Internet ja tietoverkot A 1. Internetin historiaa

Esitys aiheesta: "Internet ja tietoverkot A 1. Internetin historiaa"— Esityksen transkriptio:

1 Internet ja tietoverkot 811338A 1. Internetin historiaa
Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi / 2014

2 Internet ja tietoverkot
Internetin historiaa Perustuu lähteisiin James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach, 6th ed., Pearson Addison-Wesley, 2008, ISBN , sivut 86 – 92 Barry M. Leiner & al., A brief history of the Internet, Richard T. Griffiths, The history of the Internet, Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

3 Internet ja tietoverkot
Sisältö johdanto alkuperä: ARPANETin synty verkkotoiminnan peruskäsitteet Internet – ideoiden toteutuminen maailmanlaajuiseksi verkoksi dokumentoinnin merkitys Internet – yhteisö kaupallistuminen Internet nykyään pioneerit kasvu World Wide Web Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

4 Internet ja tietoverkot
Johdanto Internet on mullistanut tietokoneiden käytön ja kommunikoinnin taustalla lennättimen, puhelimen, radion ja tietokoneen keksiminen ja kehitys Internet mahdollistaa maailmanlaajuisen tiedottamisen; se on mekanismi ihmisten ja tietokoneiden kommu-nikoinnille maantieteellisestä sijainnista riippumatta Internet on seurausta systemaattisesta informaatio-infrastruktuurin tutkimisesta ja kehittämisestä rakentamiseen osallistunut (valtion)hallinto, teollisuus ja akateeminen maailma Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

5 Internetin historian neljä näkökulmaa
teknologinen kehitys alkoi pakettivälityksen ja ARPANETin tutkimisesta ja kehittämisestä jatkuu huimaa vauhtia useaan suuntaan: toiminnallisuus, tehokkuus ja skaalautuvuus kasvavat toiminta ja hallinta laaja ja kompleksinen operationaalinen infrastruktuuri sosiaalinen näkökulma Internet-yhteisö (kehitäjät), ihmisten vuorovaikutus (käyttäjät) kaupallistuminen teknologia, tutkimustulosten hyödyntäminen, infrastruktuurin käyttö (sähköiseen) kaupankäyntiin ja tiedonlevitykseen Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

6 Internetin viisi vaihetta
pakettikytkennän kehittyminen – 1972 yksityiset tietoverkot ja verkkojen yhteistoiminta 1972 – 1980 tietoverkkojen lisääntyminen ja kasvu – 1990 Internetin räjähdys: 1990 – luku uusi vuosituhat laajakaistayhteydet koteihin, langattomat tietoverkot ja niiden sovellukset, sosiaaliset verkostot (facebook, Twitter), suurien palveluntarjoajien (Google, Microsoft) yksityiset verkot, pilvilaskenta Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

7 Alkuperä: ARPANETin synty
J.C.R. Licklider, MIT, 1962 galaktisen tietoverkon käsite: maailmanlaajuinen tietokoneiden verkko, jonka kautta kuka tahansa voi saada dataa ja ohjelmia johtaja DARPA:n tietokoneiden tutkimusohjelmassa 1962 (Defense Advanced Research Projects Agency) vakuutti seuraajansa DARPA:ssa verkkotoiminnan tärkeydestä L. Kleinrock, MIT, 1961: ensimmäinen pakettivälitystä koskeva tutkimus; pakettivälitys piirivälitystä parempi T. Merril ja L.G. Roberts 1964: ensimmäinen wan-tietoverkko; tietokoneet TX-2 (MIT) ja Q-32 (Santa Monica, Kalifornia) kommunikoivat keskenään hidasta puhelinverkkoa käytttäen Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

8 Alkuperä: ARPANETin synty (2)
L. G. Roberts (DARPA): ARPANET-suunnitelma (1967) pakettivälitystutkimusta kolmessa paikassa: MIT , RAND (Research and Development, U.S. military community) ja NPL (National Physics Laboratory, Englanti) toisistaan riippumatta teknillisten laitteiden kehittäminen ARPANETiä varten aloitetaan F. Heartin johtama ryhmä (Bolt Beranek and Newman, BBN) suunnittelee IMP-pakettikytkimen (Interface Message Processor) 1968 Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

