VAMMAINEN LAPSI PERHEESSÄ

Esitys aiheesta: "VAMMAINEN LAPSI PERHEESSÄ"— Esityksen transkriptio:

1 VAMMAINEN LAPSI PERHEESSÄ
Soili Poijula psykologi, traumapsykoterapeutti VET Oy Synolon Ltd Studia generalia, Jyväskylä

2 Vammainen lapsi ja perhe
Vammaisuuden vakavuus Lapsen riippuvaisuus Sisarukset omaksuvat vanhempien suhtautumisen vammaiseen lapseen copyright Soili Poijula 2012

3 Suru ja sopeutuminen Vanhemmat menettävät unelmansa terveestä lapsesta: suru Menetysten sarja Surun ulottuvuudet tuskasta henkiseen kasvuun Surun hitaus copyright Soili Poijula 2012

4 Menetys, menetyksen uhka ja suru
kiintymys on perusta surun ymmärtämiselle suru on erilaisiin menetyksiin tai akuutteihin elämänkriiseihin sopeutumisessa auttavaa reagointia Tausta äiti & lapsi - kiintymyssuhde; läheisyys (biologinen pohja) ja turvallisuus, turva, sisäinen toimintamalli kiintymyssuhdekäyttäytyminen: tarve olla lähellä kiintymyskohdetta, aktivoituu uhasta, turvattomuus copyright Soili Poijula 2012 copyright Soili Poijula 2012 4

5 Kriisi Kriisi on tapahtuman tai tilanteen havaitsemista kestämättömän vaikeaksi niin, että se ylittää yksilön voimavarat ja selviytymismekanismit. Jos yksilö ei saa helpotusta, kriisi voi aiheuttaa vakavia tunne-elämän, ajattelun ja käyttäytymisen toimintahäiriöitä (Gilliland & James). Jokaista kriisiä seuraa epätasapainoisuus tai hajaannus. Kriisi on universaali, koska kukaan ei ole immuuni luhistumiselle. Kriisi on ainutlaatuinen, koska se mistä yksi selviytyy, on toiselle ylivoimaista, vaikka olosuhteet olisivat samat. Kriisit ovat aikarajaisia ja kestävät tavallisesti maksimissaan kuudesta kahdeksaan viikkoon, jolloin lopussa subjektiivinen kärsimys vähenee (Janosik, 1984). 5 @ soili poijula copyright Soili Poijula 2012

6 Kriiseihin ei ole yhtä reseptiä tai pikahoitoa. Esim
Kriiseihin ei ole yhtä reseptiä tai pikahoitoa. Esim. lääkehoito voi hillitä pelottavia reaktioita, mutta ei vaikuta oireiden syyhyn, jolloin kriisi syvenee ja vaikeutuu. Kriisistä selviytyminen edellyttää yleensä toiminnan valitsemista, on tehtävä jotakin ongelman ratkaisemiseksi. Avusta hyötyvälle interventio voi saattaa alkuun henkistä kasvua ja itsensä toteuttamista. copyright Soili Poijula 2012

7 Traumaattiset lääketieteelliset tapahtumat ovat tavallisia
Viisi 100:sta lapsesta saa sairaalahoitoa akuutin tai kroonisen sairauden, loukkaantumisen tai vamman vuoksi TRAUMAATTINEN STRESSI LÄÄKETIETEELLISIIN TAPAHTUMIIN LIITTYEN: Lasten ja vanhempien tietyt psykologiset ja fysiologiset responssit kipuun, vammautumiseen, vakavaan sairauteen, lääketieteellisin toimenpiteisiin ja kajoaviin tai uhkaaviin hoitotoimenpiteisiin - National Child Traumatic Stress Network, 2003 copyright Soili Poijula 2012

8 Trauman ydin on pelon tunne
Henkilö on joutunut traumaattiseen tilanteeseen, jossa tapahtui kumpikin seuraavista: henkilö koki, näki tai joutui vastakkain sellaisen tapahtuman tai tapahtumien kanssa, joihin liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen henkilön reaktio oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. OIREET: Uudelleenkokeminen, välttely ja ylivireisyys copyright Soili Poijula 2012

9 Stressi vs. traumaattinen stressi
Minulla on huono päivä. Tämä on todella vaikeaa minulle. Minun on vietävä lapseni ensimmäiseen hammaslääkärin tarkastukseen. Olemme molemmat ahdistuneita. TRAUMAATTINEN STRESSI Auto on juuri ajanut lapseni päälle. Pelkään hänen kuolevan. Minun on vietävä lapseni hänen ensimmäisen sytostaattihoitoon. Hän on kauhuissaan. copyright Soili Poijula 2012

