PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI www.palvelurakenneuudistus.fi Kuntatalous 13.3.2007 Mika Mäkinen.

Esitys aiheesta: "PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI www.palvelurakenneuudistus.fi Kuntatalous 13.3.2007 Mika Mäkinen."— Esityksen transkriptio:

1 PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI www.palvelurakenneuudistus.fi Kuntatalous 13.3.2007 Mika Mäkinen

2 PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI

3

4

5

6

7

8

9 Taulukko 15. Laskelmat vuoteen 2016, paine veroprosenttiin 200820092010201120122013201420152016 Artjärvi 1,222,443,744,485,276,127,027,999,02 Asikkala 0,450,921,442,072,753,474,245,065,93 Hartola 1,162,323,574,896,017,218,499,8511,30 Heinola 0,050,320,480,630,821,031,241,471,72 Hollola -0,46-0,100,070,290,520,781,061,361,68 Hämeenkoski 0,480,891,331,411,511,611,721,841,96 Kärkölä 0,761,341,982,583,223,914,655,446,29 Lahti -0,160,110,250,440,680,841,011,191,38 Nastola 0,00-0,040,070,160,280,420,560,720,89 Orimattila 0,521,031,732,332,963,634,345,115,93 Padasjoki 1,783,655,597,638,9210,2811,7313,2714,89 Sysmä 2,014,145,126,197,338,559,8611,2512,74

10 PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI Mahdolliset tulot ja menot Alla olevaan taulukkoon on arvioitu kuntien veroprosentin kehittymistä vuoteen 2016, jos kunnan omien/laskelmassa käytettyjen kehitysarvioiden sijaan reaalikasvu toteutuisi maan keskimääräisen kasvuarvion mukaan (Kuthanekin arvo -1,8 %, reaalikasvu). Kun selviytymismahdollisuuksia on arvioitu, arvio on perustunut myös siihen, kuinka suuret mahdolliset tulojen ja menojen vuosittaiset muutokset olisivat – jos esimerkiksi menojen muutokset eivät ole yhtä suuria kuin Kuthanek (Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunta) arvioi yleiseksi menojen muutokseksi, joutuvat kunnat todellisuudessa leikkaamaan palvelujaan. Jos tämä leikkaaminen ei onnistu, on kunnilla paineita kohoavaan veroprosenttiin. Jos kuntien oma arvio tulojen ja menojen kehityksestä vastaa Kuthanekin arvioita ja kehitys on myös konsultin arvion mukaan mahdollinen, on vuoden 2016 ”paine” veroprosentin kasvattamiseen tai laskemiseen laskelmassa nolla. Jos taas kunnat eivät pystyisi pitämään menojaan kurissa ja menot kasvaisivat keskiarvon mukaisesti, jouduttaisiin laskelmassa käytettyä veroprosenttia nostamaan. Näin tarkasteltuna laskelmassa käytettyihin veroprosentteihin kohdistuisi taulukon 15 mukaiset muutospaineet.