Tilaisuuden sisältö Teemana tuki- ja liikuntaelinvaivat ja –vammat sekä niihin liittyvät kivut. ► Miten jokainen meistä voi itse ehkäistä ja hoitaa näitä.

Esitys aiheesta: "Tilaisuuden sisältö Teemana tuki- ja liikuntaelinvaivat ja –vammat sekä niihin liittyvät kivut. ► Miten jokainen meistä voi itse ehkäistä ja hoitaa näitä."— Esityksen transkriptio:

1

2 Tilaisuuden sisältö Teemana tuki- ja liikuntaelinvaivat ja –vammat sekä niihin liittyvät kivut. ► Miten jokainen meistä voi itse ehkäistä ja hoitaa näitä sairauksia? Luennon jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Paikalliset tule-järjestöt esittäytyvät luentosalin ulkopuolella – tervetuloa tutustumaan!

3 Huolehdi kantavista rakenteista
Tuki- ja liikuntaelimet tukevat kehoa. Niitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässä selviytymiseen. Tule-terveys on kaiken terveyden perusta. Kantavista rakenteista (luista, nivelistä, nivelsiteistä, jänteistä ja lihaksista) kannattaa pitää huolta koko eliniän.

4 TULE/S-lyhenne Tule = tuki- ja liikuntaelin Tules tai TULES =
tuki- ja liikuntaelinsairaus, tule-sairaus

5 Vaivat ovat useimmille arkipäivää
Eri asteisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja ilmenee joka kuukausi joka kolmannella suomalaisella aikuisella. Tuki- ja liikuntaelinten (tule) oireet, huono toimintakyky ja sairaudet ovat yksi kansanterveytemme suurista ongelmista. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tule-sairaus: työikäisistä joka viidennellä ja eläkeläisistä joka kolmannella. Yhteiskunnalle nämä sairaudet maksavat kaikkiaan yli 2,5 miljardia euroa vuodessa.

6 Vaivat hoidettava ajoissa
Tule-sairaudet ovat yleisin syy suomalaisten lääkärissä käyntiin. Nämä sairaudet ovat myös toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tule-oireet ja liitännäissairaudet johtavat vakaviin vajaatoimintoihin, ulkopuoliseen hoidon tarpeeseen ja elämänlaadun huononemiseen. On tärkeää, että sairaudet todetaan varhain ja oireet hoidetaan. Hoitoketjujen tulee toimia tehokkaasti. Ihmiset tarvitsevat oikeaa tietoa, jotta osaavat hoitaa itse itseään.

7 Vaivoja vauvasta vaariin?
Tuki- ja liikuntaelinvaivoja on myös nuorilla. Kivut selässä, niskassa, olkapäissä, jaloissa ja käsissä haittaavat koulunkäyntiä ja vapaa-aikaa, mutta ovat harvoin vakavia. Työikäisten suurimmat ongelmat ovat lanneselän sairaudet, niska-hartia-oireyhtymä ja nivelrikko. Työuran loppuvaiheessa ja iäkkäänä ongelmia tuottavat usein polven, lonkan ja sormien nivelrikko sekä osteoporoosi.

8 Muutokset ikääntyvällä
Lihasmassa vähenee. Lihasmassaan vaikuttavat myös pitkäaikaissairaudet, lihasten käyttämättömyys ja ravitsemus. ► Voimakkainta alaraajojen lihaksissa → vaikutus liikkumiskykyyn. Luuston massa pienenee jo 40-vuotiaana. Nivelten liikkuvuus vähenee → nivelvaivat lisääntyvät, mikä vaikuttaa toimintakykyyn. Paino saattaa lisääntyä aikaisempaa helpommin. Tasapaino ja reaktionopeus saattavat heiketä → kaatumisriski kasvaa.

9 Yleisimpiä tule-vaivoja ja -sairauksia
Selkäsairaudet Nivelsairaudet, kuten nivelrikko ja nivelreuma Osteoporoosi eli luukato Niska-hartiaseudun vaivat Murtumat

10 Vaivoja ilman sairautta
Läheskään kaikki vaivat eivät johda sairauden toteamiseen. Osa vaivoista voi tulla ja mennä tai vain ajoittain ilmoittaa olemassaolostaan. Tällaisia tule-vaivoja ovat esimerkiksi tenniskyynärpää, akillesjänteen tai nivelsiteiden repeäminen, ”hiirikäsi” ja monet muut.

11 Vaivoihin vaikuttavat:
Ikääntyminen Perintötekijät Muut sairaudet Liikunnan puute Yksipuoliset toistoliikkeet Kuormitustekijät ja rasitus Yli- tai alipaino Elämäntavat (stressi, riskien otto, unihäiriöt, tupakka, alkoholi) Elinympäristö ja ihmisten asenteet

12 Kipu on vaivoista vaikein
Kipu suojelee kehoamme. Äkillinen kipu tulee hoitaa nopeasti, sillä kivusta jää aivoihin jälki. Pitkittyneelle kivulle ei aina löydy syytä. Kipu voi jatkua vielä taudin tai vaivan paranemisen jälkeen. Kivun kärsiminen ei tee meistä jalompia. Kipu ottaa helposti vallan ja alkaa hallita koko elämää, joten kaikki mahdolliset apukeinot kannattaa ottaa käyttöön.

13 Kipu vaikuttaa koko elämään
liikkuminen vaikeutuu ja vähenee nukkumisvaikeuksia vastustuskyvyn heikkenemistä huolta, pelkoa, masennusta, katkeruutta, turhautumista sosiaalista eristäytymistä terveyspalveluiden käytön kasvua

14 Lääke kivun mukaan Jokainen kipu on erilainen ja vaatii omanlaisensa lääkkeen. Liikunta on tehokasta lääkettä, mutta kipulääkitys voi olla välttämätön, jotta pystyisi liikkumaan. Kivun hoito on monimutkaista, sillä kipu on aina henkilökohtainen kokemus. Mitä tarkemmin osaa itse kipuaan arvioida, sitä herkemmin löytyvät oikeat lääkkeet ja liikkeet. Pitkäaikaisesta kivusta kuntoutumiseksi tarvitaan omaa aktiivisuutta. Enemmän liikuntaa Vähemmän kipuja

15 Vaivaako nivelet? Nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä.
Ns. ensisijainen nivelrikko on nivelrustoa ja nivelpintoja rappeuttava sairaus, joka syntyy normaaliin niveleen ilman vammaa. Ns. toissijainen nivelrikko on seurausta muusta sairaudesta tai vammasta. Nivelrikko yleistyy iän myötä. Lähes kaikilla yli 75-vuotiailla on nivelrikkoa. Yli 65-vuotiailla naisilla on kaksi kertaa enemmän nivelrikkoa kuin miehillä.

16 Nivelrikko on ruston rappeumasairaus, joka vaikuttaa koko niveleen

17 Nivelrikon hoidon tavoitteet:
kivun hallinta ja lieventäminen toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen sairauden pahenemisen estäminen Hoidon perustana ovat itsehoito ja muut lääkkeettömät hoidot. Nivelrikon hoidossa on älliä ►

18 Liikkumisen apuvälineet
Leikkaus Lääkkeet Liikehoidot Liikkumisen apuvälineet Laihdutus Liikunta ja lepo

19 Selkävaivat ovat yleisiä
Kahdeksalla kymmenestä ihmisestä esiintyy selkävaivoja jossakin vaiheessa elämää. Pitkäaikainen selkäoireyhtymä on joka kymmenennellä miehellä ja joka yhdeksännellä naisella. Läheskään kaikille selkäkivuille ei löydetä selvää syytä. Noin joka kymmenennellä selkäpotilaalla on iskiasoire ja vain 1-5 %:lla vaiva on vakava. Onko ”noidannuoli” iskenyt koskaan sinun selkääsi?

20 Niska-hartiaseudun vaivat
Pitkäaikainen niskaoireyhtymä on tutkimusten mukaan 5 %:lla yli 30-vuotiaista miehistä ja 7 %:lla naisista. Niskakipuja kokee kuukausittain yli kolmannes naisista ja neljännes miehistä. Ne ovat yleisiä erityisesti iäkkäillä naisilla. Naisilla on jonkin verran enemmän migreeniä kuin miehillä. Syitä: rakenteelliset syyt (”kulumat”, välilevymuutokset, luupiikit, ryhtimuutokset) heikko lihaskunto (etenkin naisilla) yksipuolinen kuormitus, virheelliset asento- ja liiketottumukset jatkuva henkinen paine (stressi) tupakointi, ylipaino ja tapaturmat lisäävät vaivojen riskiä Naisilla on 15% enemmän migreeniä kuin miehillä (hormonit vaikuttavat)

21 Niska-hartiaseudun vaivoissa
Ennuste on hyvä ja oireet usein lihasperäisiä, joten itsehoito tulee aloittaa heti vaivojen alettua. Kuormitusta tulee vähentää, jotta tilanne rauhoittuu. Akuutissa vaiheessa voi vaivoja hoitaa reseptivapailla särkylääkkeillä ja kylmäpakkauksilla. Myöhemmin voi kokeilla lämpöpakkauksia. Kun kipu sallii, voi aloittaa kevyet jumppaliikkeet ja lisätä rasitusta pikkuhiljaa.

22 Luusto uusiutuu koko eliniän
Luukudos lisääntyy lapsuudessa ja erityisesti murrosiän kasvupyrähdyksessä. Luuston kehittyminen huippumäärään vaatii välttämättömät rakennusaineet.

23 Luuston rakennusaineet
kasvu-, kilpirauhas-, lisäkilpirauhas- sekä sukuhormonit kalsium D-vitamiini, joka säätelee kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolistosta terveelliset elintavat (ei tupakointia) liikunta ja luuston kuormitus

24 Luuston haurastuminen
Kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Naiset menettävät noin % luukudoksestaan 5-7 vuotta vaihdevuosien jälkeen, sen jälkeen tahti hidastuu. Osteoporoosi on sairaus, jossa luun uusiutuminen on häiriintynyt ► luukudosta hajoaa enemmän kuin uutta muodostuu (luun määrästä menetetty neljännes tai enemmän).

25 Osteoporoottinen luusto on hauras
Tyypillisimmät murtuma-alueet ovat nikama ranne reisiluun kaula

26 Osteoporoosin hoito Hoidon tavoitteena on estää luuston kunnon huonontuminen ja mineraalitiheyden pienentyminen. ► Osteoporoosilääkitys sekä tukihoitona kalsium ja D-vitamiini ► Itsehoidon ohjaus: liikunta ja ravinto ► Kaatumisen ehkäisy Murtumia pitää estää: etenkin lonkkamurtumat ovat vakavia.

27 Liikunta suojaa vaivoilta
Harrasta sopivasti, monipuolisesti ja säännöllisesti tuki- ja liikuntaelimiä kuormittavaa liikuntaa. Harjoittelu vaikuttaa lihasten suorituskykyyn ja voimaan. Harjoittelulla voidaan vaikuttaa luiden ja nivelsiteiden kestävyyteen sekä nivelruston paksuuden lisääntymiseen. Harjoittelulla voidaan parantaa tasapainoa ja siten vähentää kaatumisia jopa puoleen. Pidä alaraajojen ojentajalihakset kunnossa, koska lonkan alueen lihasheikkous on vaaratekijä kaatumisille Harjoittele nousua tuolilta ilman auttamista käsinojista

28 Liikunta ja luusto Luita kannattaa kuormittaa pystyasennossa, koska fyysinen aktiivisuus vaikuttaa vain kuormitettuihin luihin. Luustoa vahvistava liikunta on voimaharjoittelua isku-tärähdystyyppistä liikuntaa toistokuormitusta Voimaharjoittelu (kuntosali), isku-tärähdystyyppinen liikunta (pallopelit ja tanssi!!) Toistokuormitus (kestävyystyyppistä harjoittelua esim. rivakka kävely maastossa)

29 Liikunta ja nivelrikko
Niveleen kohdistuvat iskut ja tärähdykset saattavat olla kivuliaita: kannattaa valita lajeja, joissa ei ole koko kehon kuormitusta, esim. vesivoimistelu tai -juoksu, uinti, pyöräily tai sauvakävely. Liikunta on nivelrustolle välttämätöntä, koska se: ravitsee rustoa pitää yllä lihasvoimaa pitää yllä nivelten liikeratoja

30 Liikunta ja selkä Hyvä lihaskunto ehkäisee selkäoireita, helpottaa kipua ja auttaa selviämään arjesta. Harjoittelun avulla voidaan oppia oman selän hyvä asento ja hallinta. saadaan tuntemuksia omalle selälle sopivasta asennoista ja liikkeistä, joiden avulla pidetään selkäkipua kurissa ja ehkäistään kivun uusiutumista. Ota myös taukojumppa tavaksesi!

31 Muista hyötyliikunta Kävele tai pyöräile töihin/kauppaan.
Käytä portaita hissin sijaan. Siivous on hyvää hyötyliikuntaa. ”Esim. työssään vähän energiaa kuluttava henkilö tarvitsee keskimäärin noin tunnin reipasta kävelyä vastaavaa liikuntaa päivässä vähittäisen lihomisen ehkäisyyn.” (Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Opas tule-sairauksien hoitoon. THL 2010.)

32 Ergonomia kuntoon Huolehdi ergonomiasta sekä kotona että töissä.
Ennakoi kuormitustekijät ja ehkäise liiallista kuormitusta. Tarkkaile itseäsi ja kuuntele kehosi viestejä: omaksu hyviä työskentelyasentoja ja -tapoja. Toiminta- ja työympäristöön voi usein vaikuttaa pienin muutoksin. Millainen on mielestäsi hyvä ryhti?

33 Kotiympäristö turvalliseksi
Vähennä tapaturmariskiä kotona (esim. poista liukkaat matot). Huolehdi kodin varustuksesta, esim. riittävästä valaistuksesta. Käytä turvallisuutta edistäviä apuvälineitä ja suojaimia. Pidä huolta näkökyvystäsi. Alkoholi on merkittävä riskitekijä!

34 Liikunta suojaa monilta sairauksilta
Kun liikut viikossa yli 2 tuntia kohtalaisella kuormituksella, sinulla on merkittävästi pienempi riski sairastua sepelvaltimotautiin, rinta- ja paksusuolensyöpään tai masennukseen kuin ihmisellä, joka ei liiku. Liikunta vähentää jopa kolmanneksen tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään sairastumisia. Liikuntaa harrastavilla on neljänneksen pienempi riski saada aivohalvaus kuin vähän liikkuvilla henkilöillä.

35 Vaivaudu vaa’alle Ylipaino rasittaa elimistöä ja tekee liikkumisen vaivalloiseksi. Alipaino altistaa osteoporoosille. Kiinnitä huomiota ruokailutottumuksiisi ja säännöllisiin ruokailuaikoihin. Huolehdi, että saat tarpeeksi kalsiumia ja D-vitamiinia. Seuraa vyötärönympärystäsi vaikka mittanauhalla. Ohjeellisena ylärajana on painoindeksi 25. Ohjeellisena alarajana on painoindeksi 18. Miehet  < 94    > 102  Naiset  < 80    > 88 . Jos olet liikapainoinen, korjaa ruuan energiasisältö pysyvästi alemmaksi, tavoitteena normaalipaino. Jos huomaat lihovasti, niin lisää liikuntaa ja vähennä ravinnon energiasisältöä. Esim. työssään vähän energiaa kuluttava henkilö tarvitsee keskimäärin noin tunnin reipasta kävelyä vastaavaa liikuntaa päiväsää vähittäisen lihominen ehkäisyyn)

36 Vältä liiallista stressiä
Stressi vaikuttaa tule-sairauksiin. Mieltä vaivaavista asioista kannattaa puhua niin kotona kuin työpaikoillakin. Rentoutumista voi opetella. Lepuuta välillä selkääsi sinulle sopivassa asennossa.

37 Uni huoltaa ja palauttaa
Unihäiriöt nostavat tule-oireiden, kuten selkävaivojen riskiä. Unessa elimistön toimintakyky palautuu ja fyysinen väsymys poistuu. Univelka ja väsymys saattavat altistaa ylipainolle ja tapaturmille. Pyri säännölliseen unirytmiin. Huolehdi, että patjasi ja tyynysi ovat sinulle sopivat. Ritualisoi nukkuminen, älä yritä nukahtaa väkisin ja jos uni ei tule 15 minuutissa niin nouse vuoteesta.

38 Savuttomuus Tupakointi nostaa riskiä sairastua tule-sairauksiin.
Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Hae tukea lopettamiseen. Ritualisoi nukkuminen, älä yritä nukahtaa väkisin ja jos uni ei tule 15 minuutissa niin nouse vuoteesta.

39 Alkoholi Liiallinen alkoholin käyttö
häiritsee luukudoksen aineenvaihduntaa nostaa painoa lisää tapaturmariskiä

40 Lasten ja nuorten tule-terveys
Lyhyemmät istumisajat, parempi istumisergonomia ja lisääntynyt arkiliikunta auttavat. Huonosti nukkuvat nuoret kärsivät muita useammin niska-, hartia- ja alaselkäkivuista. Tapaturmissa syntyneet vammat on tärkeää hoitaa - erityisesti niveliin kohdistuneet. Tue lapsia ja nuoria liikkumaan monipuolisesti.

41 Työikäisten tule-terveys
Työn ja työympäristön tulee olla terveellinen ja turvallinen. Työn kuormituksen arviointi on tärkeää. Työperäiset rasitusvammat sijoittuvat tyypillisesti yläraajoihin ja niska-hartiaseudulle. Myös liikunnan harrastajilla saattaa esiintyä rasitusvammoja. Varhainen ongelmiin puuttuminen on tärkeää!

42 Työikäisten terveyden edistäminen
Kulje töihin kävellen tai pyöräillen. Totuttele taukoliikuntaan. Liiku myös vapaa-ajalla: muista monipuolinen hyötyliikunta. Syö säännöllisesti ja monipuolisesti. Nuku riittävästi. Vältä liikakiloja. Jos tupakoit, lopeta.

43 Kuntoutusta vaivoihin
Kuntoutuksen tarve on yksilöllistä. Kuntoutusta voidaan antaa joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Kuntoutusjakso tukee omatoimista kuntoutumista. Paikallisilla tule-yhdistyksillä on tarjolla monipuolista liikunta- ja virkistystoimintaa sekä vertaistukea.

44 Vertaistuki on korvaamatonta
Saman elämäntilanteen kokeneilta voit saada kokemustietoa ja vertaistukea, jollaista et muilta saa. Vertaistukea saat paikallisista tule-yhdistyksistä. Paikalliset yhdistykset tarjoavat myös mahdollisuuksia monipuoliseen toimintaan.

45 Tervetuloa mukaan! Terveyden kannalta on tärkeää, että osallistut sosiaaliseen toimintaan. Paikallisista tule-ryhmistä on hyvä aloittaa – osallistu rohkeasti, ryhmät ovat kaikille avoimia. ► Luentosalin ulkopuolella voit tutustua tule-yhdistysten tarjoamaan toimintaan ja vertaistukeen.

46 Suomen Tule ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu tuki- ja liikuntaelinten alalla toimivia kansalais- ja potilasjärjestöä sekä ammattilaisjärjestöjä. Tavoitteena on edistää yleistä tietoisuutta tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja sairauksien merkityksestä. Toimintamuotoja: yhteiset hankkeet jäsenjärjestöjen, asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa esimerkkejä hankkeista: vuotuiset Tule-parlamentit, Vastaisku vaivoille -luentokiertueet, Tule-Kuntomitta (09)

47 Suomen Osteoporoosiliitto ry
Tietoa luustoterveydestä, vertais- ja omahoidon tukea osteoporoosia sairastaville ja edunvalvontaa Toimintamuotoja: Liikuntakursseja, virkistystä, sopeutumisvalmennusta, yleisöluentoja, neuvontaa Tule jäseneksi lähimpään alueyhdistykseen: saat 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Osteo-lehden kotiin kannettuna saat tietoa ja vertaistukea voit osallistua yhdistyksen järjestämään toimintaan p

48 Huoltoliitto ry Yleishyödyllinen, valtakunnallinen kansanterveys- ja kuntoutusjärjestö, joka pyrkii edistämään kansalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, itsenäistä sosiaalista turvallisuutta ja tasa-arvoa. Omistaa Siilinjärvellä sijaitsevan Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kunnonpaikan ( Toteuttaa erilaisia kehittämishankkeita monenlaisille kohderyhmille eri puolilla Suomea puhelin

49 Suomen Nivelyhdistys ry
Tarjoaa tietoa ja tukea ennen kaikkea nivelrikkoisille ja tekonivelleikatuille, mutta myös muille nivelsairaille. Toimintamuotoja: Niveltieto-lehti neljästi vuodessa (52 sivua) internetissä Niveltieto.net ja keskustelupalsta Nivelklubi luennot, tietoiskut ja kurssit Yli 40 alaosastoa (nivelpiiri) ympäri maata tarjoavat vertaistukea ja liikuntaryhmiä (09)

50 Suomen Selkäliitto ry Kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestö, johon kuuluu 34 selkäyhdistystä Tarjoaa Käypä hoito –suositusten mukaista tietoa selän terveydestä, neuvontaa ja koulutusta Selkäyhdistykset tarjoavat jäsenilleen eri puolella Suomea ohjattua liikuntaa, vertaistukea, luento- ja virkistystilaisuuksia ja retkiä. Jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Selkä – lehden. (09)

51 Invalidiliitto ry Vuonna 1938 perustettu fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamis- ja palvelutoiminnan järjestö 155 jäsenyhdistystä (141 paikallista ja 14 valtakunnallista yhdistystä), joissa on yhteensä noin 32 000 henkilöjäsentä Toimintamuodot: järjestö- ja vaikuttamistoiminta: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jäsenyhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen, koulutus ja neuvonta ( to klo ) palvelutoiminta: kuntoutus ja asumispalvelut (Invalidiliiton Asumispalvelut Oy) (09) 613 191

52 Kiitos osallistumisestasi tapahtumaan!
TÄMÄ ON VASTAISKU VAIVOILLE! Kiitos osallistumisestasi tapahtumaan!