9 Alkuperä: ARPANETin synty (3)
B. Kahn: ARPANETin rakenteellinen suunnittelu (1968) L. G. Roberts ja H. Frankin ryhmä (Network Analysis Corporation): verkkotopologioiden ja –toiminnan suunnittelu (1968) L. Kleinrockin ryhmä (University of California at Los Angeles, UCLA): tietoverkkojen mittausjärjestelmät (1968) S. Crockerin johtama Network Working Group (NWG): työasematason kommunikointiprotokollien suunnittelu (1968) Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

10 Alkuperä: ARPANETin synty (4)
ARPANETin 1. versio (1969), neljä solmua: UCLA (Network Measurement Center, pakettivälitys, mittausjärjestelmät) Stanford Research Institute, SRI (Network Information Center, verkkonimet ja -osoitteet) University of California at Santa Barbara, UCSB (matemaattiset funktiot ja niiden esittäminen) University of Utah (3d-esitykset, grafiikka) alusta asti verkkotutkimus koski sekä verkon rakennetta että käyttöä S. Crocker ja NWG: ARPANETin työasemien välinen kommunikointiprotokolla Network Control Protocol, NCP (1970) Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

11 Internet ja tietoverkot
Neljän solmun ARPANET 1969 Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

12 Internet ja tietoverkot
ARPANET 1971 Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

13 Alkuperä: ARPANETin synty (5)
ARPANETissä 15 solmua vuonna 1971; NCP:n implementointi saadaan suoritettua, sovellusten kehittäminen alkaa B. Kahn esittelee ICCC:n (Intrernational Computer Communication Conference) konferenssissa 1972 ensi kerta julkisesti ARPANETin uutta verkkoteknologiaa sähköposti 1972 R. Tomlinson (BBN): sähköpostin lähetys- ja lukuohjelma; ARPANETin kehittäjät tarvitsivat kommunikointimenetelmän L. G. Roberts: sähköpostin listaus, selektiivinen luku, tallennus, eteenpäiohjaus ja vastaus sähköpostista laajin verkkosovellus etäkäyttösovellus Telnet 1972 tiedostonsiirtoprotokolla FTP 1972 Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

14 Verkkotoiminnan peruskäsitteet
ARPANET muuttui vähitellen Internetiksi idea: rakenteeltaan ja suunnittelultaan erilaisia verkkoja lii-tetään yhteen: pakettikytkin- , -satelliitti-, -radioverkkoja jne B. Kahn: avoimen arkkitehtuurin verkkotoiminta –periaate (open architecture networking) 1972 verkkoja voidaan suunnitella ja kehitellä erillään kullakin verkolla oma rajapintansa, jonka se tarjoaa käyttäjille ja/tai palveluntuottajille suunnittelu paikallisten ympäristö- ja käyttäjävaatimusten perusteella verkkotyypillä tai maantieteellisellä sijainnilla vähän merkitystä aikaisemmin käytössä vain piirikytkentäverkkoja synkroninen päästä päähän –välitys, vrt. perinteinen puhelinverkko aliverkot toimivat kokonaisuuden osina, eivätkä tarjoa palveluja toistensa vertaisosapuolina Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

15 Verkkotoiminnan peruskäsitteet (2)
aav tarvitsi uuden protokollan, koska NCP:ssä rajoitettu osoitteistuskapasiteetti ei päästä-päähän luotettavuutta toiminta kuten laiteajurissa NCP kehittyi TCP/IP – kommunikointiprotokollaksi (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) aav:n neljä perusominaisuutta jokainen erillinen verkko toimii itsenäisesti, kehittää omia sovelluksiaan eikä vaadi sisäisiä muutoksia, kun se yhdistetään Internetiin kommunikointi tapahtuu ’parhaimman yrityksen’ periaatteella; jos paketti ei saavuta määränpäätään, se lähetetään pikaisesti uudelleen ’mustat laatikot’ (myöh. yhdyskäytävät ja reitittimet) yhdistävät verkot toisiinsa; mustiin laatikoihin ei jää (sisältö)tietoa liikenteestä, jolloin niiden toiminta säilyy yksinkertaisena Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

