Onko nykymuotoinen uusliberalismi tiensä päässä?

Esitys aiheesta: "Onko nykymuotoinen uusliberalismi tiensä päässä?"— Esityksen transkriptio:

1 Onko nykymuotoinen uusliberalismi tiensä päässä?
Pekka Pihlanto professori emeritus Turun kauppakorkeakoulu, Innovaatiot ja yrityskehitys, BID Alustus HOSJ:n Auranmaan komentajakunnan tilaisuudessa Hamburger Börsissä

2 Mistä on kysymys? Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi sai aikaan maailmanlaajuisen talouskriisin ja taantuman. Elpymisen merkkejä on, mutta varsinkin meillä reaalitalouden toipumisen arvellaan kestävän pitkään. Eri valtioiden viranomaiset näyttävät suunnittelevan finanssialalle rajoituksia, estääkseen vastaavan kriisin toistumisen. Keskeiset valtiot valitettavasti jossakin määrin eri mieltä muutosten sisällöstä.

3 Liiketaloustieteilijän näkökulma kriisiin
Seuraavassa tarkastelen, mistä kriisi mielestäni aiheutui korostaen ihmisen käyttäytymisen tutkimiseen erikoistuneen liiketaloustieteilijän näkökulmaa. Kansantaloustieteilijän, rahoitustutkijan tai investointipankkisektorilla toimivien maailmankuvat sekä siten näkökulmat ovat erilaiset kuin minun.

4 Kriisillä lukuisia syitä
Talouden kriisien syntymiseen on yleensä lukuisia makro- ja mikrotason syitä. Keskityn tässä mikrotason ulottuvuuteen – taloudellisiin kannustimiin ja ihmisten käyttäytymiseen. Keskeiseksi yksityiskohdaksi talouskuplan syntymisessä ja puhkeamisessa mainitaan USA:ssa heikossa taloudellisessa asemassa oleville myönnetyt asuntolainat.

5 Subprime-paperit: ”alle priiman”
Rahalaitokset myivät lainasaatavia eteenpäin osana finanssituotteista, joita kutsuttiin nimellä subprime (”alle priiman”). Pankit kautta maailman ostivat näitä. Asuntojen arvonnousun kääntyessä Yhdysvalloissa laskuun velalliset eivät pystyneet enää hoitamaan lainojaan. Samalla subprime-papereiden arvo hiipui.

6 Kannustinjärjestelmät edesauttoivat
Merkittävä näiden papereiden syntymistä ja leviämistä edesauttanut tekijäryhmä olivat kannustinjärjestelmät... …niihin liittyvät tulospalkkiot, bonukset, joita maksettiin rahoituslaitosten henkilöstölle. Pankkihenkilöt kotiuttivat henkilökohtaiset bonuksensa, ja myynnin kohteet siirtyivät yhä uusien haltijoiden vastattaviksi, kunnes joillekin jäi arvoton ”Musta Pekka” käteen.

7 Bonukset houkuttelivat riskinottoon
Bonukset houkuttelivat pankkihenkilöt ottamaan – ja siirtämään muille – ylisuuria riskejä, vaikka heidän täytyi tietää tuotteiden arveluttava luonne. Ostajat eivät useinkaan ymmärtäneet hankkimiensa läpinäkymättömien finanssituotteiden riskejä, varsinkin kun…

8 Luokituslaitosten rooli
…luokituslaitokset olivat – ehkä vastoin parempaa tietoaan – arvioineet subprime-paperit parhaaseen luokkaan. Finanssimaailmassa ei siis tunneta tuotevastuun käsitettä. Alaa leimaa tietynlainen peliasennoituminen. Jos ryhtyy peliin ja häviää, saa syyttää vain itseään. Eräiden finanssituotteiden vaihtoa onkin luonnehdittu lähinnä vedonlyönniksi.

9 Syytettynä uusliberalismi
Yleisesti ottaen syypäänä kriisiin näyttää olleen puutteellisesti valvottu uusliberalisti-nen talousajattelu, jota sovellettiin inves-tointipankkien kohdalla äärimuodossaan. Uusliberalismin tavoite on minimoida valtion rooli yhteiskunnassa. Uskotaan markkinoiden hoitavan lähes kaiken.

10 Kriisin inhimillinen perussyy ahneus
Perimmäinen inhimillinen syy vaarallisten finanssituotteiden rakenteluun, houkuttelevien bonusten tarjoamiseen ja niiden metsästykseen oli inhimillinen ominaisuus, ahneus. Ahneus: halu hankkia taloudellisia tai muita etuja itselle eettisistä harkinnoista välittämättä, siis kiinnittämättä huomiota muille mahdollisesti syntyviin haittoihin.

11 Mahdollisimman paljon itselle
Ahneuden käsitettä vieroksutaan talous-tieteilijöiden piirissä luultavasti siksi, että he ovat omaksuneet maksimointiajattelun. Sen mukaan mahdollisimman suuren hyödyn tavoittelu on hyväksyttävää – haitat kuuluu noteerata vain omalta, ei muiden osalta.

12 Neutraalimpia termejä kuin ahneus
Voiton maksimointi on hallitussa, kohtuullisessa muodossaan yhteiskunnallisesti hyödyllisiä ja toivottavia. Perustuuhan koko yritystoiminta yritteliäisyyteen, jonka olennainen motiivi on yrittäjän oman taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen.

13 Ahneuden käsitteen edut
Ahneuden käsitteen avulla kuitenkin saadaan kriisin ytimeen eettinen ulottuvuus: yksilön oman edun tavoittelu voi kääntyä haitalliseksi. Kriisiin joutunutta taloutta ei nähdä vain teknisenä systeeminä, joka toimii omien ”luonnonlakiensa” mukaan. Kysymys on aina keskeisesti ihmisten vastuullisista valinnoista.

14 Voitontavoittelu voi muuttua epäsuotavaksi
Finanssikriisi osoitti, että jossakin vaiheessa voitontavoittelu muuttui yhteiskunnan kannalta epäsuotavaksi. Ne, jotka katsovat rajoittamattoman voitontavoittelun pelkästään hyväksi, taloudelliseen innovointiin kannustavaksi piirteeksi, ja siten sitä rajoittavat toimenpiteet luovuutta estäviksi eli haitallisiksi, eivät analysoi asiaa loppuun.

15 Valvontaa tarvitaan Finanssikriisin haittavaikutusten johdosta finanssimaailman käytäntöihin on puututtava rajoituksin, jotka hillitsevät toimijoiden ahneutta ja heidän mahdollisuuksiaan käyttää hyväkseen muiden ahneutta ja tietämättö-myyttä.

16 Parannusehdotuksia Investointipankeilla oltava riittävä oma pääoma.
Finanssituotteiden kehittelylle rajoittavia laatuvaatimuksia; mm. läpinäkyvyyttä. Tulospalkkioiden suuruutta rajoitettava ja niiden nostomahdollisuutta lykättävä. Keinottelumahdollisuuksia rajoitettava. Korvausvelvollisuus vahingoista. Finanssituotteille globaali transaktiovero.

17 Perustelut Kaikessa yhteiskuntapolitiikassa sovelletaan yleisesti sanktiojärjestelmiä, joilla pyritään hillitsemään kansalaisten ei-toivottavaa käyttäytymistä. Vahinkoa aiheuttaneelle syntyy yleensä korvausvelvollisuus. Miksi investointipankkisektorin pitäisi olla näistä vapaa?

18 Ketkä vastustavat ja miksi?
Muutoksia vastustetaan. Miksi? Rajoitusten vastustajat toimivat omassa asiassaan – joko näiden etujen välittöminä tai välillisinä saajina. Joillekin uusliberalistinen rajoituksista mahdollisimman vapaa taloustoiminta on arvo sinänsä, josta ei tingitä edes näin dramaattisen näytön kuin finanssikriisin johdosta.

19 Uusliberalistiset taloustieteilijät
.... eivät ole halukkaita näkemään soveltamissaan malleissa moitittavaa. Ihmisen maailmankuva on tunnetusti hyvin pysyvä. Maailmankuvan muutosten edellyttämän poisoppimisen vaikeus on henkistä laatua. Logiikalla ja tosiasioilla ei ole siinä useinkaan todistusvoimaa. Vertaa Neuvostoliiton romahdus.

20 Liian suuri vapaus: epäsymmetrinen asetelma
Selvää on, että alan toimijoiden vapaus oli liian suuri: he saivat ottaa ylisuuria riskejä ilman juuri mitään omaa vastuuta – näin he hävittivät muiden varoja. Eikö tällainen epäsymmetrisyys ole melkoinen poikkeus taloustoiminnassa? Yleensä: suuri voitonmahdollisuus = suuri (oma) riski.

21 Onko mitään tehtävissä?
Alan sääntelyn lisääminen ei vaikuta olevan myötätuulessa. Talous- ja rahoitusmaailman sekä poliittisen elämän väliset sidokset lienevät eräs selittävä tekijä. Taloustieteilijä Paul Krugmanilla on oma tulkintansa sille, että nykyiset sääntelyä vastustavat “zombi-ideat” eivät kuole:

22 Vaalirahoitus taustalla
”’It is difficult to get a man to understand something’, said Upton Sinclair, ’when his salary’ – or I would add, his campaign contributions – ‘depend upon his not understanding it’”. Osa politiikan nykyisestä toimijajoukosta lienee – kuten monet talouselämän edustajat ja taloustieteilijät – kadotettu sukupolvi, joka ei kykene haastamaan äärimmäisen uusliberalismin sovelluksia.

23 Haaste kauppakorkeakouluille
Yliopistoilla, erityisesti kauppakorkeakou-luilla, olisi tässä haastetta. Mutta mistä opettajat? Niin kauan kuin yliopistot tuottavat uusliberalismiin vihkiytyneitä asiantuntijoita – ja talouselämä niitä edellyttää – nykyinen oppi tulee voimaan hyvin. Ellei taloustiede menetä täysin uskottavuut-taan.

24 Yllättävä kansanliike?
Toisaalta, emme pysty ennakoimaan harvinaisia, vaikutuksiltaan merkittäviä äkillisiä tapahtumia eli mustia joutsenia (Nassim Taleb, ”The Black Swan”). Siten suuret yllättävät muutokset ovat edelleen mahdollisia talouden kehityksessä, mutta myös siihen suhtautumisessa. Yllättävä kansalaisliike Internetissä?

25 Lopuksi: Lisää mustia joutsenia?
Finanssikriisi oli musta joutsen talouden toimijoille ja tutkijoille – paitsi ehkä niille finanssiasiantuntijoille, joiden täytyi arvata romahduksen ennen pitkää tulevan. Samantyyppisiä kriisejä saattaa tulla vielä lisää, ja lopulta niin merkittäviä, että niiden jälkeen ei ole enää varaa pitäytyä nykymuotoisessa talousideologiassa.