Sami Simpanen Opetusteknologiapalvelut - LAMK

Esitys aiheesta: "Sami Simpanen Opetusteknologiapalvelut - LAMK"— Esityksen transkriptio:

1 27.11.2009 Sami Simpanen Opetusteknologiapalvelut - LAMK
Video I Sami Simpanen Opetusteknologiapalvelut - LAMK

2 Rakenne Määritelmä Suunnittelu ja käsikirjoittaminen Kuvakäsikirjoitus
Sommittelu ja rajaus Kuvakoot ja niiden käyttö Kameran paikat, suojaviiva, liikeet Harjoitukset

3 Määritelmä Video on teknologia, jossa sähköisiä signaaleja käsitellään niin, että niistä saadaan liikkuvia kuvia. Tulee latinasta, jossa se tarkoittaa "minä näen". Elokuva / video rakentuu kohtauksista Kohtaukset rakentuvat otoista 25 fps PAL < > 30 fps NTSC

4 Suunnittelu Suunnittelu voi olla keskustelua tai pohdintaa kuvan käyttötarkoituksesta ja luonteesta, kuvauspaikkojen pikainen katsastaminen, tai tarkimmillaan elokuvan kuvakäsikirjoituksen tyyppinen tarkka kuvalista kohteessa otettavista kuvista sekä pohjapiirustukset valojen, kameroiden, lavasteiden ym. tarvikkeiden paikoista.

5 Käsikirjoittaminen Kokonaisuuden hahmottaminen
Käsikirjoituksen avulla sekä käsikirjoittaja että ohjaaja hahmottaa ohjelman keskeisen sisällön ja muodon. Käsikirjoitusprosessin aikana sisältö rajautuu ja tarkentuu, epäoleellinen ainesjää pois ja rakenne hioutuu. Käsikirjoituksesta pystyy yleensä näkemään ohjelman toimivuuden. Tekijän on helppo testata käsikirjoitusvaiheessa erilaisia ratkaisuja. Kommunikointi tilaajan tai muun ulkopuolisen tahon kanssa Käsikirjoituksen avulla keskustellaan tuotannon ulkopuolisten kanssa. Näitä voivat olla tilaajat, rahoittajat, asiantuntijat tai videon tulevat käyttäjät. Tilaajan kanssa tarkistetaan ohjelman sisältö-, lähestymistavan oikeellisuus ja painotukset. Toisinaan käsikirjoituksen voi antaa luettavaksi myös "koeyleisölle", tulevia katsojia edustavalle ryhmälle. Kommunikointi työryhmän kanssa Ohjaajan ja käsikirjoittajan on pystyttävä välittämään näkemyksensä ja päämääränsä muille työryhmän luoville jäsenille, esimerkiksi kuvaajalle ja äänittäjälle. Tässä käsikirjoitus on keskeisessä asemassa. Tuotannollinen funktio Käsikirjoitus on tärkeä myös tuotannollisesti. Sen perusteella voidaan arvioida, paljonko tarvitaan aikaa ja rahaa ohjelman toteuttamiseen. Käsikirjoitus "puretaan" kuvauspaikkojen, esiintyjien ja muiden huomioitavien asioiden perusteella kuvauspäiviksi. Näin saadaan kuvausaikataulu ja kustannusarvio.

6 Kuvakäsikirjoitus Kuvakäsikirjoituksen tehtävänä on toimia ohjenuorana kuvauksissa. Kohtauksien keston arviointi on helpompaa. Kohtaukset tulee aloitettua ja päätettyä sellaisiin kuviin jotka leikkaantuvat hyvin yhteen. Kuvakäsikirjoituksessa otokset on etukäteen piirretty (tai valokuvattu = nopeampaa) paperille. Kuvan yhteyteen on lisäksi merkitty kuvan mahdollisia erityishuomioita, kuten zoomit ja panoroinnit jne. Pienissä tuotannoissa kannattaa yhdistää käsikirjoitus ja kuvakäsikirjoitus Yleensä ohjaaja, käsikirjoittaja ja kuvaaja on sama henkilö 

7 Sommittelu ja rajaus Sommittelu määrää sen, miten näkyy.
Pyritään saamaan kuvasta miellyttävä katseltava. Ohjataan katsetta siten että se löytää kuvasta sen tärkeimmän elementin. Rajaus määrää sen, mitä näkyy. Mitä asioita kuvassa näytetään ja mitä jätetään näyttämättä. Kannattaa näyttää vain ne kohteet, joita tarvitaan kohtauksen sisällön esittämiseksi katsojalle. Informaation ja halutun tunnelman välittäminen Yleiskuva autiosta maisemasta -> yksinäisyys

8 Kolmasosasääntö Linjojen leikkauspisteet ovat hyviä paikkoja sijoittaa kuvan huomiopiste. Huomiopiste on piste johon katsoja ensimmäiseksi kuvassa kiinnittää huomion. Huomiopisteitä voi yhdessä kuvassa olla useita ja näiden huomiopisteiden lukumäärä pitkälti määrää sen miten pitkään yhtä kuvaa jaksaa katsoa. Näitä linjoja apuna käyttäen sommittelu saadaan helposti vaikuttamaan tasapainoiselta ja oikeaoppiselta.

