ARA ja erityisryhmien asuntokohteiden rahoitus

Esitys aiheesta: "ARA ja erityisryhmien asuntokohteiden rahoitus"— Esityksen transkriptio:

1 ARA ja erityisryhmien asuntokohteiden rahoitus
Kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien asuntokohteiden suunnittelu ja toteutusseminaari Jyväskylä Esityksen etusivu, korvaa tekstit omillasi, YLEISOHJEITA ESITYKSEN TEKOON HUOMIOI MYÖS YKSITTÄISTEN DIOJEN OMAT OHJEISTUKSET TÄMÄN TEKSTIN YLÄPUOLELTA Vasemmalla on lista erilaisista diapohja -malleista (mikäli olet ”normal view” katselutilassa, jos et ole - klikkaa ylävalikosta View -> Normal). Käytä valmiita asetuksia, jotka on määritelty diapohjiin. Mikäli haluat tehdä useamman dian samanlaisen mallin pohjalta, valitse mieluinen dia ennen kuin olet kirjoittanut siihen mitään ja klikkaa ylävalikosta Edit -> Duplicate Mikäli et käytä jotain tietyntyyppistä pohjaa esityksessäsi, poista se valitsemalla kyseinen dia ja klikkaamalla ylävalikosta Edit -> Delete Slide Martti Polvinen, rakennuttamisjohtaja

2 Erityisryhmien avustusvaltuus 2005 2011 (milj. euroa)

3 Erityisryhmien investointiavustusten tukiprosentit 2010
I tukiluokka enintään 10% (opiskelijat, nuoret, ikäihmiset) II tukiluokka enintään 25% (tukiasunnot, mielenterveyskuntoutujat) III tukiluokka enintään 40% (palveluasunnot, vammaiset) IV tukiluokka enintään 50 % (pitkäaikaisasunnottomat, KEHAS) HE 36/2010 avasi osalle kehitysvammaisten asuntohankkeita mahdollisuuden enintään 50% avustukseen laitoshoidon alasajon vauhdittamiseksi Jokainen tukipäätös ja tuen mitoitus arvioidaan ja perustellaan erikseen ARA takaa 100 % rahoituksen = investointiavustus + korkotukilaina kattavat ARAn hyväksymät kohtuulliset rakentamisen ja perusparannuksen kustannukset

4 Vuosina 2005-2010 avustettu yhteensä noin 18 200 asuntoa (20.9.2010)

5 Vuosina 2005-2010 avustuksia myönnetty yhteensä 391 M€ (20.9.2010)

6 Alkava ARA-uustuotanto lokakuun lopussa 2009: 12 052 as - 2010: 8 437 as

7 Uustuotannon varauskanta 10/2009: 7 334 as – 10/2010: 6 911 as
ARA Jarmo Linden

8 Kehitysvammaiset / ARA-tuotanto 2010 -
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010 – 2015 VN hyväksyi Tavoitteena tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 1500 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin 2100 asuntoa, eli ohjelmakaudella yht asuntoa, keskimäärin 600 as./vuosi ARAn myöntämin investointiavustuksin ja korkotukilainoin tavoitteena tuottaa vuosittain 470 uutta ja vähintään 60 perusparannettua asuntoa. Investointiavustusta osoitetaan vuosittain noin 30 milj.€. Kehitysvammaisten asuminen järjestetään muun asuntokannan sekaan Kehitysvammaisten asumisratkaisuja kehitetään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

9 Palautetta toteutetuista kehitysvammaisten asuntokohteista (YM:n julkaisu ”Parempaan kehitysvammaisten asumiseen, Suomen ympäristö 43 / 2007) Tilat eivät sovellu kaikille asukkaille Asuintilojen (asuinhuone ) riittämättömyys (as.pinta-ala ≤ 20 as.m² ) Pienasuntojen keittiöissä säilytystiloja vähän; lisäksi puutteita laitetila- ja liitäntävarauksissa Asuintila avautuu suoraan yleiseen tilaan (ei eristävää vyöhykettä); siis eteistila puuttuu Ryhmäkotien sisäiset sekä yleiset asuntojen apu- ja yhteistilat mitoitukseltaan niukahkot ( mm. apuvälineiden käyttäminen ja säilyttäminen mahdolliseksi, avustavien toimien vaatima tilantarve) Palveluhenkilökunnan tilat niukat Muuta: Esteettömyys ei toteudu täysin Kaluste- ja varustekorkeuden säätömahdollisuus? Ääneneristävyys ja sisäilman säädettävyys ? Sisustus- ja pintamateriaalien valinta ?

