Suomi toisessa maailmansodassa

Esitys aiheesta: "Suomi toisessa maailmansodassa"— Esityksen transkriptio:

1 Suomi toisessa maailmansodassa

2 Talvisodan ihmeestä katkeraan rauhaan
1930-luvulla Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet viileät. Suomessa oikeistoradikaalinen Lapuanliike oli voimissaan. Huhtikuussa1938 NL:n toinen lähetystösihteeri Boris Jartsev otti yhteyttä ulkoministeri Holstiin. Jartsev halusi tietää, suostuisiko Suomi antamaan Neuvostoliitolle takeet siitä, ettei se tulisi auttamaan Saksaa sodassa Neuvostoliittoa vastaan, vaan vastustaisi Saksan maihinnousua ja pysyisi puolueettomana. Münchenin sopimus 1938 merkitsi NL:lle sitä, että Saksa ja länsivallat olivat liittoutuneet ja NL eristetty. Tämän vuoksi reunavaltioiden mm. Suomen merkitys NL:n turvallisuudelle kasvoi entisestään. 1939 Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin.

3 Neuvostoliiton aluevaatimukset:
Neuvostoliitto esitti lokakuussa 1939 Suomelle aluevaatimuksia: rajaa oli siirrettävä Karjalan Kannaksella lännemmäksi. Suomenlahden ulkosaaret oli luovutettava NL:lle. Hankoniemi oli vuokrattava sotilastukikohdaksi NL:lle. Ehdotuksiin ei suostuttu. Kiristyneen ilmapiirin vuoksi Suomessa järjestettiin ylimääräinen kertausharjoitus YH, joka käytännössä oli osittainen liikekannallepano.

4 Miksi Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939?
Saksan vahvistuminen uhkasi Leningradin turvallisuutta. Suomen ja NL:n välit huonot. Suomi ei suostunut aluevaatimuksiin, eikä uskonut NL:n hyökkäävän. Neuvostoliitto tiesi, ettei Saksa puutu asiaan.

5 Talvisodan vaiheet: Mainilan laukaukset. NL syytti Suomea siitä, että sen tykistö oli tulittanut NL:n puolella olevaa Mainilan kylää ja sai tästä tekaistusta väitteestään syyn hyökätä Suomeen. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen Talvisota alkoi. Kansainliitto erotti Neuvostoliiton järjestöstä. NL perusti sodan alussa Terijoelle Suomen kansanhallituksen, jonka ministerit olivat Suomesta Neuvostoliittoon paenneita kommunisteja. Stalin uskoi, etteivät Suomen työläiset nosta aseitaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomi oli heikosti varustautunut sotaan ja puna-armeija aseellisesti ylivoimainen.

6 Talvisodan vaiheet: Suomalaisten loistavat torjuntavoitot Laatokan pohjoispuolella Kollaanjoella. Raatteen tien motitustaistelut Suomussalmella. Suuri määrä sotasaalista suomalaisten haltuun. Ulkomainen lehdistö alkoi puhua ”Talvisodan ihmeestä”, koska Suomi pärjäsi niin hyvin ylivoimaista vihollista vastaan. Helmikuussa puna-armeija sai uhkaavan läpimurron Summassa, Karjalan kannaksella. Länsivaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan avuntarjous Suomelle. Suomella oli hetken maailmanhistorian avaimet käsissään: jos se olisi tarttunut länsivaltojen avuntarjoukseen, olisivat NL ja muut länsivallat joutuneet suursodassa eri puolille.

7 Mihin perustui ns. Talvisodan ihme?
Suomalaisten taistelutahto. Itärajan harva tiestö suosi suomalaisia. Ankara talvi vaikeutti puna-armeijan moottoroitujen joukko-osastojen etenemistä. Suomalaisten lumipukuiset ja suksilla liikkuvat sissijoukot. Motitustaktiikka. Inspiroidut aseet, esim. ”Molotovin cocktail”.

8 Moskovan rauha Suomen oli luovutettava Karjalan kannas ja Laatokan Karjala sekä Sallan-Kuusamon alue. Lisäksi Suomen oli vuokrattava Hankoniemi Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Rauhanehdot olivat kovat ja rauhaa pidettiin Suomessa ”välirauhana”. Sodan jälkeen alettiin suunnitella pohjoismaista unionihanketta, joka kaatui Neuvostoliiton vastustukseen. Pohjoismaisen yhteistyön kariuduttua, Suomi alkoi lähentyä Saksaa.