Suomen Yrittäjäopistolla Kaupunginjohtaja Harri Mattila

Esitys aiheesta: "Suomen Yrittäjäopistolla Kaupunginjohtaja Harri Mattila"— Esityksen transkriptio:

1 23.8.2010 Suomen Yrittäjäopistolla Kaupunginjohtaja Harri Mattila
Etelä-Pohjanmaan liiton Kehittyvät kuntapalvelut – hankkeen ”Tiimeissä asiakkaita varten” –seminaari Suomen Yrittäjäopistolla Kauhavan kaupungin lähtökohdat ja mahdollisuudet asiakassuuntautuneisuuden rakentamiselle Kaupunginjohtaja Harri Mattila Kauhavan kaupunki

2 Kauhavan kaupunki 2

3 Kauhava on Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan hallinnollinen ja kaupallinen keskus
Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kunta asukasmääränsä (17 500) perusteella, pinta- alansa (1313 km2) perusteella kolmanneksi suurin Kuuluu Seinäjoen seutukuntaan ja K8- kaupunkiseuturyhmään ( as.) Syntyi Alahärmän, Ylihärmän, Kauhavan ja Kortesjärven kuntaliitoksella asukkaan palveluyhteistyöalue Evijärven ja Lappajärven kuntien kanssa: sosiaali- ja terveystoimi, lomitustoimi, musiikkiopisto, kansalaisopisto, yleinen edunvalvonta, talous-, velka- ja kuluttajaneuvonta

4 Keskeinen sijainti ja hyvät yhteydet
Sijaitsee Pohjanmaan kolmen maakunta- keskuksen keskiössä valtatie 19:n, kantatie 63:n sekä Pohjanmaan radan, Lapuanjoen ja Kortesjärven vesistöjen varrella Sotilaslentokenttä ja vilkasta siviili-ilmailu- toimintaa

5 Vahvuuksia * Sujuva saavutettavuus, avara lakeus ja järvet
Vireää yrittäjyyden kulttuuria ja koulutusta (Suomen Yrittäjäopisto) sekä aktiivista yritystoimintaa Kauhavan Lentosotakoulu ja sen kehityspotentiaali Voimaperäistä maa- ja turkistaloutta Vahva metalliteollisuusklusteri Kehittyvä matkailuelinkeino (Powerpark, Härmän Kuntokeskus, maaseutumatkailu) Omaleimaista kulttuuria ja aitoa käsityöosaamista Vaakunan suunnittelija: heraldikko Reijo Helläkoski. Vaakunaselitys: Sinisellä kilvellä kultainen, irtonainen Mantovanristi alapuolellaan kilven reunasta reunaan ulottuva punainen, neliherttainen helavyö, helat ja hertat kultaa.

6 Kaupunkistrategian onnistumisalueet
Viihtyisä asuin- ja elinympäristö luo vetovoimaa Kehittyvä elinkeinoelämä luo kasvun edellytyksiä - elinvoimakärkinä agroteknologia, hyvinvointi ja matkailu sekä ilmailu Tuottavuus antaa pelivaraa

7 Hajautetulla hallinnolla lähipalvelua
1. Yleis- ja taloushallinto sekä perusturvan hallinto ja kehityskeskus Kauhavan keskustassa 2. Tekniset ja ympäristöpalvelut Ylihärmässä 3. Sivistys- ja vapaa-aika- aikapalvelut Alahärmässä 4. Maaseutu- ja lomituspalvelut Kortesjärvellä Palvelutoimistoissa monipalvelupisteet sekä yhteispalveluna Kelan ja Te- toimiston ja poliisin palveluita.

