SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 3.11.2015. Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri.

Esitys aiheesta: "SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 3.11.2015. Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri."— Esityksen transkriptio:

1 SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 3.11.2015

2 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Sisäilmasto muodostuu sisäilmasta ja siihen vaikuttavista fysikaalisista tekijöistä. Sisäilmastotekijöitä: sisäilman kaasumaiset yhdisteet sisäilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet lämpötila kosteus ilman liike säteily valaistus Melu Miksi sisäilma on tärkeää? Ihminen viettää 90...95 % ajastaan sisätiloissa ja hengittää vuorokaudessa jopa 40 kuutiometriä ilmaa, josta valtaosa on sisäilmaa. Sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa tai pahentaa allergia- ja ärsytysoireita sekä keuhkosairauksia. Lähde: Sisäilmayhdistys

3 Sisäilman laatuun vaikuttavat osatekijät

4 Kosteus Mikäli materiaalien kosteuspitoisuus pysyy pitempiaikaisesti korkealla tasolla, alkaa materiaaleissa tapahtua joko mikrobikasvua tai orgaanisissa materiaaleissa hajoamisprosessi. Riittävä sisäilman vesihöyrypitoisuus, suhteellinen kosteus RH, mikrobikasvuston alkamiselle on 75 – 80%.

5 Ilma sisältää aina tietyn määrän kosteutta, mikä usein ilmaistaan suhteellisen kosteuden avulla. Suhteellisella kosteudella RH tarkoitetaan prosentuaalisesti ilmassa olevan kosteusmäärän v suhdetta kyllästyskosteuteen v k. RH =. Esimerkiksi 20ºC lämpötilassa olevassa ilmassa voi maksimissaan olla vesihöyryä 17,28 g/m 3. Jos ilmassa on vesihöyryä 10,06 g/m 3, niin RH on 10,06 / 17,28 x 100 = 58% = Mitä on? Mitä mahtuu?

6 t [ 0 C]v k [g/m 3 ]p k [Pa] t [ 0 C]v k [g/m 3 ]p k [Pa] t [ 0 C]v k [g/m 3 ]p k [Pa] -200,88102 1512,861708 5083,1412390 -190,95111 1613,651820 5187,1013020 -181,04122 1714,491939 5291,2113677 -171,14135 1815,372064 5395,4814362 -161,25149 1916,302197 5499,9215075 -151,38164 2017,282337 55104,5215818 -141,52181 2118,312484 56109,3016592 -131,67200 2219,402640 57114,2517397 -121,83221 2320,542805 58119,3918234 -112,01243 2421,742979 59124,7219105 -102,20266 2523,003162 60130,2420010 -92,40292 2624,323355 61135,9520951 -82,61319 2725,713559 62141,8721928 -72,84348 2827,173773 63147,9922943 -63,08379 2928,703999 64154,3323997 -53,33412 3030,314237 65160,8825090 -43,60447 3131,994487 66167,6626224 -33,89485 3233,754750 67174,6727401 -24,19524 3335,605027 68181,9028620 4,51566 3437,545317 69189,3829884 04,85611 3539,565622 70197,1131194 15,21658 3641,685943 71205,0832551 25,58708 3743,906279 72213,3133956 35,98762 3846,216631 73221,8035410 46,40818 3948,637001 74230,5636915 56,84878 4051,167388 75239,6038472 67,31941 4153,797793 76248,9140082 77,801008 4256,548218 77258,5141747 88,321079 4359,418663 78268,4043468 98,871154 4462,409128 79278,5945247 109,451234 4565,529614 80289,0847084 1110,061318 4668,7710122 1210,711408 4772,1510653 1311,391502 4875,6711207 1412,101603 4979,3311786

7 Vesihöyryn liikkuminen rakenteessa tapahtuu diffuusiona, jossa vesimolekyylit siirtyvät korkeammasta konsentraatiosta alhaisempaan eli suuremmasta vesihöyryn osapaineesta alhaisempaan. konvektiona, jossa ilma toimii vesihöyryä siirtävänä aineena DIFFUUSIO JA KONVEKTIO

8 Höyrynsulku Höyrynsulun tehtävänä on estää ilmavuodot ja ilman sisältämän vesihöyryn tunkeutuminen rakenteeseen konvektion ja diffuusion seurauksena.

9 Muutamien homesukujen kosteusvaatimuksia

10 DIFFUUSION/KONVEKTION AIHEUTTAMA KOSTEUS- JA HOMEVAURIO

11 HUOM !

12

13

14 -Mineraalikuidut

15 Ilmavuotoluku, q50. Ilmavuotoluvulla q50 kuvataan rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa:n paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden. Rakennusten ilmanpitävyys

16 Rakennuksen vaipan ilmatiiveys Rakennuksen mitattu ilmavuotoluku q 50 määritetään 50 Pa:n paine-erolla

17

18 Sisäilmaongelma vanhassa koulurakennuksessa - Rakennuksen ryömintätilaan oli lattiaremontin jälkeen jätetty vanhan lattian eristeitä ym. orgaanista materiaalia. - Koulun henkilökunta ja oppilaat olivat pitkään oireilleet rakennuksessa - Jostain syystä ryömintätilaa ei ollut aikaisemmin tutkittu ? - Tiiviysmittauslaitteiston ja lämpökameran avulla ongelma dokumentoitiin

19

20 IV-kone - Kanavien tiiviys rakennusaikana, pöly! - Koneen säätö - Suodattimien puhdistus ja vaihto - Koneen puhdistus - Älä koske säädettyihin venttiileihin ! - Tämän avulla talosi ”hengittää” - Opettele käyttämään laitetta oikein ! - Aina päällä !

21 Rakennusaikainen kosteuden hallinta Ilmatiivis rakennus Materiaalivalinnat Ilmanvaihto Avaimet hyvään sisäilmaan

22 http://www.motiva.fi/toimialueet/kansainvalinen_toiminta/buil d_up_skills_finland/build_up_skills_-koulutusmateriaalit Motivan sivuilta energiatehokkaan rakentamisen parhaita käytäntöjä - BUILD UP Skills -koulutusmateriaalit