Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista

Esitys aiheesta: "Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista"— Esityksen transkriptio:

1 Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen tapaaminen Anne Pesola Kehitysjohtaja , projektipäällikkö Kannuksen kaupunki

2 Asukasluku : (3 %)

3 Elinkeinoelämän suhdannenäkymät Biolaaksossa

4 Elinkeinorakenne

5 Luonnonvara-alan t&k-organisaatioita
OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

6 Sektoritutkimuslaitokset
Metla Kannus Tukimusaiheita Metsäenergia Biojalostus Suometsät Maankäytön muutokset Metsäsuunnittelu Polttoaineanalytiikkaan erikoistunut laboratorio 25 henkilöä MTT Kannus Tutkimusaiheita Turkiseläinten ravitsemus ja hyvinvointi Eläinsuojien ympäristövaikutukset 4 henkilöä + Tutkimustila Luova Oy GTK Länsi-Suomi, Kokkola Maankäyttö ja ympäristö Energia ja raaka-aineet Noin 40 henkilöä

7 Metla, MTT ja RKTL

8 Yliopistotason koulutus ja tutkimus
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot Maisteriopinnot, avoimet yliopisto-opinnot ja jatko-opinnot tieteenaloja mm. soveltava kemia (bioenergia), luonnontieteet, tietotekniikka, yhteiskunta/aluetieteet ja sosiaalityö, kauppatieteet, terveystieteet Noin 5000 opiskelijaa ja 100 htv Oulun Eteläisen Instituutti Oulun yliopiston alueyksikkö Nivalassa Yliopistollista tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja koulutusta Laguna-tutkimuskeskus ja maanalaisfysiikan tutkimusryhmä mikroyrittäjyyden tutkimus, RFMedia-laboratorio

9 Centria ammattikorkeakoulu
AMK-tutkintoja mm. Kemiantekniikka (kaivosala, uusiutuva energia, environmental chemistry and technology, teknologiajohtaminen) Tuotantotalous (mm. puutuotetekniikan syventävät opinnot, toimitusketjun hallinta, robotiikka ja tuotantoautomaatio) Kone- ja tuotantotekniikka (mekaniikka ja rakennesuunnittelu, käynnissäpito, lämpö- ja energiatekniikka) Tradenomi Turkistuotteiden jatkojalostuksen koulutusta Monipuoliset laboratoriot Aktiivista t&k-toimintaa n opiskelijaa

10 Keski-Pohjanmaan tutkimusinfra
Laboratoriot (Pohjoismaisella tasolla mittava kokonaisuus) AMK: kemian laboratoriot (yhteiskäytössä yliopistokeskuksen kanssa): tehdasmittakaavainen koelaboratorio Chemplant, akkulaboratorio (kuivatestitila) Ketek Oy: 14 laboratoriota Metla: polttoaineanalytiikka, orgaanisten komponenttien määritys MaintPartner-tutkimuslaboratoriot Tutkimusmetsät ja – suot Huomioitava, että alueella on potentiaalista käyttää uusia, nykyaikaisia karjatiloja sekä elintarvikealan, puunjalostuksen ja bioenergian yrityksiä testausympäristönä Lisäksi meillä on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä (60 yritystä), joka tarjoaa mahdollisuuksia biomassojen jatkojalostukseen, aine- ja energiavirtojen hyödyntämiseen ja /tai lopputuotteiden käyttöön.

11 Luonnonvara-alan hankerahoitus Keski-Pohjanmaan organisaatioita toteuttajina, EU-osarahoitteiset hankkeet

12 Biolaakson kansainväliset yhteistyökumppanit tutkimuksessa ja kehityksessä
Ruotsi Norja Ranska, Italia, Espanja, Kreikka Viro, Latvia, Kiina Luulajan teknillinen yliopisto - NTNU, Trondheim - University of Genoble Uumajan yliopisto - Det Konglige Landbruks- og - Universite de Savoie Upsalan yliopisto -Matdepartement/Norjan maatalous- - University of Poiters ETC Piteå ministeriö - University of Lille Sveriges lantbruksuniversitetet (SLU) - Nordland Fylkeskommune - University of Cordoba Västerbottens länstyrelse - Skog og Landskap, Norge - Aristotle University of Thessaloniki Processum Västernorrland Fylkeskommune - Maakuntaliitto Lorraine, Met KHT SILAVA, Latvia - Linnaeus University - CFA EPL Agro, Lorainne - Shanghai University - Donghua University

