Kuopion kehitys vuosittain 23.10.201 5 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Kuopion kehitys vuosittain Kuopion kehitystä.

Esitys aiheesta: "Kuopion kehitys vuosittain 23.10.201 5 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Kuopion kehitys vuosittain Kuopion kehitystä."— Esityksen transkriptio:

1 Kuopion kehitys vuosittain 23.10.201 5 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Kuopion kehitys vuosittain Kuopion kehitystä seurataan mm. väestömuutosten, asuntotuotannon, työllisyyden ja matkailun lukujen avulla. Tähän diasarjaan on koottu vuosittaista tietoa. Asuminen Rakenta- minen Rakenta- minen Väestö Työssä- käynti Työssä- käynti Elinkeino

2 Kuopion väestö vuoden 2015 alussa (1.1.2015) 11.5.2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 koko Kuopion alueen väestömäärä kasvoi 1176 henkeä. Kuopion 1,1 prosentin väestökasvu oli pääkaupunkiseudun kaupunkien, Oulun ja Tampereen jälkeen kuudenneksi suurin. Kuopio on väkiluvultaan Suomen 8. suurin kaupunki. Kuopion seudun (Kuopio ja Siilinjärvi) väkiluku vuodenvaihteessa oli 132 957. Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Kuopion väestönmuutokset olivat suurimmat Saaristo- kaupungin alueilla Lehtoniemi-Keilankannassa ja Rautaniemessä ja Savolanniemessa. Saaristokaupungin väestömuutos oli kokonaisuudessaan 1075 henkeä. Väestömäärä kasvoi myös keskustassa ja keskustan lähialueilla.

3 Väestönmuutokset 2014 Kuopion väestönmuutokset vuonna 2014 Väestönmuutosten osalta vuosi 2014 oli hyvin samankaltainen kahden edellisen vuoden kanssa. Syntyneiden ja kuolleiden määrät ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta luonnollisen väestönmuutoksen osuus kokonaismuutoksesta pieneni edelleen. Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä yli 15 000 henkilöä vaihtoi asuinpaikkaa. Kuntien välinen muuttoliike jatkui vilkkaana ja siitä saatu nettomuutto oli noin 65 prosenttia väestön kokonaismuutoksesta. Kuntien välistä muuttoliikettä oli edelleen eniten Kuopion ja Siilinjärven välillä. Vertailukaupungeista eniten kuntien välistä muuttoliikettä oli Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Joensuun kanssa. Kuopion väestönmuutos 01-12/ 2013 01-12/ 2014 Väestönmuutos yhteensä12101220 Luonnollinen väestönmuutos185149 Syntyneet lapset11441125 Kuolleet959976 Muuttoliike yht.10251071 Tulomuutto60356033 Lähtömuutto52655226 Kuntien välinen muutto yht.770807 Siirtolaisuus yhteensä255264 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Lähde: Tilastokeskus

4 Vuoden 2015 alussa Kuopiossa asui noin 111 300 asukasta. Ennusteen väkiluku 2020 on 121 000 ja 2030 130 000. Väestön ikärakenne vanhenee. Vuoteen 2030 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 70 %, noin 6000 vanhusta lisää. Luonnollinen väestönkasvu 200- 300 asukasta/ vuosi. Syntyvyys noin 1200 – 1300 lasta/vuosi. Muuttovoitto noin 1000 asukasta / vuosi. Päivitetty 10/2015 Lähde: Kuopion oma vuonna 2014 -2015 tehty väestöennuste. KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2030 Kuopio population projection 2030

5 Lähde: Kuopion oma vuonna 2014 -2015 tehty väestöennuste. Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa lähes kaikilla suunnittelualueilla vuoteen 2025. Väestönkasvusta noin 20-35 % on luonnollista väestönkasvua ja 65-80 % muuttovoittoa. Väestöennuste perustuu alueen myönteiseen kehitysoletukseen. Työpaikkakasvun oletaan jatkuvan hyvänä ja työllisyystilanteen paranevan. Asuntotuotannon tason edellytetään toteutuvan lähellä tavoiteltua 800 asunnon tasoa. Ennusteen mukaan nuorten tulomuutto säilyy korkeana ja nuorten työllistymismahdollisuudet hyvänä. Muuttovoiton odotetaan olevan positiivinen lähes kaikissa ikäryhmissä. Asunto- tuotanto 2014-2024 Väestö 1.1.2015 Väestö- ennuste 2025 Väestönkasvu vuoteen 2025 KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET2 00021 66023 4501 840 Keskusta, Niirala, Haapaniemi, Rönö LÄNTINEN PUIJO74011 43012 7001 270 Puijonlaakso,Julkula, Niuva-Lansipuijo-Rypysuo KOILLINEN ALUE1 20018 10019 6001 500 mm. Puijonsarvi,Inkilänmäki,Pihlajalaakso,Itk., Linnanp. Kettulanlahti, Kelloniemi SAVILAHTI-NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI- JYNKKÄ1 11013 77014 9001 130 Neulamäki, Savilahti, Särkiniemi, Levänen, Jynkkä ETELÄINEN KAUPUNKIALUE2 02021 36023 7002 340 Pirtti, Lehtoniemi, Rautaniemi, Pitkälahti HILTULANLAHTI5405502 3001 750 Hiltulanlahti, Vanuvuori, Kiviharju ENT. KUNTAKESKUKSET, MAASEUTUALUEET75023 28023 700420 Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka Päivitetty 10/2015 KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2025 Kuopio population projection 2025

6 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 15.5.2015 Väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan Kuopiossa asui vuoden 2015 alussa 2516 ulkomaan kansalaista, 2,3 % väestöstä. Vuoden 2014 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi 230 hengellä. Venäläiset ovat suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä ja heitä asuu Kuopiossa noin 600 henkeä. Seuraavaksi eniten asuu virolaisia ja myanmarilaisia asuu kumpaakin kansalaisuutta noin 200 henkeä. Kuopion ulkomaalaisilla oli vuoden 2015 alussa kaikkiaan 95 eri kansalaisuutta. Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Kuopion väestöstä lähes 3600 henkilöä puhui äidinkielenään muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Muina äidinkielinä puhuttiin 72 eri kieltä, lisäksi noin 200 hengellä kieli oli jokin muu tai äidinkieli ei ollut tiedossa. Vieraskielisten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan Kuopiossa ja koko maassa ulkomaan kansalaisten määrää nopeammin.

7 Ulkomaan kansalaiset Kuopiossa ja Pohjois-Savossa 2014 15.5.2015 Kuopio ja vertailukaupungit Kuopiossa ulkomaalaisten osuus väestöstä on pieni samoin kuin monissa muissa sisämaan kaupungeissa. Kuopiossa ulkomaan kansalaisten määrän lisäys 230 hengellä vastaa noin 10,0 kasvua ja oli noin viidennes väestönlisäyksen kokonaismäärästä. Vantaalla ja Espoossa noin puolet väestönlisäyksestä oli ulkomaan kansalaisia. Porissa ja Lappeenrannassa ulkomaalaisten määrä kasvoi, mutta muu väestömäärä väheni. Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Lähde: Tilastokeskus Vertailukaupungeissa ulkomaan kansalaisuusryhmien painotus vaihtelee. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä ovat virolaiset. Venäläiset ovat yleensä toiseksi suurimpana ryhmänä, mutta viiden suurimman ryhmän kansalaisuuksina vaihtelevat mm. somalit, irakilaiset, kiinalaiset, turkkilaiset, intialaiset, thaimaalaiset ja ruotsalaiset.

8 Ulkomaan kansalaiset Kuopiossa alueittain ja ikäryhmittäin 2014 18.5.2015 Ulkomaan kansalaiset Kuopiossa alueittain ja ikäryhmittäin Ulkomaan kansalaisia asuu Kuopiossa eniten alueilla, joilla väestömäärät ovat muutenkin suurimmat. Asuminen ei muuten ole keskittynyt millekään alueella. Vuoden 2014 lopussa ulkomaalaisia asui lähes kaikilla suunnittelualueilla. Ulkomaan kansalaisten ikärakenne on kuopiolaisten keskimääräistä nuorempi. Nuorempaa ikärakennetta selittää työikäisten eli 25-64-vuotiaiden suurempi osuus väestöstä, sekä vanhusväestön pieni määrä. Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Ulkomaalaisten määrät Kuopion alueilla, joilla eniten Suunnittelualue0-67-1213-1819-2425-6465+YHT. Litmanen263620251797293 Neulamäki2735561780268 Puijonlaakso-Taivaanpankko2086321827255 Keskusta13105191416194 Saarijärvi-Rahusenkangas152378858146 Särkiniemi-Särkilahti1013816933143 Pirtti161098718122 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo1412103638110 Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto045772189 Jynkkä5253531482 Kelloniemi-Likolahti854642166 Nilsiä044348564 Haapaniemi324737255 Lähde: Kuopion kuntarekisterit Lähde: Tilastokeskus

9 Ulkomaan kansalaiset ja vieraskieliset Kuopiossa 2014 18.5.2015 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Vieraskielisten pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopion 15 vuotta täyttäneestä vieraskielisestä (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) väestöstä kuului työvoimaan noin 62 %; työllisiä heistä oli 44,4 %, työttömiä 17,7 % ja työvoiman ulkopuolella 37,9 %. Työn saaminen on vieraskieliselle vaikeampaa kuin suomenkieliselle. Vieraskielisillä samoin kuin ulkomaalaisillakin vanhusväestön osuus on muuta väestöä pienempi. Lähde: Tilastokeskus Ulkomaan kansalaisten työttömyys Kuopiossa on kuukausittain ulkomaan kansalaisia työttömänä 200-300 henkilöä. Maaliskuun lopulla ulkomaan kansalaisia oli työttömänä 383 henkilöä ja heidän osuutensa ulkomaisesta työvoimasta oli 33,3 %. Ulkomaalaisten työvoima lasketaan vuoden 2013 työssäkäynnin ennakkotiedoista.

10 Kuopion työttömyysaste oli joulukuun 2014 lopussa 13,9 prosenttia. Työttömyys lisääntyi nopeasti vuoden loppua kohden koko maassa. Edellisen kerran työttömyys oli samoissa lukemissa 2000-luvun alkupuolella. Työttömyys kasvoi kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin alle 25-vuotiailla. Miesten työttömyysluvut kasvoivat enemmän kuin naisten. Kuopion työttömyysaste nousi marras- ja joulukuussa samalle tasolle kuin koko maassa. Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 13,9 prosenttia. Työttömyys vuonna 2014 Päivitetty 02/2015 Kuopion työttömyys kasvussa Kuopion työttömyys 31.12. 2013 31.12. 2014 Muutos Työttömyysaste12,5 %13,9 %1,4 %-yks Työttömiä yht.62397088849 Naiset25302840310 Miehet37064248539 Nuorisotyöttömiä (alle 25-v.) 9031166263 50 vuotta täytt. työttömiä21612389228 Pitkäaikaistyöttömiä15011787286 Vertailukaupunkien joukossa Kuopion työttömyysaste oli edelleen viidenneksi pienin pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Vaasan jälkeen. Vuonna 2014 työttömyys nousi Kuopiossa hieman vähemmän kuin koko maassa tai vertailukaupungeissa keskimäärin. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu

11 Väestön pääasiallisen toiminta 2013 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller -palvelu Kuopion väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopion työvoima oli vuoden 2013 lopulla 53077, joista työllisiä oli 46 666 henkilöä. Työvoiman ulkopuolelle jääviä oli 57 036 henkeä. Heidän osuutensa väestöstä oli 51,8 prosenttia. Huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman ulkopuolelle jäävien määrä sataa työllistä kohden oli 135,3 nousi edellisen vuoden vastaavasta kolmella huollettavalla.

12 Työssäkäynti 2013 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Taloudellinen huoltosuhde heikentyi vuonna 2013 Vuonna 2013 Kuopiossa oli sataa työssäkäyvään kohden oli 136 ei-työssäkäyvää henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 132. Ajanjaksolla 1987-2013 huoltosuhde oli korkein lamavuonna 1993 (184) ja matalin vuonna 1989, jolloin jokaista sataa työssäkäyvää kohden oli 116 ei-työssäkäyvää. Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetaan positiivisena ja nousua negatiivisena kehityksenä. Koko maassa sataa työssäkäyvää kohden oli 137 ei työssäkäyvää henkilöä vuonna 2013. Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdanteiden ja työllisyyskehityksen vaihteluiden lisäksi muun muassa syntyvyys, väestörakenne ja muuttoliike.

13 Työssäkäynti, pendelöinti vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Ty ö ss ä k ä yntiliikenne (pendel ö inti) 2012 Työpaikkakehitys vuonna 2012 Tilastokeskus on julkistanut 20.11.2014 vuoden 2012 ty ö ss ä k ä yntiliikenteen tiedot. Vuonna 2012 Kuopiossa oli 49 420 ty ö paikkaa, joissa ty ö skenteli 38 782 kuopiolaista ja 10 638 muiden kuntien asukasta. Vuoden aikana työpaikat lisääntyivät vajaalla 900 työpaikalla, mikä vastaa noin 1,8 prosentin työpaikkakasvua. Kuopiolaisista 6 682 k ä vi t ö iss ä Kuopion ulkopuolella. Kuopion ty ö paikkaomavaraisuus oli 108,9 % ja nettopendel ö inti + 4065 henkil öä. Kuopion ja Nilsiän työpaikat20112012 Kuopiolaiset työntekijät38 07138 782 Maaninkalaiset työntekijät442445 Muut työntekijät10 02110 193 Työpaikat yhteensä48 53449 420 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu

14 Kuopion rakentaminen Vuoden 2014 aikana Kuopiossa valmistui 590 uutta rakennusta, joissa oli 768 asuntoa. Lisäksi Turon vanhaan tehdasrakennukseen valmistui 68 asuntoa. Eli yhteensä uusia asuntoja valmistui 836. Valmistuneiden asuntojen määrä ylsi viisivuotiskaudelle arvioituun noin 800 uuden asunnon vuositasoon. Uusiin rakennuksiin valmistuneista asunnoista noin 70 % oli kerrostaloissa ja 33 % erillisissä pientaloissa ja rivitaloissa. Valmistuneiden rakennusten kerrosala ja tilavuus jäivät edellisvuotta matalammalle tasolle, koska suuria liike-, teollisuus- ja varastorakentamisen kohteita ei valmistunut vuonna 2014. Uudet rakennukset 01-12/ 2013 01-12/ 2014 Valmistuneetasuntoja kpl958768 rakennuksetrakennusten lkm622590 kerrosala m2148 000 105 000 tilavuus m3612 200394 000 Myönnetyt rakennusluvatasuntoja kpl771949 kerrosala m2124 200 122 000 tilavuus m3556 000 515 400 Asuntorakentamiseen myönnettyjen lupien määrä kasvoi edellisvuodesta; muiden rakennuslupien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Rakentaminen 2014

15 Asuminen 2014 - Asuntojen hinnat Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu hiipui Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat 0,5 % vuonna 2014 Kuopiossa. Vastaavasti hinnat nousivat 3,5 % vuonna 2013. Kuopion kerrostaloasuntojen neliöhinnat olivat korkeat vertailukaupunkien joukossa. Koko vuoden 2014 keskimääräinen neliöhinta oli 1987 euroa ja viimeisen neljänneksen 1972 euroa. Vertailukaupungeista esim. Oulussa, Jyväskylässä ja Turussa viimeisen neljänneksen neliöhinta oli alempi kuin Kuopiossa. Koko maan keskineliöhinta oli 2427 e/m 2 vuonna 2014.

16 Asuminen 2014 - Vuokrat Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Vuokrat nousivat vuodessa 3,6 % Kuopiossa Kuopiossa asuinhuoneistojen vuokrat nousivat keskimäärin 3,6 % vuonna 2014. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 3,2 % ja ARA-asuntojen 4,3 %. Koko maassa vuokrat nousivat keskimäärin 3,2 %, vapaarahoitteisten asuntojen osalta 3,3 % ja ARA-asuntojen osalta 3,0 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskineliövuokra oli Kuopiossa 12,5 e, Tampereella 13,2 e, Jyväskylässä 12,4 ja Turussa 12,3 e. Ara-asuntojen keskineliövuokra oli Kuopiossa 10,5 e, Tampereella 11,6, Jyväskylässä 11,0 ja Lahdessa 11,1 e.

17 Kuopio on suosittu matkailukaupunki Kuopio on kuudennella sijalla majoitusliikkeiden yöpymisissä kaupunkien joukossa vuonna 2014. Yöpymisten määrä väheni Kuopiossa -5.9 % ja koko maassa -2,3 % edellisvuoteen verrattuna. Kuopiossa vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisten osuus oli noin 65 % ja ammattiin liittyvien osuus 31 % kaikista yöpymisistä. Kuopion majoituskapasiteetti oli keskimäärin 3882 vuodetta vuonna 2014. Majoitusmyynnin arvo oli 25,7 milj. euroa. Tämä oli noin 1,95 miljoonaa (7%) vähemmän kuin vuonna 2013. Matkailun tunnuslukuja 2014 Lähde: Tilastokeskus / Kuopio-Tahko Markkinointi Oy Päivitetty 02/2015 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Yöpymiset 01 -12 2013 01 -12 2014 Muutos Kuopio yhteensä571 065537 592-5,9 % Tahko105 96395 808-9,6 % Muu Kuopio465 102441 784-5,0 % Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan 01 -12 2013 01 -12 2014 Muutos Kuopio yhteensä571 065537 593-5,9 % Vapaa-aika380 504347 649-8,6 % Ammattiin liittyvä160 859164 9792,6 % Muu tarkoitus29 70224 965-15,9 % Tilastoinnin piiriin kuuluvat rekisteriöityneet majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Koko maa: Suomi 70 %, Ulkomaat 30 % Yöpymiset asuinmaan mukaan 01 -12 2013 01 -12 2014 Muutos % Kuopio yhteensä571 065537 592-5,9 % Suomi488 041461 093-5,5 % Ulkomaat - yhteensä83 02476 499-7,9 % Ulkomaalaisten osuus kaikista yöpymistä14,5 %14,2 %-0,3 %-yks. Venäjä39 74933 015-16,9 % Saksa10 8968 858-18,7 % Viro5 0515 78714,6 % Muu ulkomaat27 32828 8395,5 %

18 KUOPION SEUDUN YRITYSTEN LIIKETOIMINTA 2014 Liikevaihto Kuopion seudun kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto väheni vuoden 2014 aikana 1,8 % ja oli vuoden lopulla 5 030 milj. euroa. Vähennystä oli noin 90,6 milj. euroa. Vastaavasti koko maassa liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Palkkasumma Yritysten palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla vuodessa 0,2 % ja oli 1 843 milj. euroa. Kasvu oli noin 4,3 milj. euroa. Koko maan palkkasumma kasvoi noin 0,6 %. Toimialojen kehitys Mukana olevista toimialoista liikevaihto kasvoi lähinnä metalli- teollisuudessa ja tietojenkäsittelypalveluissa. Teollisuuden liike- vaihto supistui eniten sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Liikevaihto supistui myös kuljetuksen, varastoinnin, posti-, tele- ja kustannustoiminnan alalla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Suurten yritysten liikevaihto lähti kasvuun maaliskuussa Koko maassa suurten yritysten liikevaihtoennakko kasvoi 0,3 prosenttia maaliskuussa, kun vielä tammi- ja helmikuussa indikaattori oli joulukuun tasolla. Suurten yritysten liikevaihtoennakko on merkittävimpien yritysten liikevaihdon kehitystä kuvaava ennakollinen indikaattori. Ulkopuolelle jäävät alkutuotannon sekä pankki- ja vakuutustoiminnan yritykset. Pienempien yritysten suhdannekehitys voi poiketa suurista yrityksistä. Vienti Kuopion seudun vienti väheni edellisvuodesta 2,4 %. Viimeisellä vuosineljänneksellä vienti kääntyi kasvuun ja oli 4,7 % edellisvuoden vastaavaa suurempi. Vientiliikevaihdon määrä oli vuoden lopulla noin 160 milj. euroa ja sen osuus koko liikevaihdosta noin 12 %. Kuopion seudun vienti on teollisuusvetoista. Teollisuuden viennin arvo oli noin 121 milj. euroa ja sen osuus seudun viennistä oli noin 75 %..

19 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu LIIKETOIMINNAN TRENDIT 2000 - 2014 KUOPION SEUDULLA JA KOKO MAASSA KUOPION SEUTUKUNTA (milj. euroa)2011201220132014 Liikevaihto4810503051265035 Palkkasumma1729177718381843 Vienti535,6566,6569,2555,7 Vienti (C Teollisuus)413,6434,5440,6421,8 Vuosimuutokset (%) Liikevaihto5,94,61,9-1,8 Palkkasumma62,83,40,2 Vienti18,35,80,5-2,4 KOKO MAA Liikevaihto7,81,7-2,10,0 Palkkasumma4,73,410,6 Vienti9,3-0,1-3,61,4

20 Kuopion tilinpäätöksen 2014 ylijäämä on 118 milj. e. Ylijäämä sisältää satunnaisia tuloja 125 milj. euroa, jossa on mukana Kuopion Energia Liikelaitoksen (108 milj. e) ja Savonia ammattikorkeakoulu ky:n (14,5 milj. e) yhtiöittäminen. Ilman satunnaisia eriä Kuopion alijäämä on 6,8 milj. e alijäämä. Kuopion tuloveroprosentti nousi vuoden 2014 alusta 19,5 %:sta 20,5 %:iin. Verotulot kasvoivat 22 milj. e (6 %). Valtionosuudet puolestaan pienenivät 4 milj. e (3 %). Kuopion lainakanta kasvoi 57 milj.e (23 %) ja lainoja oli 2843 euroa asukasta kohti. Talouden sopeuttamisen seurauksena menojen kasvu jäi 2,1 %:iin. Talouden tunnuslukuja - Tilinpäätös 2014 Lähde: Kuopion kaupungin tilinpäätös 2014 Päivitetty 25.3.2015 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Tilinpäätös 2014TP 2013TP 2014Muutos % Koko kaupunki Tilikauden tulos, milj. e*1 118 Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä*0,6-6,8 Menojen kasvu-% 2,1 % Tuloveroprosentti19,5 %20,5 %1 %-yks. Verotulot, milj.e3844066 % Valtionosuudet, milj. e153149-3 % Lainakanta, milj. e248,7305,823 % Lainat €/asukas2 3392 84322 % Investointimenot, milj.e **75,2190,4 Investointien tulorahoitus-%54,7 %23,0 % * Vuoden 2014 tilinpäätöksen satunnaiset erät sisältävät mm. Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia ammattikorkeakoulu ky:n yhtiöittämisen sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n yhtiöjärjestelyt. ** Investointimenot ilman em. järjestelyjä olivat 72 milj. e vuonna 2014.

21 Tilinpäätöksen 2014 tunnuslukuja Päivitetty 25.03.2015 Lähde Kuopion kaupungin tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2014TP 2013TP 2014Muutos % Koko kaupunki Tilikauden ylijäämä, milj. e*1 118 Tilikauden yli-/alijäämä ilman satunnaisia eriä*0,6-6,8 Menojen kasvu-% 2,1 % Tuloveroprosentti19,5 %20,5 %1 %-yks. Verotulot, milj.e3844066 % Valtionosuudet, milj. e153149-3 % Lainakanta, milj. e248,7305,823 % Lainat €/asukas2 3392 84322 % Investointimenot, milj.e **75,2190,4 Investointien tulorahoitus-%54,7 %23,0 % * Vuoden 2014 tilinpäätöksen satunnaiset erät sisältävät mm. Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia ammattikorkeakoulu ky:n yhtiöittämisen sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n yhtiöjärjestelyt. ** Investointimenot ilman em. järjestelyjä olivat 72 milj. e vuonna 2014.

22 Henkilöstökertomuksen 2014 tunnuslukuja Päivitetty 26.03.2015 Lähde Kuopion kaupungin henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 / Koko kaupunki20132014Muutos Henkilötyövuodet yht. 5690,2 5673,0 -17,2 - Palvelualueet, htv4675,04671,6-3,4 - Liikelaitokset, htv422,6411,1-11,5 - Taseyksiköt, Pelastuslaitos, Tilakeskus, Isäntäkunta htv460,3475,415,1 - Työllist-, oppisopimussuht., kesätyöntek., htv132,3114,9-17,4 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 47,9 v Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kal.pv. / htv 16,6 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet henkilöt125124 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet henkilöt3025 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä62,4 v62,3 v Talousarvion 2014 tavoitteita / Koko kaupunkiHenkilöstökertomuksen toteuma 2014 Henkilötyövuodet vähenevät -75 htv-17,2 htv (ydinkaupunki -3,4 htv) Palkkamäärärahojen sopeutustavoite 4,6 milj. e.Toteutui Lomapalkkavaraus €, pieneneeKasvoi Sairauspoissaolot vähenevät 1 kpv/htv Lisääntyi 0,5 kpv/htv Työmatka- ja tapaturman aih. työkyvyttömyyspäivien määrä laskee Lisääntyi 0,3 kpv/htv Varhaiseläkemaksut vähenevät -110 e/htv Kasvukehitys pysähtyi (- 7300 e)

23 Vuosikate, poistot,nettoinvestoinnit, milj.€ Vuosikate on kunnan tuloslaskelman välitulos, joka osoittaa sen tulorahoituksen, mikä juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Päivitetty 24.03.2015 Lähde Kuopion kaupungin tilinpäätös 2014 * Vuoden 2014 nettoinvestoinnit (5,1 milj. e) sisältävät Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia ammattikorkeakoulu ky:n yhtiöittämiseen sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n yhtiöjärjestelyihin liittyviä tuloja. Ilman näitä eriä nettoinvestoinnit ovat 64,5 milj. e.