka Marja Järvelä FYS 1 7.10. Yhteiskuntapolitiikka ja hyvinvoinnin ajankohtaiset haasteet Marja Järvelä MaA 103 Tentti ke klo MaA 103 Uusintatentti ke MaB 118

3 Luennot osoitteessa users.jyu.fi/~mjarvela/YKP-peruskurssis09/

4 Luennon rakenne Kestävän kehityksen määritelmä
Miten kestävä kehitys ja sosiaalipolitiikka liittyvät yhteen? Ekososiaalinen politiikka Local Agenda sovellutuksena Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta

5 Kestävän kehityksen määritelmä
Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. World Commission on Environment and Development: Our Common Future, 1987 Määrityksen ominaisuuksia Erik Allardtin mukaan Dynaaminen Arvoja ja tavoitteita etsivä Sisältää tarpeiden pluralismin Kriittinen

6 Dimensiot Kestävän kehityksen dimensiot ovat ekologinen taloudellinen
sosiaalinen (kulttuurinen) Se, missä järjestyksessä nämä kulloinkin esitetään vaikuttaa paljon politiikan määrittelyihin. Kiistanlainen käsite, monet painotukset mahdollisia. Kiistat ratkaistaan käytännön politiikassa. Kuva: Wikipedia

7 Kestävä kehitys – yhdistäviä määritteitä
Kestävän kehityksen käsite on historiansa aikana saanut lukemattomia erilaisia tulkintoja. Niillä on silti ollut yleensä jonkinlaiset yhdistävät perusperiaatteet. David Gibbsin (Geoforum 31:1[2000], 9-19.) mukaan näitä ovat: 1) elämän laatu, 2) huolehtiminen ympäristöstä, 3) tulevaisuusajattelu ja varotoimien periaatteet, 4) oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus sekä 5) osallisuus ja kumppanuus. Kuva:Wikipedia

8 Sosiaalipoliittinen ohjelma ?
Voidaanko kestävää kehitystä pitää 2000-luvun globaalina sosiaalipoliittisena ohjelmana? Vastaus riippuu siitä, miten sosiaalista dimensiota painotetaan. Köyhyyden poistaminen otettu keskeiseksi tavoitteeksi 2002 (Johannesburgin kokous) Joka tapauksessa kestävä kehitys on ehkä maailmanhistorian legitiimein yhteiskuntapoliittinen ohjelma.

9 Sosiaalipolitiikka ja kestävän kehityksen institutionalisoiminen
Yhdistyneiden kansakuntien yhteiskuntapolitiikkaa 1987 Brundtlandin raportti Our Common Future sisältää kehityksen sosio-ekonomisen ja ympäristönhuollon aspektin (World Commission on Environment and Development, WCED) • Rio de Janeiro UN Conference on Environment and Development (UNCED) • Johannesburg World Summit on Sustainable Development (WSSD), yleinen implementaatio-ohjelma

10 Kirjallisuutta Lorraine Elliott, The Global Politics of the Environment, Second Edition, New York: Palgrave Macmillan 2004. Anthony Hall & James Midgley, Social Policy for Development. Thousand Oaks , CA: Sage 2004.

11 Toimeenpanon periaatteita Local Agenda 21 –ohjelman kannalta I
jokaisella maalla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta omassa maassaan. globaalisti ajatellen mailla on erilaisia vastuita Esimerkiksi kehittyneiden maiden vastuu oman tuotantonsa globaaleista ympäristövaikutuksista (jo Riossa 1992 vahvistettu periaate).

12 Kehityspoliittinen painotus
Köyhyyden poistaminen/lievittäminen YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä pitää puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä taata kaikille lapsille peruskoulutus poistaa sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä kääntää laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen varmistaa ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittaa niiden ihmisten osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössään puhdasta juomavettä luoda globaali kumppanuus kehitykselle

13 Eriytyvät agendat Kestävän kehityksen toimeenpanon on sanottu eriytyvän Pohjoisessa ja Etelässä eri agendoiksi Brown agenda (Etelä) Esim. Kestävän minimitoimeentulon ongelma, ruokaturva, veden saanti, säännöllinen jätehuolto • Green agenda (Pohjoinen) Esim. ekososiaalinen ja ekotehokas Kaupunkisuunnittelu, energiatehokkuus. Kuva:ENHICA Kuva:Tekes

14 Kestävän kehityksen alat ja tasot
Kestävän kehityksen institutionalisoimisen dilemma (kuka/mikä vastaa toimeenpanosta?) Poikkisektoreiden käyvää yhteiskuntapolitiikkaa (tehoaako?) Globaali, lokaali ja glokaali (?)… Bottom-up vai top down -strategia

15 Edellyttääkö kestävä kehitys ekososiaalista yhteiskuntapolitiikkaa?

16 Jane Addam Chicago-koulun sosiaalityön perustajia, ekososiaalisen kaupunkipolitiikan uranuurtajia Hull House charter:“ to provide a centre for a higher civic and social life; to institute and maintain educational and philanthropic enterprises, and to investigate and improve the conditions in the industrial districts of Chicago".