13 Biotalouselinkeinojen merkitys alueella
Biolaakso liiketoimintaympäristönä

14 Aines- ja energiapuun tuotanto

15 Puunjalostus

16 Puunjalostus (n htv)

17 Bioenergia

18 Bioenergia "Vettä polttavasta" hakepolttimesta ensimmäinen kaupallinen laitos (YLE Savo ) Pohjois-Savossa kehitetystä metsähakepolttimesta on valmistunut ensimmäinen kaupallinen laitos Lestijärvelle, Keski-Pohjanmaalle. Laitteen kehittänyt yritys on rakentanut Lestijärven hakeosuuskunnan käyttöön sähköä ja kaukolämpöä tuottavan polttolaitoksen, jonka teho on 1,2 megawattia. Hakeosuuskunta on paikallisten metsänomistajien omistuksessa. Osuuskunta myy hakepolttimella tehdyn sähkön valtakunnan verkkoon ja kaukolämmön Lestijärven kirkokylän kaukolämmöksi. Laitoksen toimivuus jatkuvassa kaupallisessa käytössä on sen jatkon kannalta ratkaisevaa, sillä se kiinnostaa noin pariakymmentä eri tahoa, kuten kuntia ja yksityisiä lämpöyhtiöitä. Laitteen keksijän Timo Heimosen mukaan polttoaineena käytettävän hakkeen avulla vedestä saadaan irrotettua vetyä, joka lisää laitoksesta saatavaa tehoa. Moni asiantuntija on epäillyt laitoksen toimintaperiaatetta.  Lestijärven hakeosuuskunta on perustettu vuonna 1994, jolloin se oli maan ensimmäinen hakeosuuskunta. Osuuskunnan toimitusjohtajan Harri Kavanterän mukaan hakepolttimella poltetaan sekä osuuskunnan metsänomistajajäsenten ensiharvennuksista saatavaa puuta mutta sitä joudutaan myös ostamaan ulkopuolisilta tahoilta. Korpela korostaa, että toimiessaan hakepolttimella on iso yleinen merkitys, kun energian tuotantoon voidaan käyttää uusiutuvaa kotimaista energiaa niin, että polttolaitos on puuraaka-aineen lähellä, jolloin kuljetusmatkoista ja -kustannuksista saadaan säästöä. 

19 Turkistuotanto

20 Turkistuotanto tänään

21 Maidontuotanto Tuotanto kunnittain

22 Maidontuotanto

23 Maataloustuotanto

24 Naudan- ja sianlihantuotanto 2012

25 Elintarviketeollisuus (n. 1200-1300 htv)

26 Elintarviketeollisuus

27 Perusteluja luonnonvarakeskuksen Keski-Pohjanmaan alueyksikölle

28 Etenemispolku nykytilanteesta kohti yhteisiä t&k resursseja
Hankeyhteistyö ja LUOVA-verkostot Sopimusperusteisuus Yhteiset resurssit - ohjelmakaudella hankkeiden kokonaisvolyymi luonnonvara-alalla 22 Milj. Luonnonvarakeskus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Jyväskylän yo, Oulun yo ja Vaasan yo) Centria amkk Koulutusyhtymät GTK Länsi-Suomi - Laboratoriot - Professuuri ja tutkimusryhmät - yhteinen koordinaattori - tukipalvelut Eteneminen ilman Luonnonvarakeskuksen alueyksikköä kuitenkin mahdotonta - tarvitaan yksikkö, johon voidaan integroitua

29 Biolaaksossa on olemassa olevat arvoketjut, mutta erityisesti luonnonvara-alan tutkimusta täytyy vahvistaa, jotta jalostuksen pyörä voi pyöriä yhä nopeammin. Jalostus Tuotanto Tutkimus ja koulutus

30 Potentiaaliset resurssit
Biolaakson alueella käytettävissä EAKR, ESR, EMR, Interreg Pohjoinen Nord ja Interreg Botnia Atlantica –ohjelmat Pohjois- ja Itä-Suomen EARK-ohjelman volyymi n. 150 e/as/v kun vastaava Länsi-Suomessa on n. 8 e/hlö/v. Kiinnostus, osaaminen ja mahdollisuus hakeutua Horizon2020 ohjelmaan MUTTA TARVITSEMME LUONNONVARA-ALAN TOIMIJAN, JOLLA PERUSRAHOITUSTA, JOTTA EM. RESURSSIT VOIDAAN SAADA TÄYSIMÄÄRÄISESTI KÄYTTÖÖN Luonnonvarakeskuksen omaa resurssia tulisi voida käyttää omarahoitusosuutena hankkeisiin, vaatisi ohjausta valtion talousarvioon sekä mahdollisesti lakimuutosta rakennerahastolakiin (julkiseen rahoitukseen voitaisiin laskea myös tutkimuslaitosten omarahoitus)

31 Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista