Riihimäen Vesihuoltopäivä

Esitys aiheesta: "Riihimäen Vesihuoltopäivä"— Esityksen transkriptio:

1 Riihimäen Vesihuoltopäivä 20.10.2010
Timo Virola Hämeen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

2 Haja-asutus ja vesihuolto Hämeessä
Suhteellisen paljon maaseutumaista asutusta ja perustuotantoa, joille tulee turvata vesihuolto, tulee alueelle uutta asutusta tai ei. - Aktiivimaatiloja noin kpl Kyliä, joille ihmiset haluavat muuttaa asumaan väljästi maaseutu-maiseen ympäristöön  kylien tiivistyminen. Taajamien lähiseuduilla asutus tiivistyy yhteisistä vesihuoltopal-veluista huolimatta. - Loma- ja vapaa-ajanasuntoja noin kpl Pääkaupunkiseudun läheisyyden takia Häme haluttua asumisen aluetta. Vesiosuuskunnat olleet lähes ainoa tapa toteuttaa yhteistä vesi-huoltoa.

3 Kunnalla vesihuollon yleinen kehittämisvastuu
Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämis-suunnitelmat Jätevesiasetus on lisännyt yhteisviemäröinnin kysyntää ja kiinteis-tökohtaisten jätevesijärjestelmien kauppaa Kiinteistöjen virheinvestointien välttämiseksi on tärkeää, että kunnat informoivat riittävästi asukkaitaan vesihuoltoverkostojen laajentu-misalueista aikatauluineen sekä alueista, joilla asukkaat voivat va-rautua kiinteistökohtaisiin järjestelmiin Riihimäki (n asukasta); Asukkaita vesihuoltolaitoksen toi-minta-alueen ulkopuolella n , joista vesijohtoon liittynei-tä n asukasta ja viemäriin liittyneitä n asukasta  kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa n asukasta; eli n taloutta

4 Haja-asutuksen vesihuolto vuonna 2015
Miksi laadittu? Miten asioiden pitäisi olla? Miten edetään? Miten yhteinen vesihuolto eroaa kiinteistökohtaisesta? Kuka vastaa vesihuollon kehittämisestä? Haja-asutuksen vesihuolto vuonna 2015

5 Haja-asutuksen jätevesiasetus (542/2003)
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella olevien kiinteis-töjen talousvesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset käyttöön Uudet käsittelymääräykset koskettavat heti uudisrakentamista sekä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- ja toimenpidelupaa edellyttä-viä korjaus- ja muutostöitä. Muilla vanhoilla kiinteistöillä on 10 vuoden siirtymäaika ( → 2013). Talousvesien ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta 40 %.

6 Varsinais-Suomi: Salo, Sauvo ja Kemiönsaari
Hallitus esittää ympäristönsuojelulakiin muutosta, jolla vapautettaisiin suoraan lain nojalla lain voimaan tullessa 68 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat ja kiinteistön haltijat asetuksen käsitte-lyvaatimuksista. Vapautus ei koske uudisrakentamista. Lisäksi lakiin tarkennettaisiin, missä tilanteessa kunnalta voi hakea viiden vuoden mittaista va-pautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Tällaisia erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevia kiinteistönomistajia voisivat olla esimerkiksi vähätuloiset, työttömät ja pitkäaikaissairaat. Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, lakimuutos tulee voimaan  siirtymäajanpidennys. Ministeri Lehtomäki esittää pidennystä haja-asutus-alueiden jätevesiä koskevan asetuksen siirtymäaikaan kahdella vuodella, saakka. Nykyisellään siirtymäaika päättyy Asetusmuutos tehdään lokakuun aikana. Järjestöt voivat hakea avustusta haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan. Valtion tukema jäteve-sineuvonta käynnistyy Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan pilottialueilla tammi-helmikuussa Haja-asutusalueen jätevesineuvonnan pilottialueet ja kunnat: Varsinais-Suomi: Salo, Sauvo ja Kemiönsaari Etelä-Karjala: Lappeenranta, Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari Pohjois-Pohjanmaa: Oulainen, Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä

7 Vesihuollon toteuttamisen rahoitustuki
Kansallinen rahoitustuki Harkinnanvarainen vesihuoltoavustus YM:n ja MMM:n avustuksia Tuki < 30% Yleensä enintään % toteuttamiskustannuksista. Haku vuosittain lokakuun aikana. - Hakuaika - Oma erillinen hakemuslomake - Toimitetaan sille ELY -keskukselle, jonka alueelle vesihuoltotoimenpide kohdistuu Avustus suunnataan vuonna 2011: - Haja-asutuksen yhteisen vesihuollon edistämistä palveleviin hankkeisiin - Yhdyskuntien vedensaannin turvaamista palveleviin hankkeisiin - Vesihuollon erityistilanteisiin varautumista palveleviin hankkeisiin Valtion vesihuoltotyöt Tuki 30–50% (isot siirtoviemäri- ja runkovesijohto-hankkeet). Vapaamuotoinen hakemus ELY -keskukselle, hakemiselle ei määräaikoja. Esimerkki: Hausjärven siirtoviemärit (Ryttylä -Turkhauta - RMK ja Oitti - Hikiä - RMK )

8 Vesihuoltoavustusten jakautuminen 2006 - 2010
MMM 2006 2007 2008 2009 2010 Haettu kpl EUR 35 31 26 16 20 Myönnetty 13 12 18 14 YM 2006 2007 2008 2009 2010 Haettu kpl EUR 19 11 7 6 Myönnetty 8 4 3 80 000

9 Talousjätevesiavustus 1/2 (www.ara.fi)
Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinra-kennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen, vesihuoltolaitosten toi-minta-alueiden ulkopuolella Toteutettavan talousjätevesijärjestelmän on täytettävä jätevesiasetuksessa (542/2003) sekä muualla asetetut vaatimukset. Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien - Viemärien rakentaminen - Jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen ja - Kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista Avustuksen saaja on ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen tai asunnon omistaja

10 Talousjätevesiavustus 2/2 (www.ara.fi)
Avustuksen saaminen edellyttää, että ruokakunnan tulot eivät ylitä asetettuja tulorajoja eikä ruokakunnalla ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee parantamaan kiinteistön talousjätevesijärjestelmän ilman avustusta. Kunta myöntää avustuksen. Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen töiden aloittamista. Asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jäl-keen myöntämisehdot täyttävien perheiden asuntona. Asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät bruttotulot kuukaudessa eivät saa yhteenlaskettuina ylittää seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja ( ): Henkilöluku 1 2 3 4 Tulot (brutto) EUR / kk 1 640 2 790 3 655 4 545

11

12

13 Jätevesihuollon toteuttamisvaihtoehdoista…
Selvitys jätevesijärjestelmästä ( ) Tietoisuus omien jätevesien vaikutuksesta ja siitä, onko kiinteistöllä tarvetta tehostaa jätevesienkäsittelyä 2014 mennessä. Toimivuuden edellytykset: Oikea ratkaisu Toimiva ratkaisu Osaava ylläpito → Jos jokin näistä puuttuu, niin ratkaisu ei toimi !! Jätevesien käsittelyn ratkaisuvaihtoehdot paremmuusjärjestyksessä (toimivuus, soveltuvuus, ylläpito, yms.) : Kuivakäymälä-vaihtoehto Vesihuoltolaitoksen/-yhtiön viemäriverkosto (+ puhdas vesi) Alueen yhteinen ratkaisu (esim. vesiosuuskunta) Naapurien välinen yhteisratkaisu Kiinteistökohtainen järjestelmä

14 Jätevesihuollon toteuttamisvaihtoehdoista……
Yhteiset vesihuoltohankkeet lähtevät kylistä (= liittymishalukkuus). Kylien ja alueiden omalla aktiivisuudella ratkaiseva merkitys. Yhteisen vesihuollon toteuttaminen vaatii eri osapuolien aktiivisuut-ta ja voimakasta ”yhteiseen hiileen puhaltamista”. Yhteisratkaisuissa kuntien ja vesihuoltolaitosten taloudellinen ja asiantuntijapalvelu välttämätön. Vesiyhtymät nähtävä siirtymä- ja toteutusvaiheen ratkaisuna. Ratkaisuja tehtäessä tulee kustannusten lisäksi ottaa huomioon myös toimintavarmuuteen, käytön helppouteen ja huollettavuuteen liittyvät tekijät. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon LÄHI ympäristön-, terveyden- ja vesiensuojelun sekä asumisviihtyvyyden näkökulmat (EI pelkästään Itämeren suojelu).

15 Kunnan strateginen linjaus
miten haja-asutusalueita, kyliä kehitetään? Maankäytön suunnittelu kaavoitus, rakennusluvat Vesihuollon kehittämissuunnitelmat yhteisen vesihuollon alueet toimintapolitiikan määrittely kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn alueet Ympäristönsuojelumääräykset vyöhykejako: normaalit ja lievemmät puhdistusvaatimukset ranta- ja pohjavesialueet

16 KIITOS