8 Luottamushenkilöorganisaatio
Hallinnon päävastuualue Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Vaalilautakunnat 7x5 jäsentä Sivistystoimen päävastuualue Sivistyslautakunta 12 jäsentä Musiikkiopiston johtokunta Vapaa-aikalautakunta Kaupunginvaltuusto 43 jäsentä Nuorisovaltuusto 21 jäsentä Tarkastuslautakunta 8 jäsentä Elinkeino- ja maaseutujaosto Väh. 8 jäsentä Kaupunginhallitus Asukaslautakunnat 4 x 8 jäsentä Henkilöstö- ja talousjaosto Kehittämistoimikunta Teknisen toimen päävastuualue Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Keskusta21,kok11,sdp6,kd3,ps2

9 Henkilöstöorganisaatio
Konserni 1300 Kaupunki 500 Kaupunginjohtaja Kehityskeskus Tekninen osasto Sivistysosasto Hallinto-osasto Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Lomituspalvelut Koulupalvelut Kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Yhdyskunta- tekniikka Tilapalvelut Puhtauspalvelut Tekniset tukipalv. Ruokahuolto Ymp.suojelu Rakennustarkastus Vesi- ja viemärilaitos Hallinto- palvelut Talous- Henkilöstö-

10 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
Kauhava sekä Evijärvi ja Lappajärvi ovat perustaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen, jota hallinnoi Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kattaa kaikki sote-palvelut, koordinoi myös esh:oa ja erityishuoltoa Kolme palvelualuetta; henkilöstöä noin 800 Budjetti 59 % kt-menoista n. 52 meur

11 Kauhavan suurimpia työnantajia
MSK Group Oy Finn-Power Oy Lillbacka Group Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Lentosotakoulu Härmän Kuntokeskus Oy Pellonpaja Oy Kauhavan kaupunki ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Sofor Oy Suomen Yrittäjäopisto Unico Finland Oy

12 Kauhavan Lentosotakoulu
-Vsta 1929 Kauhavalla toiminut, nykyisin jatkolentokoulutusta Hawk-kalustolla sotilaslentäjille antava Ilmavoimien komentajan alainen koulu • Lentokoulutuksen ohella kouluttaa varusmiehiä tukikohdan monipuolisiin tehtäviin sekä vastaa Ilmavoimien sotilaspoliisikoulutuksesta • Kauhavan tukikohta on yksi Ilmavoimien kuudesta päätukikohdasta ja se on samalla osa Ilmavoimien kriisinajan tukeutumisverkkoa • Lentosotakoulu on merkittävä työllistäjä, viranomaisyhteistyön toimija sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukija Pohjanmaalla

13 - työllistää 300 htv Kauhavan Lentosotakoulu
1. Ilmavoimien Hawk-koulutus Lentokoulutussertifikaatti (ISO 9001:2000) Kadettikurssin ohjaajalinja (SK,SM) Varusmieskoulutus Ilmavoimien sotilaspoliisikoulutus 2. Viranomaisyhteistyö 3. Kansainvälinen kriisinhallinta Ilmavoimien valmiusyksikön suojausosat PÄÄTUOTE: Hornet-koulutuskelpoinen lentoupseeri

14 Suomen Yrittäjäopisto - osaamisen uudistaja jo yli 40 vuotta
Opetusministeriön alainen, perustettu vuonna 1968, Kauhavan kaupungin omistama Vahvan kokemuksen omaava ja valtakunnallisesti arvostettu yrittäjyyskouluttaja; henkilöstöä n. 80 Monipuolinen liiketalouden ja kaupan alan koulutustarjonta SYOtec - tietojenkäsittelyn osaaja ja kehittäjä Juuret vankasti Kauhavalla ja eteläpohjalaisessa pk- yrittäjyydessä Kauhavan lisäksi kiinteät toimipisteet Seinäjoella ja Hämeenlinnassa, toiminta valtakunnallista Koulutuksen ohella merkittävästi myös maksullista palvelutoimintaa

15 Maatalous Kauhavalla on 1050 aktiivitilaa, joiden viljelypinta-ala on noin ha Tilojen määrä Suomen 3:nneksi suurin

16 Tukea ohjataan kaupungin kautta vuosittain noin 30 miljoonaa euroa tiloille, joka muodostuu 30 eri tukityypistä. Kauhavalla 3:nneksi suurin maataloustulokertymä valtakunnallisesti

17 Matkailu Vetureina Powerparkin vapaa-ajankeskus ja Härmän Kuntokeskus
Härmän Matkailu koordinoi maaseutumatkailuyritystoimintaa Kauhavan osuus maakunnan matkailutulosta 37 milj. euroa, työllisyysvaikutus 444 htv, palkkatulovaikutus 13,3 milj. euroa ja sen verotulotuotto 2,6 milj. euroa (v.2008 tiedot)

18 KOULUTUSPALVELUT -Kouluverkko muodostuu 21:stä perusopetuksen
yksiköstä ja kahdesta lukiosta: 1-6 -luokkien koulut 16 7-9 -luokkien koulut 4 Pihlajapuiston erityiskoulu Kauhavan ja Härmän lukiot -Härmänmaan musiikkiopisto (ml. Lappajärvi) -Järvilakeuden kansalaisopisto (ml. Evijärvi ja Lappajärvi) -Suomen Yrittäjäopisto -Seinäjoen ammattikorkeakoulun maakuntakorkea -koulu

19 Vapaa-aikapalvelut Liikunta- ja kulttuuriystävällinen Kauhava
Monipuoliset ulko- ja sisäliikuntapaikat Vireä seura- ja yhdistystoiminta Toimintaa kaikenikäisille Runsas kulttuuritapahtumatarjonta Laaja museoverkosto

20 Kehittämishankkeita :
-Kauhavan innovaatioympäristöä kehittävä ja rakennerahastojen hyödyntämistä kaupungissa ja yrityskentässä tehostava projektipäällikkö yhteistyössä STOY:n kanssa -Insinööristä diplomi-insinööriksi muuntokoulutus Seamk:n kanssa -Tekniikan kandidaatin tutkintovalmiudet antava ja oppimisympäristöjä kohentava TEKO-hanke yhteistyössä SYO:n ja Vaasan yliopiston kanssa -Kauppatieteen kandidaatin tutkintoon johtava Järki-hanke yhteistyössä Vaasan yliopiston ja Järviseudun kanssa

21 Kehittämishankkeita :
-SYO:n kasvustrategia:vuoteen 2012 mennessä valtakunnallisesti tunnustettu asema yrittäjäkoulutuksen edistäjänä ja uudistajana -Kauhavan elinkeinoelämän osaamistarveselvitys Desnet Oy:n toimesta tukee koulutuksen suunnittelua ja kehittämistä -Seinäjoen ammattikorkeakoulun maakuntakorkeakoulun laajentuminen

22 Kehittämishankkeita :
-Epanet -professuurihankkeen valmistelu yhteistyössä Epky:n,Vaasan yliopiston, STOY:n ja Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa (automaatioteknologia) -ennakoivan kansanterveystyön professuuri (Härmän Kuntokeskuksen tutkijatohtoriosuus työ- ja seniori-ikäisiin) -Kauhavan lukion ilmailulinjan kehittäminen syöttöväyläksi Suomen Ilmailuopiston, Kauhavan Lentosotakoulun ja Avia Collegen jatkokoulutuksiin (”korkeakoulukelpoiset yo- lentäjät siviili/sotilassektorille”) -Härmän Palvelukeskuksen kehittäminen julkisista ja yksityisistä hyvinvointitoimialan toimijoista koostuvana toimintaympäristönä << LifeIT:n esiselvitys 4/2010

23 Miksi Kauhava kiinnostunut palveluiden kehittämisestä ?
1) Uuden kunnan rakentamiseen liittyvä muutospotentiaali: pyrkimys pois hierarkisesta ja jäykästä kuntakulttuurista 2) Kuntaliitossopimus: uuden kunnan hallinnon ja johtamisen kehittämistavoitteena on virtaviivainen, tehokas ja palveluhenkinen organisaatio, jossa päätöksenteko on mahdollisimman lähellä asiakasta

24 3) Tarvevastaavuuden korostaminen: Asukkaiden tarpeita vastaavien laadukkaiden palveluiden
tarkoituksenmukainen, taloudellinen ja tehokas järjestäminen 4) Palveluprosessien keskeisyys: Palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisinä prosesseina ja toiminnallisina kokonaisuuksina

25 5) Tuottavuuden merkitys:
Palveluiden kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen 6) Joustavuuden vaatimus: Organisaatio on selkeä, matala, joustava ja sen toiminta perustuu asiakaslähtöisiin prosesseihin ja päätösvallan delegointiin lähelle asiakasta (vain yksi hallintosääntö, delegointi asiakasrajapintaan tavoite)

26 Miltä kuntaliitoksessa tässä vaiheessa näyttää ?
-kyseessä kauaskantoinen tulevaisuusratkaisu; päättäjien, henkilöstön, organisaation, toimintatapojen ja palvelujen trimmaamisessa vielä painopisteeltään 3-5 vuoden työsarka -vuoden 2008 aikana pystyttiin valmistelemaan perustoimivuuden kannalta välttämättömät asiat, tarpeellisten hoito ja ”ulospäin avartuminen” vuorossa, vuonna 2009 painottunut taloustaantumasta johtuva säästäminen ja työttömyysvaurioiden hoito, v enemmän kehittämisavauksia -prosessin toimeenpano valmiiden mallien puuttuessa omiin olosuhteisiin/erityispiirteisiin sovellettavaa räätälöintiä ja käsityötä -elinvoiman parantamisen ja palvelurakenteen sopeuttamisen kaksijännitteisen strategian samanaikainen toteuttaminen on päätöksenteon linjakkuuden kannalta haasteellista

27 muutosvaihe koettelee henkilöstön jaksamista ja aiheuttaa epävarmuutta tulevasta eri sidosryhmissä, heijastuminen ilmapiiriin, tavoitetietoisuus säilytettävä (työtyytyväisyyskyselyn tulokset kohtuullisen hyviä) toteutettu toiminnan uudelleenmäärittely (ydintehtävät, palveluprosessit, resurssit, organisaatio) ja siihen liittynyt henkilöstön sisäinen ilmoittautumismenettely hallinnollisesti laaja-alainen ja raskas, mutta välttämätön prosessi muutosvaiheen kautta luotu perusta niille järjestelyille ja uudistustoimenpiteille, joita kuntaliitoksen tavoitteet edellyttävät, liitoskuntien toimiessa erillisinä keskinäinen koordinaatio ei vielä kovin syvällistä kestävistä vaikutuksista talouteen, palvelujen laatuun ja kehittämistoimintaan ei voi tässä vaiheessa tehdä pitkälle menevää analyysiä

28 ensimmäinen budjetti onnistuttiin laatimaan yhdistymisavustuksen (2,85 meur) verran ylijäämäiseksi ja kattamaan poistot, v:n budjetti tulokseltaan 0,7 meur ylijäämäinen (kl- sopimuksen tulostavoitteeseen nähden 1,3 meur pienempi)<liikkumavara supistuu edellytykset pitkäjänteisempään henkilöstöpolitiikkaan ja kehittämistoimintaan parantuneet vahvemman organisaation ja syvemmän erikoistumisen myötä (henkilöstöjohtaja, henkilöstörahasto, setelit) henkilöstön luonnollisen poistuman hyödyntämisenä aloitettu toiminnan tehostaminen jatkuu ennakoivana vapautuvien vakanssien järjestelysuunnitteluna ja henkilöstön sisäisenä kouluttamisena uusiin tehtäviin

29 -Toiminnallisen tuloksen parantuminen kuntayhdistelmänä toimittaessa vuosien ja 2008 välillä noin miljoona euroa, vuoden -09 tulos noin 5 meur ylijäämäinen, josta toiminnallinen osuus noin 2 meur << vanhat alijäämät 3,9 meur katettu -Henkilöstön vähentymä noin 45 vakanssin suuruusluokassa ( esim. yleis- ja taloushallinnossa aiemmin 35 vakanssia, nyt 17), henkilötyövuosina 34, vuotuiskustannuksina noin 1,2 meur (06/09) - Vakanssittomia uudelleen sijoituksessa noin 10 htv, kaikki työllistetty,pari vakinaistamatta

30 -Kuntaliitoksesta on aiheutunut eräille henkilöstöryhmille jatkuvia muutoksia elokuusta 2007 alkaen, osalla vaihtunut vain työnantajan nimi -Muutosoloissakin henkilöstö yleisesti ottaen varsin tyytyväistä uuden organisaation toimintaan -Asiakassuuntautuneisuus on hyväksytty toiminnan lähtökohdaksi -Tiimityö toimintatapana monelta osin kesken (vanhan kulttuurin vaikutus,sektorit) -Tavoitteena asiakasohjaavuuden vahvistaminen palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa (”tarpeet selville, toiminta sujuvaksi, palvelu pelaamaan”)

31 KIITOS !