16 Verkkotoiminnan peruskäsitteet (3)
verkkotoiminnalla ei ole maailmanlaajuista kontrollia muita aav:n keskeisiä toimintoja ja ominaisuuksia menetelmät hävinneiden pakettien uudelleenlähettämiseksi viestien ’putkikuljetus’ isäntäkoneelta toiselle (datan segmentointi ja lähettäminen isäntäkoneiden arvostelukykyyn luottaen) yhdyskäytävätoiminnot pakettien kunnolliseen välittämiseen: pakettiotsikoiden tulkinta, rajapintojen käsittely, pakettien fragmentointi jne. päästä-päähän – tarkistussummat, pakettien kokoaminen, duplikaattien havaitseminen globaali osoitteistus isäntäkoneiden välinen vuonohjaus eri käyttöjärjestelmien rajapinnat implementaation tehokkuus Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

17 Verkkotoiminnan peruskäsitteet (4)
V. Cerf ja R. Kahn: TCP-protokollan luonnehdinta 1974; TCP takaa sekä luotettavan tavuvirran (virtuaalipiirimalli) että (epäluotettavan) datagrammipalvelun TCP:n 1. implementointi tuki vain virtuaalipiiripalvelua sopii hyvin tiedostonsiirtoon ja etäkirjautumiseen eräissä sovelluksissa (pakettiääni) havaittiin, että sovelluksen (ei TCP:n) tulee huolehtia kadonneista paketeista TCP jakaantui kahdeksi protokollaksi v. 1978: TCP ja IP ’yksinkertaisille’ sovelluksille UDP-protokolla (User Datagram Protocol) sovelluksella suora pääsy IP:n palveluihin Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

18 Internet-ideoiden toteutuminen
DARPA sopi TCP/IP:n implementoinnista kolmen osapuolen kanssa: Stanfordin yliopisto, BBN ja UCLA ensimmäiset kolme verkkoa: ARPANET, Packet Radio ja Packet Satellite alussa TCP/IP:n implementointi koski laajoja osituskäyttöjärjestelmiä (Tenex, TOPS 20) D. Clarkin ryhmä (MIT) implementoi TCP/IP:n pientietokoneelle (Xerox Alto, IBM PC) L. Kleinrock: ensimmäinen kirja ARPANETistä 1976; tieto pakettikytkennästä leviää suurelle yleisölle Bob Metcalfe: Ethernet-teknologia (Xerox Park, 1973) Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

19 Internet-ideoiden toteutuminen (2)
LANit, PC:t ja työasemat kehityivät voimakkaasti 1980-luvulla; tietokoneiden lukumäärä Internetissä kasvoi Ethernet on Internetin keskeisin verkkoteknologia, PC:t ja työasemat sen merkittävin tietokoneryhmä syntyi kolme Internetin osoiteluokkaa (perustana koko) A laajat kansallisen tason tietoverkot B alueellisen tason tietoverkot C paikalliset tietoverkot isäntäkoneille nimet; ei välttämätöntä muistaa IP-osoitetta P. Mockapetris (UCLA): Domain Name System (DNS) 1984; DNS:n avulla muunnetaan hierarkiset isäntäkonenimet IP-osoitteiksi (ja päinvastoin) Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

20 Internet-ideoiden toteutuminen (3)
alussa Internetin kaikissa reitittimssä sama hajautettu reititysalgoritmi Internetin kasvaessa syntyi hierarkinen reititys Interior Gateway –protokolla (IGP) alueiden sisällä Exterior Gateway –protokollaa (EGP) alueiden välillä eri alueet voivat käyttää erilaisia IGP-sovellusta omien resurssiensa ja tarpeidensa mukaan CIDR (Classless Inter-Domain Routing) tehostaa osoitteistusta kasvavan Internetin haaste: kuinka (isäntäkone)ohjelmistoja tulee kehittää? TCP/IP yhdistettiin Unix BSD –järjestelmään UC Berkley:ssä cs-tiedeyhteisö alkoi UNIX BSD:tä päivittäisenä laskentaympä-ristönään Internetin suosio kasvaa entisestään Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

21 Internet-ideoiden toteutuminen (jatkuu)
ARPANETin isäntäkoneprotokolla vaihtuu virallisesti NCP:stä TCP/IP:ksi 1983 suunnittelu tarkati etukäteen isäntäkoneet vaihtoivat protokollaa yhtä aikaa ’I survived the TCP/IP transition’ -rintamerkit TCP/IP oli otettu USA:n puolustusstandardiksi 1980; se mahdollisti ARPANETin jakautumisen kahteen kahteen osaan MILNET tukee sotilasyhteisön tarpeita; ja ARPANET palvelee tiedeyhteisöä v mennessä Internet oli teknologialtaan vakiintunut järjestelmä, jota tutkijat ja kehittäjät (ja vähitellen muutkin yhteisöt) käyttivät päivittäisessä kommunikoinnissa Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

