MARIKA MÄKELÄ LASKUTUS. Yritysten välillä käydään harvoin käteisellä tapahtuvaa kauppaa Ostot ja myynnit tapahtuvat yleensä laskutuksella Puhutaan myynnistä.

Esitys aiheesta: "MARIKA MÄKELÄ LASKUTUS. Yritysten välillä käydään harvoin käteisellä tapahtuvaa kauppaa Ostot ja myynnit tapahtuvat yleensä laskutuksella Puhutaan myynnistä."— Esityksen transkriptio:

1 MARIKA MÄKELÄ LASKUTUS

2 Yritysten välillä käydään harvoin käteisellä tapahtuvaa kauppaa Ostot ja myynnit tapahtuvat yleensä laskutuksella Puhutaan myynnistä tai ostoista laskujen mukaan 2

3 MYYNTILASKU 3 Tilaus Toimitus Lasku Suoritus

4 LASKUTUS Laskutus on tärkeä toiminto yrityksessä Ilman laskutusta, yritys ei saa asiakkailta suorituksia eikä pysty toimimaan ilman tulovirtaa Laskutus pitää hoitaa mahdollisimman pian palvelun tai suoritteen toimituksen jälkeen Laskutus voi olla myös jatkuvaa perustuen yrityksen tekemään sopimukseen, esim. Vuokra 4

5 LASKUTUS Lasku kannattaa lähettää mahdollisimman pian myyntitapahtuman jälkeen Näin saadaan yritykseen rahavirtaa nopeasti Erääntyneitä maksamattomia laskuja on ”karhuttava” heti eräpäivän jälkeen Myöhästyneen suorituksen johdosta lähetetään korkolasku 5

6 LASKU Lasku voi olla paperimuodossa Lasku voi olla sähköisessä muodossa Lasku pitää sisältää arvonlisäverolain määräämiä pakollisia maksumerkintöjä 6

7 LASKUTUS Lasku on lähetettävä asiakkaalle riittävän ajoissa ennen sen eräpäivää Asiakkaalle on varattava mahdollisuus tarkistaa laskun oikeellisuus ja esittää mahdolliset huomautukset 7

8 LASKUTTAJA Laskuttajalta vaaditaan samantapaista osaamista kuin kirjanpitäjältä Hänen pitää osata taloushallinnon ohjelmisto Hänen pitää myös osata arvonlisäverolain määräämät pakolliset laskumerkinnät Laskuttajan pitää osata asiakaspalvelua, sillä hän on usein henkilö, johon asiakas on yhteydessä, jos laskussa on huomauttamista 8

9 LASKUTUS JA MYYNTIRESKONTRA 9 Tuotanto tai varasto Lasku Laskutus Myynti- reskontra Saadut suoritukset Kirjanpito Raportteja: -Asiakaskohtaiset tiedot -Saamiset yhteensä -Erääntyneet saamiset -Maksumuistutukset -Viivästyskorkolaskut

10 PAKOLLISET LASKUMERKINNÄT Arvonlisäverolaki määrää, mitä tietoja laskussa tulee olla: http://www.vero.fi/fi- FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Laskua_koskevat_ vaatimukset_arvonlisaver(10160)

11 PAKOLLISET LASKUMERKINNÄT pakollisia Arvonlisäverolain määräämiä pakollisia laskumerkintöjä kotimaankaupassa: Laskutuspäivä Laskun numero Arvonlisäverotunniste eli FI + Y-tunnus Myyjän ja ostajan nimi ja osoite Jatkuu 

12 PAKOLLISET LASKUMERKINNÄT Tavaroiden/palvelujen määrä ja laji (esim. 3 kpl ruutuvihkoja tai 2 kk ylläpitosiivous) Tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ajanjakso tai ennakkomaksun maksupäivä Yksikköhinta ilman arvonlisäveroa eli yhden tuotteen tai palvelun veroton myyntihinta Hyvitykset ja alennukset, jos eivät sisälly yksikköhintaan Jatkuu 

13 PAKOLLISET LASKUMERKINNÄT Veron peruste verokannoittain, esim. veroton myynti yhteensä Verokanta eli arvonlisäveroprosentti Suoritettavan veron määrä eli arvonlisäverojen määrä yhteensä Merkintä myynnin verottomuudesta ”alv 0 %” Ostajan itse laatimaan laskuun merkintä ”itselaskutus” Muutoslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun, esim. ”hyvitämme laskua nro 1022”

14 KEVENNETYT LASKUMERKINNÄT Kaikkia edellä mainittuja laskumerkintöjä ei aina välttämättä tarvitse tehdä laskuun Tämä mahdollisuus koskee määrältään vähäisiä laskuja (loppusumma enintään 400 euroa) Lisäksi kevennettyjä sisältövaatimuksia sovelletaan vähittäiskaupassa tai muussa siihen rinnastettavissa olevassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa

15 KEVENNETYT LASKUMERKINNÄT Kevennetyt laskumerkinnät ovat riittävät myös ravintola- ja ateriapalvelulaskuissa sekä henkilökuljetuslaskuissa, lukuun ottamatta edelleen myytäväksi tarkoitettuja palveluja, sekä pysäköintimittareiden ja muiden vastaavien laitteiden tulostamissa tositteissa Vähittäiskauppaan rinnastettavaa myyntitoimintaa harjoittavat esim. kioski, suutari tai kampaamo

16 KEVENNETYT LASKUMERKINNÄT Laskuissa, joihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia, täytyy aina olla seuraavat tiedot: Laskun antamispäivä myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste (Y-tunnus) myytyjen tavaroiden määrä ja palvelujen laajuus sekä näiden laji suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain muutoslaskujen osalta viittaus alkuperäiseen laskuun sekä ne tiedot, joita laskulla muutetaan kevennetyn sisältövaatimuksen laskuissa on mahdollista ilmoittaa hinnat arvonlisäverollisina, jos suoritettavan veron määrä on merkitty (veron perustetta ei siis tarvitse ilmoittaa)

17 KEVENNETYT LASKUMERKINNÄT tavaroiden yhteisömyyntiin tavaroiden kaukomyyntiin käännetyn verovelvollisuuden Arvonlisäverolain 209 f §:ssä säädettyjä kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta tavaroiden yhteisömyyntiin (AVL 72 b §), tavaroiden kaukomyyntiin (AVL 63 a §) eikä sellaiseen toisessa EU-maassa tapahtuvaan tavaran tai palvelun myyntiin, josta ostaja suorittaa veron käännetyn verovelvollisuuden perusteella (AVL 2 a § tai 9 §:ää vastaava säännös).

18 LASKU VÄHENNYSOIKEUDEN EDELLYTYKSENÄ Verovelvollisen ostajan vähennysoikeuden edellytyksenä on, että hänellä on ostamastaan tavarasta tai palvelusta verovelvollisen myyjän antama arvonlisäverolain asettamat vaatimukset täyttävä lasku tai muu laskuna toimivat tosite Edellytys koskee myös ennakkolaskuja Lasku oikeuttaa vähennykseen vain, jos laskun tiedot vastaavat todellisuutta Jos lasku on virheellinen, ostajalla ei ole vähennysoikeutta tämän laskun perusteella vaan vasta myyjän antaman korjatun laskun perusteella

19 VIITENUMERON TARKISTEEN LASKENTA Viitenumeron voi muodostaa muuten vapaasti esim. laskun numeron tai asiakasnumeron perusteella, mutta viimeiseksi numeroksi tulee tarkiste, joka lasketaan tietyllä menetelmällä Esimerkki viitenumeroksi halutaan nelinumeroinen luku, jossa kolme ensimmäistä numeroa on laskun numero laskun numero on 155 painoarvot ovat aina oikealta vasemmalle 7, 3 ja 1. perusviitetieto (tässä laskun numero)155 painoarvot137 saadut tulot lasketaan yhteen1 +15 + 35 + =51 seuraavasta nollaan päättyvästä luvusta60 vähennetään tulojen summa-51 erotus on viitenumeron tarkiste9 viitenumero1559 Jos saatu erotus on 10, tarkiste on 0. Pidemmät viitenumerot tulostetaan tilisiirtolomakkeelle viiden numeron ryhmiin joko vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle.

20 VIIVÄSTYSKORKO Jos asiakas maksaa laskunsa eräpäivän jälkeen, viivästymisestä voidaan periä korkolain mukaista viivästyskorkoakorkolain Yritysten välisessä kaupassa korosta voidaan sopia toisin tai noudatettava korkoprosentti voi perustua alan kauppatapaan

21 VIIVÄSTYSKORKO Jos keskenään kauppaa käyneet yritykset eivät ole sopineet viivästyskorosta eikä vakiintunutta käytäntöä ole, sovelletaan korkolain säännöksiä Käytännössä yritysten välisessä kaupassa sopimuksena pidetään sitä, että asiakas hyväksyy hänelle lähetettyyn ensimmäiseen laskuun merkityn viivästyskorkoprosentin

22 VIIVÄSTYSKORKO Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin määrittämä viitekorko + 7 % (v. 2014 7,5 %) Suomen pankki ilmoittaa yleisen viivästyskoron kaksi kertaa vuodessa, 1.1. ja 1.7. Laskuttajan tehtävä on seurata viivästyskorkojen kehitystä ja päivittää muuttuneet viivästyskorot laskuille Viivästyskorko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään saakka, mikä sisältää edellä mainitut päivät

23 LASKUTUS 1.Kotimaan kauppa 2.Yhteisökauppa = EU:n jäsenmaiden välistä sisämarkkinakauppaa 3.Varsinainen ulkomaankauppa = EU:n ulkopuolella toimivien liikekumppanien kanssa

24 ULKOMAILLE LÄHTEVÄ LASKU Ulkomaille lähtevää laskua koskevat periaatteessa samat säännöt kuin kotimaan laskuakin, mutta on tärkeää aina ottaa selvää maa-, toimiala- ja asiakaskohtaisista erityisvaatimuksista Lasku kirjoitetaan yhteisesti sovitulla kielellä