10 Traumaattisen stressin oireet
Uudelleenkokeminen Se ponnahtaa mieleeni Tuntuu kuin se tapahtuisi uudelleen Menen pois tolaltani, kun jokin muistuttaa minua siitä Välttely Suljen sen pois mielestäni – yritän olla ajattelematta sitä Yritän välttää asioita, jotka muistuttavat minua siitä Lisääntynyt ylivireisyys Pelkään aina, että jotakin pahaa tapahtuu Säpsähdän jokaista kovaa ääntä En pysty keskittymään, en pysty nukkumaan. Dissosiaatio Minusta tuntuu epätodelliselta – kuin näkisin unta En pysty edes muistamaan osia siitä copyright Soili Poijula 2012

11 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)
Lapset alttiimpia häiriön kehittymiselle kuin aikuiset Meta-analyysi (Fletcher 1996) 34 tutkimusta, yht lasta erilaisia traumatisoivia tilanteita 36%:lla lapsista PTSD:n kriteerit täyttyivät (aikuislla 24%) sairauksissa: esim. syöpäpotilaista suuremmalla osalla (30%) kuin väestössä keskimäärin ja esim. palovammapotilaat: 50% copyright Soili Poijula 2012

12 Syöpä, lapsi/nuori, perhe ja PTSD
Lapsen syöpä; vanhemmilla syöpälapsia enemmän PTSD: a. Teini-ikäisiä syövästä selviytyneitä koskeva tutkimus (Kazak ym.,): PTSD Teini-ikäiset 24% Sisarukset 29% Äidit 45% Isät 35% copyright Soili Poijula 2012

13 Perhenäkökulma lasten terveys ja hyvinvointi on yhteydessä vanhempien fyysiseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja lapsenkasvatuskäytäntöihin perheen arvoilla, toiminnalla ja ihmissuhteilla on voimakas vaikutus yksilön terveyteen, sairauteen ja sairauden hallintaan sairaudella ja vammaisuudella on voimakkaita myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia perheen ja perheenjäsenten toimintaan ja hyvinvointiin perhe on keskeisin ja voimakkaimmin vaikuttava lasten elämässä lasten lisääntyvät käytöshäiriöt ja –ongelmat – osa perheistä ei selviydy lisääntyvistä stresseistä ja ovat avuntarpeessa useimmat vanhemmat uskovat, että nykyisin on vaikeampaa olla vanhempi kuin ennen; eristyneisyys, sosiaaliset ja median paineet, maailman vaarallisuus copyright Soili Poijula 2012

14 lapsen itsetunto kasvaa huolenpidon, rakkauden ja arvostuksen saamisesta ja sosiaaliseen yksikköön kuulumisen tunteesta, jolla yhteiset arvot, avoin kommunikointi ja kumppanuus copyright Soili Poijula 2012

15 Lapsen vakavan sairauden vaikutus perheeseen (review, Shudy ym., 2008)
Stressorit vanhempien voimakkain stressori on roolin muuttuminen: avuttomuus, kun rooliin kuuluva turvallisuuden ja asioiden hoidon hallinta ei mahdollista muutokset lapsen ulkonäössä, koneiden hälytysäänet, sairaanhoitotoiminta, kommunikaatio-ongelmat henkilökunnan kanssa (voimistuu ajan kuluessa) sairaalaan tulovaiheessa vanhempien ahdistuneisuustaso lähentelee paniikkia suurtenhoitotoimenpiteiden lkm ja vanhempien ahdistuneisuustaso korreloivat yllättävä sairaalahoitoon tulo stressaavampi kuin suunniteltu lapsen käyttäytyminen ja tunteet vanhempien mukaan tärkeä stressinlähde copyright Soili Poijula 2012

16 Perheen trauma - Figley
RISKITEKIJÖITÄ Kasautuminen Kommunikaatio Vaikka kukaan perheenjäsenistä ei täytä PTSD - diagnoosin kriteereitä, voi perhe systeeminä kärsiä traumaperäisestä stressihäiriöstä SYSTEEMISET PTSD: n OIREET: univaikeudet itseluottamuksen heikkeneminen pelot kouluongelmat fyysiset vaivat emotionaalinen labiilius unet kanavoitumaton aggressio enteet 2012 copyright Soili Poijula copyright Soili Poijula 2012 16