22 Internet ja tietoverkot
ARPANET 1980 Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

23 Maailmanlaajuiseksi verkoksi
uusia tietoverkkoja syntyi ja liittyi Internetiin ALOHANet (University of Hawaii, 1970) CYCLADES (ranskalainen versio ARPANETistä, 1973) PRNET (San Fransisco Bay Packet Radio Net, 1977) SATNET (Atlantic Packet Satellite Network, 1977) MFENet (Magnetic Fusion Energy, U. S. Department of Energy) HEPNet (High Energy Physics, U. S. DoE) SPAN (Nasa Space Physics) USENET (uutisryhmät, 1979) CSNET (tietojenkäsittelijät, 1980) BITNET (’Because It’s Time Network, 1981) EUnet (European UNIX Network, 1982) Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

24 Maailmanlaajuiseksi verkoksi (2)
EARN (European Academic and Research Network, 1984) NSFNET (National Science Foundation, 1986) varhaiset tietoverkot rajattuun tiede- ja opetuskäyttöön (paitsi BITNET- ja USENET); painetta verkkojen keskinäiseen yhteensopivuuteen ei ollut JANET (Englanti, 1984) ja NSFNet (USA, 1985) –ohjelmat palvelemaan koko korkeampaa koulutusta US National Science Foundation aloittaa NSFNet-ohjelman, joka standardoi TCP/IP:n aseman pyrkii ohjaamaan olemassaolevat (paikalliset) tietoverkot palvelemaan myös yritysasiakkaita pyrkii synnyttämään yksityisiä ja kaupallisia tietoverkkoja. Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

25 Maailmanlaajuiseksi verkoksi (3)
lupaa rakentaa NSFNet –runkoverkon USA:n Internet-palveluille; runkoverkko oli tarkoitettu vain opetuksen ja tutkimuksen käyttöön sopii siitä, että liittovaltion virastot vastaavat tukiverkon kustannuksista NSFNetin vaikutus keskeinen Internetin kehityksessä resurssiongelma ratkeaa Internetin koko kasvaa räjähdysmäisesti yhteistyö Internet-yhteisön ja yksityisen sektorin välillä tiivistyy kaupallisten verkkojen kehittäminen nopeutuu: kaupalliset sovellukset koskevat aluksi sähköpostia, uutisryhmiä, chattia ja tietokonepelejä NSF:n konferenssit Havardissa 1988: ’The Commercialization and Privatization of the Internet’ Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

26 Maailmanlaajuiseksi verkoksi (4)
NRC-komitean (Kleinrock, Kahn, Clark) raportti 1988: ’Towards a National Research Network’ (senaattori Al Gore tukemaan Information Superhighway –ajatusta) NRC-komitean (Kleinrock, Kahn, Clark) raportti 1994: ’Realizing the Information Future: the Internet and Beyond’ ARPANET tulee tiensä päähän (1990) ensimmäinen hakukone (Archie, McGill University, Montreal) syntyy 1990 NSF poistaa rajoitteet runkoverkostaan: myös kaupallinen käyttö sallitaaan 1991 Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

27 Maailmanlaajuiseksi verkoksi (5)
’Information Highway’ –projekti USA:ssa: NSF:lle 1500 milj. dollaria, NASA:lle 600 milj. dollaria ja DoE:lle 660 milj. dollaria vuosina World Wide Web julkistetaan CERN:ssä 1991 NSFNet runkoverkko palutuu tutkimuskäyttöön 1995: rahoitus vähenee ja vapautuvat resurssit ohjataan alueelisille tietoverkoille, jotka ostavat Internet-yhteytensä yksityisiltä verkoilta Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

28 Dokumentoinnin merkitys
nopean kehityksen edellytys: avoin ja ripeä perusdoku-menttien (protokollaspesifikaatiot) saanti ja palaute akateemisen perinteen mukainen ajatusten ja tulosten avoin julkaisu S. Crocker: Request for Comments (RFC) –sarja (1969) aluksi RFC:t normaalipostin kautta, myöhemmin FTP:n avulla, nykyisin web-dokumentteina Stanfodin yliopisto: Network Information Center (RFC online-hakemistot) 1. RFC-toimittaja: Jon Postel RFC-dokumenttijärjestelmän tavoite: positiivinen palautesilmukka, yhden dokumentin ideat johtavat uuteen, parannettuun versioon, uuteen dokumenttiin jne... Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

