Kommunisti, sotilas ja poliitikko

Esitys aiheesta: "Kommunisti, sotilas ja poliitikko"— Esityksen transkriptio:

1 Kommunisti, sotilas ja poliitikko
Atte Heikkilä 2B Mao Zedong Kommunisti, sotilas ja poliitikko Mao Zedong (毛泽东) oli kiinalainen kommunistijohtaja ja Kiinan kansantasavallan perustaja, joka kehitti maolaisuutena tunnetun opin ja Kiinan kommunistisen suuntauksen. Hänen johdollaan Kiina nousi takaisin suurvallaksi ja yhdistyi. Useat hänen kampanjoistaan, kuten suuri harppaus (大跃进) ja kulttuurivallankumous (文革) johtivat kymmenien miljoonien kiinalaisten menehtymiseen ja hankaloittivat Kiinan kehitystä. Tästä huolimatta, Kiinan kansantasavalta pitää häntä korkeassa arvossa. Puolueen mukaan hän oli ”70-prosenttisesti oikeassa”.

2 1913 1927 1931

3 Perhe ja varhainen elämä
Syntyi varakkaaseen maanviljelijäperheeseen 26. joulukuuta vuonna 1893, Shaoshanin kylään, Keski-Kiinassa. Perheeseen kuului: isä, Máo Yíchāng (毛贻昌) äiti, Wén Qīmèi (文七妹) Myös sisaruksia, joista tunnetaan: nuorempi veli, Mao Zemin (毛泽民) nuorempi veli, Mao Zetan (毛泽覃) adoptoitu sisko, Mao Zejian (毛泽建) Työskenteli lapsuutensa perheen maatilalla kunnes lähti opiskelemaan 16-vuotiaana. Kävi nuorena useita eri kouluja heikon koulumenestyksen vuoksi, mutta löysi uutta intoa opiskeluun länsimaalaisten aineiden yleistyessä. Päätyi tahtomattaan järjestettyyn avioliittoon Luo Yixiun kanssa, mikä herätti hänessä feministisiä ja sukupuolten tasa-arvoon pyrkiviä aatteita. Perhe ja varhainen elämä

4 Ihaili Sun Yat-seniä. Osallistui Xinhain vallankumoukseen, joka päätti Kiinan viimeisen dynastian.
Kiinnostui sosialismista ja julkaisi artikkeleita poliittisesti radikaalissa Xin qingnianissa. Lehden julkaisija, Chen Duxiu, perusti yhdessä Li Dazhaon kanssa Kiinan kommunistisen puoluueen vuonna 1921, johon Mao liittyi. Perusti Changshan KKP:n haaraosaston ja aloitti puolueeseen värväämisen. Varhainen toiminta

5 KKP:n kolmannessa kokouksessa päätettiin yhteistyöstä Guomindangin (KMT) kanssa Beiyangia hallitusta ja imperialisteja vastaan. Mao sai tällöin tehtäväkseen kouluttaa talonpoikia sodankäyntiä varten. Vuonna 1926, KKP ja KMT aloittivat Pohjoisen sotaretken. Retken aikana talonpojat nousivat kapinaan ja murhasivat varakkaita maanomistajia ja jakoivat maata mielivaltaisesti. Mao otti kantaa ja ehdotti ankaria rangaistuksia vastavallankumouksellisille. Hänet nimitettiin KMT:n keskuskomiteaan. Varhainen toiminta

6 Sisällissodan alkuvuodet
Onnistuneen Pohjoisen sotaretken komentaja, Chiang Kai-shek (KMT), aloitti kommunistien vainoamisen ja hyökkäsi Shanghaihin ja Pekingiin. KKP perusti ”Kiinan työläisten ja talonpoikien puna-armeijan” (中國工農紅軍) Armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mao johti neljä rykmenttiä Changshaan toiveenaan piirittää se. Hän epäonnistui, antautui syyskuuna 1927 ja pakeni eloonjääneiden kanssa Jinggangin vuoristoon. Perusti tukikohdan Jinggangshaniin ja yhdisti alueen kylät, värväsi kyläläisistä ja lainsuojattomista sotajoukon. Kävi jokseenkin menestyksekästä sissisotaa keskushallitusta vastaan. Alue julistettiin Kiinan neuvostotasavallaksi KKP:n keskuskomitean siirtyessä sinne. Sisällissodan alkuvuodet

7 Pitkä marssi

8 Lokakuussa 1934, Puna-armeija aloitti ”Pitkän marssin” paetakseen KMT:n joukkoja.
Kattoi yhteensä noin 9000 kilometrin matkan 370 päivän aikana ja ei ollut yhtenäinen. Puna-armeija jätti taakseen naiset, lapset, sairaat ja loukkaantuneet, jotka KMT edetessään tappoi. Maon ote armeijaan ja puoluejohtoon kasvoi ja toi kommunisteille kunnioitusta kansan keskuudessa. Pitkä marssi antoi KKP:lle mahdollisuuden elpyä ja uudelleen rakentaa Pohjois-Kiinaa. Pitkä marssi

9 Toinen Kiina-Japani sota puhkesi vuonna 1937
Toinen Kiina-Japani sota puhkesi vuonna KMT ja KKP välille lyhytaikainen sotilasliitto, joka keskeytti sisällissodan. Molemmat puolueet pyrkivät hallitsemaan Japanilta vallattuja alueita, mikä johti liittouman hajoamiseen ja uuden sisällissodan syttymiseen. Neuvostoliiton tukema KKP:n ”Kansan vapautusarmeija” (人民解放軍) ja Yhdysvaltain tukema KMT:n armeija jatkoivat sotimista. KKP valloitti viimeisimmän KMT:n hallitseman kaupungin joulukuussa KMT:n johtaja, Chiang Kai-shek pakeni Taiwaniin. Liitouma KMT:n kanssa

10 Kansantasavallan johtajana
Kiinan kansantasavalta perustettiin 1. lokakuuta vuonna 1949 yli kaksi vuosikymmentä kestäneen sisäisen konfliktin ja sodankäynnin jälkeen. Mao nousi diktaattoriksi ja häntä kutsuttiin ”puhemies Maoksi”( 毛主席) tai ”suureksi johtajaksi”( 伟大领袖毛主席). Merkittävä osapuoli Korean sodassa lokakuussa 1950. Aloitti kampanjan tukehduttaakseen vastavallankumoukselliset ajattelijat. Johti KMT:n entisten virkamiesten, liikemiehien, länsimaisten yritysten työntekijöiden ja itsenäisten ajattelijoiden julkisiin teloituksiin. Aloitti myös maareformin. Varakkaat maanomistajat ja talonpojat tapettiin, jotta maata saataisiin jaettua köyhemmille. Näissä uudistuksissa kuoli arviolta 2 – 5 miljoonaa ja suurin osa yli miljoonasta työleireille lähetetyistä. Aloitti lisäksi kaksi peräkkäistä kampanjaa, joiden tarkoituksena oli kitkeä korruptiota varakkaita kapitalisteja ja poliittisia vastuksia nöyryyttämällä. Rangaistuksina työleiri tai kuolema. Kansantasavallan johtajana

11 Viisivuotissuunnitelmat
Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma Alkoi vuonna 1953, tarkoituksena oli nostaa Kiina suurvallaksi poistamalla maan riippuvuus maataloudesta. NL:n avustuksella Kiina omavaraiseksi. Kollektivisointi alkoi. Useita kampanjoita, kuten satojen kukkien kampanja. Mao kitki yli poliittista toisinajattelijaa ja puoluetta kritisoivaa julistamalla ”vapauden ilmaista mielipiteitä kommunistisesta puolueesta”. Toinen viisivuotissuunnitelma Alkoi tammikuussa 1958, tunnetaan nimellä suuri harppaus. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen kampanja, jonka tarkoituksena oli Kiinan nopean muuntautuminen maataloudesta kommunistiseksi, kollektivisoiduksi, kehittyneeksi teollisuusmaaksi. Epäonnistui muun muassa koska, 1. Pienet yhteisöt kommuuneiksi tuottamaan rautaa ja terästä 2. Ei käsitystä teräksen valmistuksesta. 3. Kaikki liioittelivat työpanostaan. 4. Ruuantuotto väheni ja johti suureen nälänhätään (三年大饥荒) Mao luopui kampanjasta ja menetti presidentin virkansa, 20 – 43 miljoonaa kuoli nälänhätään ja 3,5 – 5,5 miljoonaa kuoli väkivaltaan esim. kidutukseen tai teki itsemurhan. Viisivuotissuunnitelmat

12 Kulttuurivallankumous
Suuri proletaarinen kulttuurivallankumous (无产阶级文化大革命) Maon yritys pönkittää kommunismin valtaa poistamalla kapitalistisia, perinteisiä ja kulttuurisia vaikutteita maasta. ”Maolaista oikeaoppisuutta” levitettiin puolueen sisällä. Epäonnistunut suuri harppaus oli heikentänyt Maon valtaa. Mao perusti oppilaista Punakaartin, jotka myöhemmin terrorisoivat alueita. Maon henkilökultti kasvoi mittaviin olosuhteisiin. Liike levisi nopeasti kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja johti laajamittaiseen kaaokseen, joka vei koko maan sisällissodan partaalle. Luokkasota. Miljoonia ihmisiä kuoli väkivaltaisessa luokkasodassa, historialliset ja kulttuurisesti arvokkaat esineet ja paikat tuhottiin. Mao julisti vallankumouksen loppuneeksi vuonna 1969. Vallankumouksen katsotaan kuitenkin päättyneen vasta, kun Neljän kopla poistettiin virasta. Kulttuurivallankumous

13 Mao kuoli 9. 9. 1976, useiden vuosien sairastamisen jälkeen
Mao kuoli , useiden vuosien sairastamisen jälkeen. Mahdollisesti Parkinsonin tauti tai ALS –tauti. Useita sydänkohtauksia viikkoja ennen kuolemaa. Pysyi virassa kuolemaansa saakka. Kuolemaa seurasi pitkä, maanlaajuinen suru ja useita hänen muistoaan kunnioittavia rituaaleja. Seurasi valtataistelu. Vasemmistolainen Neljän kopla ja oikeistolaiset kamppailivat vallasta. Uudistusmieliset oikeistolaiset saivat vallan ja Neljän kopla pidätettiin. Kuolema ja perintö

14 Kuolema ja perintö Yhä kiistanalainen henkilö.
Vallankumoukselliset opit ja ideologia ovat kommunistien suosiossa. Puolustajat korostavat: 1. Yhdisti Kiinan 2. Lopetti sisällissodat 3. Nosti naisten asemaa 4. Nosti koulutustasoa ja eliniänodotetta 5. Aloitti maan teollistumisen ja loi perustan maan taloudelle Vastustajat korostavat: 1. Kymmenien miljoonien kuolonuhrit 2. Este teollistumiselle ja nykyaikaistumiselle 3. Talous parani vain Maon kuoltua. Suurta kritisointia lännessä. Ihailua ja arvostusta Kiinassa, sensuuri. Kuolema ja perintö

15 Lähteet en.wikipedia.org/wiki/Mao_zedong
en.wikipedia.org/wiki/Early_life_of_Mao_Zedong en.wikipedia.org/wiki/Early_revolutionary_activity_of_Mao_Zedong en.wikipedia.org/wiki/Long_March en.wikipedia.org/wiki/Chinese_Civil_War en.wikipedia.org/wiki/Second_United_Front_(China) en.wikipedia.org/wiki/Three-anti/five-anti_campaigns en.wikipedia.org/wiki/Five-year_plans_of_the_People%27s_Republic_of_China en.wikipedia.org/wiki/Hundred_Flowers_Campaign en.wikipedia.org/wiki/Great_Leap_Forward en.wikipedia.org/wiki/Great_Chinese_Famine en.wikipedia.org/wiki/Cultural_Revolution bbc.co.uk/history/historic_figures/mao_zedong.shtml biography.com/people/mao-tse-tung historylearningsite.co.uk/mao_zedong.htm (fi.wikipedia.org/wiki/Mao_Zedong, osaksi vanhentunutta tietoa vuodelta 2006) Forum III: Kansainväliset suhteet chinesetools.eu/tools/zhuyin/ (latinisaatio työkalu) Lähteet