17 Keskeistä Pediatrisiin sairauksiin ja loukkaantumisiin ja vammaisuuteen liittyvät kokemukset voivat olla traumaattisia - Lapset ja vanhemmat tuntevat usein pelkoa, avuttomuutta ja haavoittuvuutta - Perheen toimintaan aiheutuu häiriö ja selviytymisvoimavarat ovat koetuksella Monet lapset ja heidän perheenjäsenensä kokevat traumaattisen stressin oireita Pieni osa kokee vakavia ja pitkäkestoisia PTSD - oireita Yhdysvalloissa on kehitetty lupaavia malleja seulontaan, ehkäisyyn ja traumaperäisen stressin hoitoon terveydenhuollossa (STEPPED CARE) copyright Soili Poijula 2012

18 The National Child Traumatic Stress Network http://www. nctsn
copyright Soili Poijula 2012

19 RESILIENSSI Masten Resalire: ponnahtaa ylös uudestaan Joustavuus ja kyky palautua voimakkaan tai pitkän puute- tai stressijakson jälkeen copyright Soili Poijula 2012

20 Resilienssi Myönteisen sopeutumisen prosessi merkittävän elämään kohdistuvan uhan yhteydessä (Masten & Wright, 2010) Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän ja toipuu nopeammin RESILIENTIT, POSITIIVISUUS JA SYDÄN: Hyvät tunteet huuhtovat pahat tunteet pois ja rauhoittavat sydämen sykkeen RESILIENTIT, POSITIIVISUUS JA AIVOT: Ajattelutyyli ja joustava palautuvuus, vähemmän huolestumista; ketteryys Repressiivinen (tukahduttava) copingtyyli; huomio myönteiseen tiedostamatta Näkee itsensä hyvin suotuisassa valossa Resilienssi on voimavara, jota voi kasvattaa copyright Soili Poijula 2012

21 Yksilön ja ympäristön resilienssiominaisuuksia
temperamentti: rohkea biologiset ominaisuudet: esim. aivojen rakenteen ja toiminnan neuraalinen plastisuus älykkyys, kognitiiviset taidot ja persoonallisuuserot (ekstroversio), jotka liittyvät tehokkaaseen ongelmanratkaisuun, itsesäätelyyn ja stressiin sopeutumiskykyyn PERHE vanhemmuuden laatu ja sosioekonomiset edut rakkautta ja tukea sekä rakennetta ja korkeita odotuksia tarjoavat vanhemmat suojaavat lapsen kehitystä IHMISSUHDESITEET päteviin ja välittäviin aikuisiin kavereihin ja ystäviin, nuorilla seurustelukumppaneihin YHTEISÖ rakenteen, turvallisuutta, kykyjen oppimis- ja kehittämismahdollisuutta tarjoavat yhteydet, aikuiset roolimallit, tuki, joka tulee kulttuurisesta ja uskonnollisista perinteistä ja monista lähteistä copyright Soili Poijula 2012

22 SOSIAALINEN TUKI 2 sosiaalista selviytymistaitoa:
kyky ottaa vastaan tukea ilman että tuntee tulevansa nöyryytetyksi tai riippuvaiseksi taito antaa tukea olematta ylisuojeleva Sosiaalisen tuen muotoja: tunnetuki välineellinen tuki vahvistava tuki tietoa antava tuki läsnä oleva tuki suhdetuki sosiaalisiin toimintoihin liittyvä tuki 2012 copyright Soili Poijula copyright Soili Poijula 2012 22

23 Selviytymistyyli SELVIYTYMISTYYLIT
Aktiivinen ongelmien kohtaaminen – selviytyminen todennäköisempää Passiivinen välttely selviytymistyylinä – ongelmat ja häiriöt todennäköisempiä 2012 copyright Soili Poijula copyright Soili Poijula 2012 23

24 Perheen resilienssi Voimakas keskinäinen kiintymys ja suuri joustavuus
Meidän ongelma & ratkaisusuuntautuneisuus Avoin kommunikaatio Traumaattinen stressi ja toimintakykyinen perhe copyright Soili Poijula 2012

25 Lapsen auttaminen Lapsen” omat ” tutut aikuiset auttajina – suhde tärkeämpi kuin asiantuntijuus lämmin ja jatkuva huolenpito aikuinen, joka on läsnäoleva ja aito – kuuluminen johonkin ja resonanssi vs. ulkopuolisuus ja yksinäisyys Tieto Valmistamien ja keskustelut -epätodellisuuden tunteet ja salaiset fantasiat vähemmän tarpeellisia. Tunteiden ilmaiseminen. Aikuiset mallina elämänuskosta ja toivosta - elämänhalun löytäminen elävästä ja lämpimästä vuorovaikutuksesta toisten kanssa copyright Soili Poijula 2012

26 Henkinen kasvu ja terveys
Viktor Frankl (1963): ”Kun emme enää kykene muuttamaan tilannetta … haasteenamme on muuttaa itseämme” surun transformatiivinen voima: kokemus, että suru on muuttanut surevaa ja muovannut heitä myönteiseen kasvuun kärsimys ja kasvu rinnakkaisia Menetyksen jälkeinen kasvu (HOGAN) välittävä ja myötätuntoinen suhtautuminen arvojärjestelmän muutos läheisten arvostamisen lisääntyminen copyright Soili Poijula 2012

27 Trauman jälkeinen kasvu - Tedeschi & Calhoun
kokemus myönteisestä kasvusta seurauksena äärimmäisen vaikean elämänkriisin kanssa kamppailusta Paradoksit: menetyksestä seuraa jotakin arvokastakin haavoittuvampi, mutta vahvempi Piirteitä yleinen elämän lisääntynyt arvostaminen merkityksellisemmät ihmissuhteet oman vahvuuden tunteen lisääntyminen prioriteettien muuttuminen rikkaampi eksistentiaalinen ja spirituaalinen elämä copyright Soili Poijula 2012

28 Menetetty toivo vs. tulevaisuuden toivo& kasvu
Epätoivo Etäyttäminen Kasvu SURU Sosiaalinen tuki Tunkeutuvuus Välttely 2012 copyright Soili Poijula 28 copyright Soili Poijula 2012

29 MYÖTÄTUNTOISUUS ITSEÄ KOHTAAN www.self-compassion.org
Toisen kärsimyksen tunnistaminen ja tarkka näkeminen ja kokeminen (ystävällisyyden, välittämisen ja ymmärtämisen tunteet) ja halu auttaa, lievittää kärsimystä Myötätuntoisuus itseä kohtaan: Itseen kohdistuvan arvostelun lopettaminen ja aktiivinen itsensä kohtaaminen ja lohduttaminen ”Tämä on hyvin vaikeaa juuri nyt. Miten voin pitää huolta ja lohduttaa itseäni juuri nyt.” copyright Soili Poijula 2012

30 Kristin Neff Myötätuntoisuus itseä kohtaan
Kristin Neffin poika Rowan sai autismi – diagnoosin kaksivuotiaana vuonna 2004. Myötätuntoisuus on herkkyyttä omalle ja toisten kärsimykselle ja että sitoutuu tekemään sille jotakin. Rowanin autismidiagnoosi; äidin huolien tauottaminen ja oman vihan, pettymyksen ja tuskan hyväksyminen Ihmisenä olemiseen kuuluu kärsimys; en ole ainoa, jonka lapsi on saanut autismidiagnoosin Mindfulness, hyväksyminen, mikä auttaa lasta copyright Soili Poijula 2012

31 Myötätunto itseä kohtaan selviytymistekijänä
a) ITSEEN KOHDISTUVA rakastava ystävällisyys: ystävällisyyden ja itsensä ymmärtämisen asenne vastakohtana jyrkälle arvostelulle b) Yhteinen HUMAANISUUS:; yhteyden tunne toisiin omien kokemusten havaitseminen osana suurempaa ihmisenä olemista sen sijaan, että tuntisi itsensä erilliseksi ja eristyneeksi c) MINDFULNESS, TIEDOSTAVA TIETOISUUS: on tiedostavasti tietoinen stressaavista, tuskallisista kokemuksista ilman että ylisamaistuu niihin Vähemmän välttelystrategioita, luonnollinen altistumisprosessi mahdollinen yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin copyright Soili Poijula 2012

32 1. Rakastava ystävällisyys itseä kohtaan
On lämmin ja ymmärtäväinen itseä kohtaa kärsiessään, epäonnistuessaan tai tuntiessaan itsensä puutteelliseksi sen sijaan, että ruoskisi itseään itsekritiikillä Epätäydellisyys ja elämän vaikeuksien kokeminen on väistämätöntä, joten rauhoitamme ja pidämme huolta itsestämme kohdatessamme kärsimyksemme sen sijaan, että tulisimme vihaisiksi elämän ollessa huonompia kuin ihanteemme. Myönnämme ongelmamme ja puutteemme tuomitsematta, joten voimme tehdä itsemme auttamiseksi sen mikä on tarpeen. Emme voi aina saada mitä haluamme, olla mitä haluamme olla. Kun tämä tosiasia kielletään tai sitä vastustetaan, kärsimys herää stressin, turhautumisen ja itsekritiikin muodossa. Kun tämä tosiasia hyväksytään hyväntahtoisesti, synnytämme ystävällisyyden myönteisiä tunteita ja hoivaa, joka auttaa selviytymään. ”Kun alat saada yhteyden sydämeesi tai annat koskettaa sydäntäsi, alat saada selville, että se on pohjaton, ettei sillä ole loppua, että tämä sydän on valtava, laaja ja rajaton. Alat saada selville kuinka paljon lämpöä ja hellyyttä siellä on, yhtä lailla kuin kuinka paljon tilaa.” - Pema Chödrön, Start where you are copyright Soili Poijula 2012

33 2. Yhteinen inhimillisyys
Eristäytynyt ja yksin: useimmat ihmiset eivät keskity siihen mitä yhteistä heillä on muiden kanssa, varsinkaan tuntiessaan häpeää tai riittämättömyyttä; yksilöllisyys ja ainutlaatuisuus vs. yhteinen ihmisyys Ihmiset, jotka tuntevat yhteenkuuluvuutta toisten kanssa, eivät pelkää vaikeita elämäntilanteita ja ovat valmiimpia selviytymään elämän iskuista Suhde itseen sellaiseksi, että tunnustaa luontaisen yhteenkuuluvuuden ” Tarve kuulua johonkin (olla ihminen ihmisten joukossa) on perustarve, joka on tärkeä sekä fyysiselle että henkiselle terveydelle Arvottomaksi itsensä kokeminen kulkee käsi kädessä toisista ja elämästä erilliseksi itsensä kokemisen kanssa. Jos olemme vajavaisia, miten voisimme kuulua joukkoon. Se näyttää noidankehältä: mitä puutteellisemmaksi itsemme koemme, sitä erillisemmäksi ja haavoittuvammaksi tunnemme itsemme.” – Tara Brach copyright Soili Poijula 2012

34 3. Mindfulness Arvostelematon, vastaanottava mielentila, jossa ajatuksia ja tunteita havainnoidaan sellaisina kuin ne ovat, tukahduttamatta tai kieltämättä niitä. Et voi olla huomioimatta kärsimystäsi ja tuntea myötätuntoa sitä kohtaan samanaikaisesti. Voit tietysti ajatella, että kärsimys on sokaisevan ilmiselvää. Mutta kuinka moni meistä muistaa katsoessaan peiliin ja kun ei pidä näkemästään, että tämä on se kärsimyksen hetki, joka on myötätuntoisen responssin arvoinen. Samoin silloin kun jokin menee pieleen, me menemme välittömästi ongelmanratkaisutilaan huomaamatta itsemme lohduttamisen tarvetta kohtaamamme vaikeuden vuoksi. Mindfulness edellyttää, ettemme täysin samaistu kielteisiin ajatuksiin ja tunteisiin niin, että juutumme vastenmielisiin reaktioihin ja olemme niiden vietävissä. (Bishop ym., 2004). Henkinen tila, jonka tietoisen tarkkaavuuden lähestymistavan ottaminen tarjoaa vaikeisiin tunteisiin, mahdollistaa paremman selkeyden, perspektiivin ja emotionaalisen mielentyyneyden (Baer, 2003; Shapiro, Carlson, Astin & Freedman, 2006). Et voi lopettaa aaltoja, mutta voit oppia surffaamaan – John Kabat-Zinn, Minne tahansa menet, siellä olet copyright Soili Poijula 2012

35 Jos kärsimys ohitetaan, stressin tunteet ja huoli kasautuvat, vaarana on uupuminen, loppuun palaminen ja tilanteen ylivoimaiseksi kokeminen, koska kulutamme kaiken energiamme ulkoisen ongelman ratkaisuun muistamatta virkistää itseämme sisäisesti Jätämme usein tuskan huomiotta, koska fysiologisesti meidät on ohjelmoitu välttämään kipua (kipu laukaisee taistele tai pakene -responssin) copyright Soili Poijula 2012

36 Kiitos! copyright Soili Poijula 2012