29 Dokumentoinnin merkitys (2)
RFC:t sisältävät nykyään pääasiassa protokollien virallisia spesifiointeja; vapaa saanti johtaa implementointeihin, opetuksessa käyttämiseen ja kehitykseen alussa RFC:t yhden tutkijan ajatuksia yhteisölle, sähköpostin (ja postituslistojen) kehittymisen myötä ryhmien laatimat RFC:t yleistyivät protokollaspesifikaatioiden kehittämisessä sähköpostilistoilla keskeinen merkitys Internetin ensimmäinen tehtävä oli jakaa tietoa omasta toiminnastaan ja suunnittelustaan RFC – dokumenttien avulla Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

30 Internet ja tietoverkot
Internet-yhteisö Internet on sekä teknologioiden että yhteisöjen liittymä Internetin menestys perustuu myös tiiviiseen yhteis-toimintaan tutkimusohjelmat kehittivät protokollia ja sovelluksia toimintaedellytystensä parantamiseksi (sähköposti, tiedostonsiirto, etäkäyttö, web) tutkimusohjelmat loivat työryhmiä koordinoimaan toimintaansa Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

31 Internet - yhteisön rakenne
Internet Society Internet Architecture Board (IAB) Internet Research Task Force (IRTF) Internet Assigned Numbers Authority (IANA) Request for Comments (RFC) IETF Administrative Support Activity (IASA) IETF Administrative Director (IAD) Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

32 IETF:n kokonaisrakenne
Application Area (app) IP: Next Generation Area (ipng) Security Area (sec) User Services Area (usv) Internet Area (int) Network Management Area (mgt) Routing Area (rtg) Transport Area (tsv) Internet Engineering Steering Group Operational Requirements Area (ops) IETF Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

33 Internetin kaupallistuminen
Internetin kasvuvaiheessa syntyi yksityisiä (kaupallisia) verkkopalveluja kaupallisia tuotteita, joissa on implementoitu Internet-teknologiaa 1980-luvulla myyjät yhdistivät TCP/IP:n tuotteisiinsa; tietotaidon puuttuminen johti epäonnistumisiin 1985 – 1987 tutkijat kouluttivat myyjiä verkkoteknologioiden käytössä 1988 ensimmäinen Interop-tapahtuma, jossa esiteltiin verkkotuotteiden toiminnallista yhteensopivuutta tuottajat vähitellen IETF:n jäseniksi Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

34 Internetin kaupallistuminen (2)
verkonhallintatuotteet (laitteet ja ohjelmistot) esimerkki tiedeyhteisön ja kaupallisen puolen yhteistyöstä 1980-luvulla (SNMP) selainten ja web-tekniikan yleistyminen ja kehittyminen on johtanut siihen, että nykyinen Internet tukee valtavaa määrää kaupallisiia palveluja Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

35 Mitä Internet on nykyään?
tietoverkkojen verkko, joka yhdistää useita hallinnollisia, yliopistojen ja yksityisiä tietokoneita toisiinsa ja tarjoaa infrastruktuurin sähköpostin, sähköisten ilmoitustaulujen, tiedostoarkistojen, hypertekstidokumenttien, tietokantojen ja muiden tietokoneresurssien käytölle suuri tietoverkkojen yhteenliittymä, joka muodostaa yhden kokonaisuuden ja toimii kuten yksi valtava tietoverkko ja siirtää dataa ja viestejä yli välimatkojen, jotka vaihtelevat muutamasta metristä kymmeniintuhansiin kilometreihin Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa 5

36 Mitä Internet on nykyään? (2)
FNC:n (Federal Network Council) määritelmä Termi ‘Internet’ viittaa siihen globaaliin informaatiojärjestelmään, joka on loogisesti kytketty yhteen globaalisti yksikäsitteisen, Internet Protocol -protokollaan (IP) tai sen tuleviin laajennuksiin /seuraajiin perustuvan osoiteavaruuden kautta kykenee tukemaan kommunikointia käyttäen Transmission Control Protocol / Internet Protocol (TCP/IP) –protokollapinoa tai sen tulevia laajennuksia/seuraajia ja/tai muita IP-yhteensopivia protokollia; ja tuottaa, käyttää tai suo pääsyn, joko yksityisesti tai julkisesti, korkeatasoisiin palveluihin, jotka on sisäänrakennettu (kerroksittain) kommunikointi- ja vastaaviin infrastruktuureihin. Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa 5