9 Liikkeen suunta Liikkeen suuntaan pyritään jättämään enemmän tyhjää tilaa. Auton kulkusuunnassa on enemmän 'tyhjää' tilaa kuin sen takana. Henkilöä rajattaessa ”katseelle pitää jäädä tilaa”. Liike oikealle päin merkitsee paluuta ja turvallisuutta. Liike vasemmalle päin merkitsee turvattomuutta tai vaikkapa lähtöä. Voimaa lisää jos liike tapahtuu samalla kameraa kohti tai kamerasta poispäin. Kannattaa kuitenkin huomioida myös karttasuunnat.

10 Kuvakoot Kuvat jaotellaan yleensä ns. 8 kuvan järjestelmän mukaan.
Kuvat voidaan helpommin suunnitella etukäteen ja jonka avulla kaikki mukana olevat tietävät minkä kokoista kuvaa ollaan tekemässä.

11 Erikoislähikuva (ELK)
Kuvataan anatomisia yksityiskohtia kuten nyrkin lyönti pöytään, katse, suun liike. Korostetaan jotakin tiettyä asiaa: konkreettisella tasolla esinettä tai henkilön ominaisuutta, symbolisella tasolla esimerkiksi silmitöntä vihaa. Esimerkkinä ”Kauniit ja rohkeat”

12 Lähikuva (LK) Passikuvan tyyppinen.
Pään päälle jää hieman tilaa ja hartiat tulevat selvästi kuvaan. Henkilön kasvojen ilmeet korostuvat.

13 Puolilähikuva (PLK) Rajataan rintataskun kohdalta, kainalon alapuolelta. Tausta alkaa saada merkitystä mutta henkilö ja henkilön ilmeet silti vielä selkeästi pääosassa.

14 Puolikuva (PK) Rajataan navan kohdalta.
Ilmeiden merkitys vähenee ja taustan korostuu.

15 Suuri puolikuva (SPK) Rajaus reiden puolivälistä.
Kohdehenkilön vartalo keskeinen elementti. Tausta tulee huomioida sommittelussa.

16 Kokokuva (KK) Rajaus siten että jalkaterät pysyvät kuvassa sekä pään päällä selvästi tilaa. Tapahtumapaikalla on jo suuri merkitys.

17 Suuri kokokuva (SKK) Kohde noin ¼ kuvan pystysuunnassa.
Tapahtumapaikka pääosassa.

18 Yleiskuva (YK) Laaja tapahtuma-alue.
Pyritään esittämään ympäristöä, kohteet toisarvoisia. Johdanto tai siirtymäkuva.

19 Kuvakokojen käyttö Kuvakoon muutos kahden kuvan välillä ei saa olla liian suuri. OK: yleiskuva -> kokokuva -> lähikuva EI: yleiskuva -> lähikuva Laaja kuva jossa tilanne ja sen tapahtumat esitellään. Yksityiskohtaisempia kuvia tapahtumista. Lopuksi jälleen laaja kuva.

20 Kuvakulmat Samalta tasolta kuvattava henkilö on ”tasa-arvoinen”.
Yläkulmasta kohteen vakuuttavuus karisee ja se näyttää heikolta ja avuttomalta. Alakulmasta kuvattuna kohde saa voimaa ja näyttää vakuuttavalta. Objektiivinen kuvakulma, jossa kamera ns.tirkistelee tapahtumia tapahtumien ulkopuolella. Subjektiivinen kuvakulma, jossa kamera katsojan silminä osallistuu tapahtumaan. Näkökulma, POV (Point Of View): Kamera seuraa tapahtumia jonkun roolihenkilön näkövinkkelistä mutta tämän olkapään takaa. Kahden ed. välimuoto

21 Suojaviiva Suojaviiva voidaan kuvitella kohtauksessa esimerkiksi kahden henkilön välille tai liikkuvan kohteen kulkureitille. Pysy viivan samalla puolella, liikkeen suunta näyttää luontaiselta. Jääkiekko-ottelu on hyvä esimerkki suojaviivan hyväksikäytöstä. Kameran on oltava jatkuvasti samalla puolen kenttää, muutoin katsoja putoaa kärryiltä kuka hyökkää mihinkin suuntaan. X

22 Kameran liike Panorointi Tilttaus Kamera-ajo
Nosturiajo: Kameraa tai kuvauskulmaa nostetaan/lasketaan apuvälineiden avulla

23 Harjoitukset Kuvakoot ja kuvakulmat (digikameralla)
Pieni muotoisen tuotannon käsikirjoitus, joka kuvataan (voi tehdä myös 2nd lifessa Fraps-ohjelmalla) / editoidaan seuraavalla kerralla Esim. asiakaspalvelutilanne