17 Ekososiaalinen politiikka 1
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tilallinen tulkinta Hyvinvoinnin ympäristöllinen ulottuvuus Subjektivoitu tasavertaisuus Paikallisten verkostojen toimivuus Yhdyskuntien itsesäätelyn ja omavoimaisuuden periaate Yhteiskuntapolitiikan bottom up näkökulma

18 Ekososiaalinen yhteiskuntapolitiikka 2
ympäristöpolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinta yhteiskuntasopimuksen ja luontosopimuksen yhdistelmä (Michel Serres) globaalin ja lokaalin epäjärjestyksen sääntely (Manuel Castells) Subsidiariteettiperiaate (päätökset lähellä)

19 Ekososiaalisen politiikan pitkä linja
Se hyvä jota etsimme itsellemme on uhanalaista ellemme suo sitä kaikille muillekin Liikakasautuminen yhtäällä ja vakava puutteenalaisuus toisaalla yhteiskunnassa erottaa ihmisiä Ne asiat jotka yhdistävät ihmisiä ovat arvokkaampia kuin heitä erottavat asiat

20 Politiikka on elämäntyötä
Ekososiaalinen toiminta on valistusta Yhteisen hyvän tunnistaminen tärkeätä Epätasa-arvo on poistettava henkilöiden tasolla Opetettava mikä on yhteistä ja mikä tekee yksittäisestä ihmisestä ainutlaatuisen Opettajan on elettävä keskellä ekososiaalista yhteisöä

21 Välitilinpäätös Suoraan verraten ekososiaalinen politiikka ei ole yhtä kuin kestävän kehityksen politiikka tai edes sen sosiaalinen ulottuvuus. - Ekososiaalisen politiikan tilallinen ulottuvuus jo sinänsä tekee siitä erityisen. Kestävä kehitys voidaan lukea yleisen intressin politiikaksi, jolla ei ole ekososiaalisen politiikan tilallista ulottuvuutta.

22 Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta
Ekososiaalinen tulkinta on mahdollinen ja todennäköinen, jos ajatellaan että kestävä kehitys on legitimoitava paikallisesti. Toimeenpano ohjelma Local Agenda 21 tukee tällaista tulkintaa. EU:n subsidiariteetti periaate antaa jonkin verran lisätukea. Globalisoituminen hämärtää ekososiaalista tulkinnan mahdollisuutta.

23 Kestävän kehityksen toimeenpano
Kestävän kehityksen toimeenpano riippuu paikallisista/alueellisista resursseista Luonnonvarat ja ekologinen kestävyys Taloudelliset resurssit (tuotannontekijät, palvelut, resurssien hallinta, teknologia) Sosiaaliset resurssit ( työvoima, tieto-taito, sosiaalinen järjestys, sosiaalinen pääoma, luottamus)

24 Paikallinen näkökulma kestävän kehityksen edellytyksiin

25 Tilan määritys Kestävän kehityksen kaupunkipolitiikat
- kaupunki on elinkeinojen keskittymä - kaupunki on ihmisen koti (Taina Rajanti) • Kestävän kehityksen maaseutupolitiikat - luonnonvarojen käyttö ja huolto, ekosysteemipalvelut, territoriot/yhdyskunnat/kylät - produktivistiset ja postproduktivistiset maaseudut • Alueelliset vuorovaikutukset ja globaalit yhteydet

26 Ekososiaalinen politiikan utopia-aspekti
Elämäntapoja organisoivaa politiikkaa avoimien rajojen ”kylissä” Ulkoisten vaikutusten läpivirtaus ei aiheuta kaaosta, vaan ihmisen kokoisia transformaatioita Epäjärjestyksen omatoiminen hallinta on kehitystä parhaimmillaan Ekososiaalinen politiikka saattaa olla kestävän kehityksen toteuttamista.