37 Internet ja tietoverkot
Internet aikajanalla Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

38 Internet ja tietoverkot
Yhteenveto Internetin kehityksestä Age of eCommerce Begins 1995 Mosaic Created 1993 WWW Created 1989 Internet Named and Goes TCP/IP 1984 TCP/IP Created 1972 Copyright 2002, William F. Slater, III, Chicago, IL, USA ARPANET 1969 Hypertext Invented 1965 Packet Switching Invented 1964 First Vast Computer Network Envisioned 1962 Silicon Chip 1958 A Mathematical Theory of Communication 1948 Memex Conceived 1945 1945 1995 Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

39 Internet ja tietoverkot
Internetin pioneerit monet kyvykkäät ihmiset ovat vaikuttaneet Internetin syntymiseen teknologiat ja standardit, jotka nämä ihmiset kehittivät, mahdollistivat nykyisen Internetin ja World Wide Webin olemassaolon. seuraavassa eräitä keskeisiä Internetin luomiseen vaikuttaneita Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

40 Internet ja tietoverkot
Internetin pioneerit Vannevar Bush Claude Shannon J. C. R. Licklider Paul Baran Ted Nelson Leonard Kleinrock Lawrence Roberts Steve Crocker Jon Postel Vinton Cerf Robert Kahn Christian Huitema Brian Carpenter Tim Berners-Lee Mark Andreesen Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

41 Internetin kasvutrendejä
1977: 111 isäntäkonetta 1981: 213 isäntäkonetta 1983: 562 isäntäkonetta 1984: isäntäkonetta 1986: isäntäkonetta 1987: isäntäkonetta 1989: isäntäkonetta 1992: isäntäkonetta 2001: yli 125 miljoonaa isäntäkonetta 2002: yli 160 miljoonaa isäntäkonetta 2003 yli 170 miljoonaa isäntäkonetta 2004 yli 285 miljoonaa isäntäkonetta Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

42 Internetin kasvutrendejä (2)
2005 yli 350 miljoonaa isäntäkonetta 2006 yli 400 miljoonaa isäntäkonetta 2007 yli 490 miljoonaa isäntäkonetta 2008 yli 570 miljoonaa isäntäkonetta 2009 yli 680 miljoonaa isäntäkonetta 2010 yli 750 miljoonaa isäntäkonetta 2011 yli 840 miljoonaa isäntäkonetta 2012 yli 900 miljoonaa isäntäkonetta Internetin käyttäjiä vuonna 2012 yli 2.2 miljardia; luku on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

43 Internet ja tietoverkot
Muutamia linkkejä Internet Societry (ISOC) ( Internet Architecture Board (IAB) ( Internet Engineering Task Force (IETF) ( Internet Research Task Force (IRTF) ( The World Wide Web Consortium (W3C) ( ISOC Finland ( Association for Computing Machinery (ACM) ( Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

44 Internet ja tietoverkot
World Wide Web web on sovellus, jonka avulla web-sivuja voidaan hakea ja esittää HTTP-protokollaa ja HTML-kieltä käyttäen WWW-käsitteen suunnitteli T. Berners-Lee yhdessä CERN:n (Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire, Euroopan hiukkasfysiikkalaboratorio) tiedemiesten kanssa (1989) T. Berners-Lee suunnitteli selaus- ja eitointiohjelman ja antoi sille nimen World Wide Web; ohjelma oli vapaasti saatavilla (1990) M. Andreesen (NCSA, National Center for Super-Computing Applications, Illinois, USA): Mosaic X –selain (1993) Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

45 Internet ja tietoverkot
World Wide Web (2) Netscape: M. Andreeseenin perustama yhtiö, joka hyödyntää Mosaic X:ää Bill Gates: Internet Explorer –selain WWW yleistyy: yksityinen ja kaupallinen toiminta alkaa webbisivujen lukumääriä: kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa

46 Internet ja tietoverkot
World Wide Web (3) webbisivujen lukumääriä: kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Periodi /2014 Internet ja tietoverkot Internetin historiaa