25 ULKOMAILLE (EU) LÄHTEVÄ LASKU yhteisömyynti Jos suomalainen yritys myy tavaraa toisessa EU-maassa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitylle yritykselle ja tavara kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan, myynti on veroton yhteisömyynti Tavaran yhteisömyynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa Tavarakauppa EU-alueella: laskussa on arvonlisäverottomuuden varmistamiseksi aina oltava myyjän ja ostajan ALV-tunnisteet

26 Myynnit ilmoitetaan kausiveroilmoituksen tekemisen yhteydessä Myyntiajankohtana ostajan täytyy olla alv-rekisteröitynyt johonkin muuhun EU-maahan Ostajalla tulee olla voimassa oleva alv-rekisteröintinumero EU-komission online-palvelusta voit helposti tarkistaa onko ostajalla voimassa oleva VAT-numero Ongelmien välttämiseksi kannattaa aina tarkistaa ostajan tiedot ja VAT-numeron voimassaolo ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan yhteisömyyntilaskua ULKOMAILLE (EU) LÄHTEVÄ LASKU

27 Esimerkkejä EU-myyntien ja -ostojen ilmoittamisesta arvonlisäveroilmoituksissa: http://www.vero.fi/fi- FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kansainvalinen_ka uppa/Esimerkkeja_EUmyyntien_ja_ostojen_ilmoit(14401)

28 EU:N ULKOPUOLELLE TAPAHTUVA TAVAROIDEN VIENTI verotonta Tavaroiden vienti on verotonta, jos tavara kuljetetaan suoraan EU:n alueen ulkopuolelle Edellytyksenä on, että tavaran kuljetuksen tekee joko myyjä tai ulkopuolinen kuljetusliike myyjän tai ostajan toimeksiannosta

29 EU:N ULKOPUOLELLE TAPAHTUVA TAVAROIDEN VIENTI Tutustu lisää Vero.fi –sivustolla Kansainväliseen kauppaan: http://www.vero.fi/fi- FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kansainvalinen_kaupp a

30 ARVONLISÄVEROTUNNISTE VAT-numero = alv-numero = alv-tunniste = alv-tunnus Arvonlisäverovelvollisuuden osoittavaa alv-numeroa tarvitaan, kun elinkeinonharjoittaja käy kauppaa toisesta EU-maasta olevan elinkeinonharjoittajan kanssa

31 ARVONLISÄVEROTUNNISTE ALV-numeron muodostaminen FI Y-tunnus Suomalaiset arvonlisäverovelvolliset elinkeinonharjoittajat muodostavat alv-numeronsa itse maatunnuksesta FI ja numerosarjasta, joka on Y-tunnus (yritys- ja yhteisötunnus) ilman kahden viimeisen numeron välissä olevaa väliviivaa Jos Y-tunnus on 0765432-1, alv-numero on FI07654321

32 ARVONLISÄVEROTUNNISTE ALV-numero on ruotsiksi mervärdesskattenummer tai momsnummer ja englanniksi VAT number. Todistus arvonlisäverovelvollisuudesta Arvonlisäverovelvollinen voi tarvittaessa pyytää kirjallisen todistuksen arvonlisävero- velvollisuudestaan kotikuntansa verovirastosta.

33 IBAN-TILINUMERO IBAN (International Bank Account Number) on tilinumero kansainvälisessä muodossa Käyttäminen on ollut pakollista rajat ylittävissä maksuissa EU- ja ETA-alueella 1.1.2007 alkaen Myös useimmat muut Euroopan maat ovat ottaneet IBANin käyttöön.

34 IBAN-TILINUMERO IBAN-tilinumeron tunnistat numerosarjan alussa olevasta kaksikirjaimisesta maatunnuksesta IBANin pituus vaihtelee maittain Suomalainen IBAN on aina 18 merkkiä pitkä ja alkaa maatunnuksella FI eli Finland Suomessa IBAN otettiin käyttöön kotimaan maksuliikenteessä vuonna 2008

35 BIC-KOODI pankkien tunnistetieto BIC-koodi (Bank Identifier Code) on pankkien tunnistetieto ja sitä käytetään IBAN-tilinumeroiden yhteydessä. BIC-koodin pituus on aina 8 tai 11 merkkiä, joista kuusi ensimmäistä on aina kirjaimia ja loput kirjaimia ja/tai numeroita FI FI EE Esim. Danske Bankin BIC-tunnus on aina DABAFIHH, Nordea Suomen BIC-koodi on NDEAFIHH ja Nordea Viron NDEAEE2X

36 BIC-KOODI Saajan pankin voit päätellä BIC-koodin neljästä ensimmäisestä merkistä ja pankin maan 5. ja 6. merkistä Esimerkiksi Nordea Suomen BIC-koodi on NDEAFIHH ja Nordea Viron NDEAEE2X BIC-koodia tarvitset, kun teet maksuja