10 Aiempaa paremman laadun jäljille (1/2)
Merkittävänä ohjenuorana Kehitysvamma-alan asumisen neuvottekunnan laatimat yleiset periaatteet ja suositukset asuntojen rakentamiselle Keskeisiä seikkoja Sijainti Hankekoko Asuntoratkaisu Asunto (tulevan/tietyn) asukkaan tarpeiden mukainen Asuntoryhmä / ryhmäkoti Asunnon / asuinhuoneen koko Asunnon /asuinhuoneen varustetaso (minimitaso) Asunnon muuntuvuus Esteettömyys, turvallisuus Tekeillä ARAn suunnitteluopas, jossa em. asiat esillä

11 Aiempaa paremman laadun jäljille (2/2)
Laadusta tinkimättä kustannuksiltaan kohtuullisiin suunnitteluratkaisuihin ja edelleen kohtuulliseen rakentamisen ja asumisen hintaan Lähtökohtana laajuus- ja laatutavoitteiden asettaminen Em. pohjalta tavoitehinta rakentamiselle (laskentatyökalu on) Suunnitteluratkaisun valinta/ohjaus tunnuslukutestauksin ja kustannusarviolaskelmin (RO-arvio, työkalu on) Rakentamisen kilpailuttaminen ja toteuttaminen rakentamisen suhdannetilanne huomioon ottaen Tavoitteiden asettaminen ja niissä pysyminen hankkeeseen ryhtyvän/tilaajan/tuen hakijan/tuen saajan vastuulla Edesauttavia tahoja ammattitaitoiset ja osaavat rakennuttajat ja suunnittelijat sekä muut mahdolliset asiantuntijatahot

12 Tila- ja hintatietoja toteutetuista kohteista (1/2)
Tilojen jaottelu: Asunnot (as.m²) Asuntojen apu- ja yhteístilat (hm²) (mm. sauna-, pesula-, vaatehuolto- ja varastotilat) Palvelutilat (hm²) ( mm. palv.henkilökunnan toimisto-, sosiaali- ja taukotilat, laitoskeittiö ja ruokalatilat) Tekniikka- ja liikennetilat (hm²) Liiketilat ja muut ei ARA-tukien piiriin laskettavat tilat Ryhmäkodit sisällytetään asuntoihin seuraavasti: Ryhmäkoti muodostuu asuinhuoneista, yleensä keittiövarusteisesta oleskelu-/ryhmätilasta sekä näihin liittyvästä käytävätilasta Asuntojen lukumäärä=asuinhuoneiden lukumäärä Kokonaisasuntopinta-ala (as.m²) muodostuu asuinhuoneiden huoneistoalojen, käytävän huonealan sekä oleskelu-/ryhmätilan huonealan summasta

13 Tila- ja hintatietoja toteutetuista kohteista (1/2)
Neljä kehitysvammaisille tarkoitettua kohdetta Ryhmäkotiratkaisuja, 15 – 20 asuntoa Asuntotehokkuus (asuntoala/tilojen nettoala): 0,63 – 0,74 Apu- ja yhteistilat: 0,12 – 0,18 Palvelutilat: 0,04 – 0,08 Liikenne- ja tekniikkatilat: 0,06 – 0.17 Asunnot+apu- ja yhteistilat/asunto: 41 – 51 as.m² ( ei sis. Palvelutiloja) Rakennuskustannukset 3720 – 5398 €/as.m² Hankinta-arvo (koko investointi) – €/asunto Vertailulukuja (nykymuotoinen hoivakoti (läh. Dementikot) Ryhmäkotiratkaisu Asuntotehokkuus 0,8 Rakennuskustannukset 2500 – 2800 €/as.m² Hankinta-arvo – €/asunto

14 Hankevalinnan etusijajärjestyskriteereitä (kuten 2010)
Pitkäaikaisasunnottomat (10 aiesopimuskuntaa) Kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat Muistihäiriöiset vanhukset Muut ryhmät: mm. opiskelija- ja nuorisohankkeet Painotus Helsingin aiesopimusalueelle ja kasvaville seuduille Etusijalle kuntayhteisöt ja muut luotettavat toimijat, joilla riittävä kyky tuottaa ja ylläpitää erityisasuntoja pitkällä aikavälillä Aloitusvalmius – samanarvoisista etusijalle 2011 alkavat Kilpailuhankkeet etusijalle - koerakentamishankkeet huomioon Miten hoivapalvelut järjestetty – ei ”uuslaitoksia”! RAY-päällekkäisyydet poistettu Jarmo Lindén

15 Hankevalinta 2011 - laatutekijät Kaikkien erityisryhmien osalta huomioitavat periaatteet
Ei sijaintia laitosalueella tai muulla vastaavalla alueella Ei kaukana muusta asumisesta Ei ”uuslaitoksia” /hoivakomplekseja/erityisryhmäkeskittymiä Ei liian isoja yksiköitä Asuminen on muutakin kuin fyysinen ratkaisu (asunto) Asunnot + asuinympäristö/ lähiyhteisö -näkökulma Riittävän kokoiset asunnot + yhteistilat Turvallisuus, esteettömyys, toimivuus sekä kodikkuus yksipalstaisen esitysdian malli Jarmo Lindén

16