Maanteiden liikenneturvallisuuskatsaus 2015

Esitys aiheesta: "Maanteiden liikenneturvallisuuskatsaus 2015"— Esityksen transkriptio:

1 Maanteiden liikenneturvallisuuskatsaus 2015
Tavoite, tilanne ja kustannuksia

2 Vaativa liikenneturvallisuustavoite
Turvallisuusvisio Kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti tieliikenteessä Suomi on sitoutunut EU-jäsenmaana puolittamaan tieliikennekuolemat ja vähentämään loukkaantuneiden määrän neljänneksellä vuodesta 2010 vuoteen 2020. Tavoite on, että vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 136 ja tieliikenteessä loukkaantuneita on enintään 5750. Tieliikennekuolemien määrä on ollut laskussa, mutta ei tavoitellusti. Tavoite v. 2020 Enintään 136 kuollutta Tavoite v. 2014 enintään 218 kuollutta

3 Onnettomuuksien kustannukset yhteiskunnalle mittavat
Noin 250 vuotuisen liikennekuoleman laskennallinen kustannus yhteiskunnalle on n. 500 milj. € [VAAKKU-tutkimus] Noin 1400 vuotuisen vakavan loukkaantumisen laskennallinen kustannus on todennäköisesti n milj. € [VAAKKU-tutkimus] Tieliikenteen onnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle suuria kustannuksia aina, kun henkilö loukkaantuu tai kuolee. Uudistus: Tilastokeskus käynnistää vuonna 2015 vakavasti loukkaantuneiden tilastoinnin. Tätä uutta tietoa tullaan jatkossa hyödyntämään liikenneturvallisuustyössä poikkihallinnollisesti. VAAKKU-tutkimus: Tieliikenteessä vakavasti loukkaantuneiden määrän arviointi.

4 Onnettomuuksien kustannukset yhteiskunnalle mittavat
Henkilövahinkojen yksikköarvot Kuolema € Pysyvä vamma € Keskimääräinen vamma (ei johtanut kuolemaan) € Onnettomuuskustannuksissa on mukana hallinnolliset kulut, sairaanhoitokulut, ajoneuvovahingot, tuotannolliset menetykset ja inhimillisen hyvinvoinnin menetys. Tienpidonsuunnittelussa otetaan huomioon myös pelkästään ajoneuvovaurioihin johtaneiden liikenneonnettomuuksien aiheuttamat keskimääräiset kustannukset. Näitä ei huomioida liikenneturvallisuustavoiteseurannassa.

5 Yli 2 200 maantiekuolemaa 10 vuodessa
Sekä liikennekuolemien että henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrät maanteillä ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maantiekuolemat 2005–2014 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä 2005–2014 Myönteisen turvallisuuskehityksen taustalla vaikuttavat mm. ajoneuvokannan uusiutumisen myötä parantunut turvallisuus, väylien reunaympäristön pehmentämistoimet, nopeusrajoitusten parempi huomioon otto …

6 Maantiekuolemat keskittyvät pääteille
64 % maantiekuolemista tapahtui v päätieverkon onnettomuuksissa. 45 % henkilövahinkoihin johtaneista maantieonnettomuuksista tapahtuu edelleen pääteillä Maantiekuolemat 2005–2014 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä 2005–2014

7 Raskaat ajoneuvot liikenteessä
Maanteiden henkilövahinko-onnettomuudet raskaan ajoneuvon osalta Raskas ajoneuvo on ollut osallisena %:ssa kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista. Raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen suoriteosuus kaikilla maanteillä on 8,5 % ja pääteillä 10 %. Raskaiden ajoneuvojen henkilövahinko- onnettomuuksista yli 60 % tapahtuu päätieverkolla

8 Raskas ajoneuvo – tuhoisa törmäyskohde toiselle osapuolelle
Maantiekuolemat, raskas ajoneuvo osallisena 2005–2014 Noin 36 % maantiekuolemista raskas ajoneuvo on ollut osallisena Raskaiden ajoneuvojen suoriteosuus pääteillä n. 10 % liikenteestä

9 Tuhoisat kohtaamiset vain hiukan vähentyneet
Kohtaamisonnettomuuksien maantiekuolemat 2005–2014 Kohtaamisonnettomuuksien maantiekuolemien määrä on vähentynyt vain lievästi sekä pääteillä että muulla maantieverkolla. Viime vuonna tapahtui 61 kuolemaa kohtaamisen seurauksena. Vuosittaiset vaihtelut ovat edelleen suuria.

10 Hirvieläinonnettomuudet kasvussa – peltiä rytisee
Hirvi- ja peuraonnettomuuksien lukumäärä maanteillä 2005–2014 Hirvieläinonnettomuuksissa selvitään yleensä ilman henkilövahinkoseurauksia. Peuraonnettomuuksien määrän radikaali nousu vuodesta 2012 johtunee siitä, että poliisin tilastointimenetelmiä tarkennettiin. Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu koko maassa, peuraonnettomuuksia tapahtuu lukumääräisesti eniten Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella. Hirvieläinonnettomuuksissa tapahtuu yksittäisiä kuolemia vuosittain, loukkaantumisia

11 Maanteillä suistutaan
Yksittäisonnettomuuksien maantiekuolemat 2005–2014 Yksittäisonnettomuudet ovat tapauksia, joissa ajoneuvon kuljettaja menettää ajoneuvon hallinnan ja suistuu ajoradalta – taustalla vaikuttaa usein kohtuuton tilannenopeus. Kuolemat ovat vähentyneet, mutta vuosittainen vaihtelu on suurta. Suistumisonnettomuudet ovat vähentyneet muulla maantieverkolla selvästi enemmän kuin päätieverkolla.

12 Jalankulkijat ja pyöräilijät onnettomuuksissa – ongelmia autojen kanssa yhä taajamissa
Maanteillä pyöräilijöiden onnettomuuksien lukumäärät ovat selkeästi jalankulkijoiden onnettomuuksia suuremmat. Taajaman ulkopuolisten maanteiden jalankulku- ja pyöräilyonnettomuudet ovat selkeästi vähentyneet, kun taas taajamien alueella onnettomuuksien määrät ovat pysyneet liki ennallaan. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet haja-asutusalueilla 2005–2014 Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet taajamissa 2005–2014 Liikenneonnettomuudessa on osallisena vähintään yksi liikkuva kulkuneuvo. Jalankulkuonnettomuudessa joku onnettomuuteen osallisista on jalankulkija, ts. jalankulkuonnettomuus ei koskaan ole yksittäisonnettomuus. Pyöräilyonnettomuudessa joku onnettomuuteen osallisista on pyöräilijä ja onnettomuudessa ei ole yhtään jalankulkijaa.

13 Synkkä alkuvuosi 2015 Tänä vuonna on yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana alustavasti ilmoitettu tapahtuneen 16 % suurempi määrä kuolemia kuin viime vuonna. Raportoiduissa 192 tieliikennekuolemassa 62 menehtyi suistumisen seurauksena ja 68 vastakkaisiin suuntiin ajaneiden ajoneuvojen välisissä kohtaamisonnettomuuksissa. Kyse on ihmishengistä ja jokaisen kohdalla merkittävistä menetyksistä. Lähde: Tilastokeskus (ennakkotieto )