Johdatus viestintään, 5. luento: keskinäisviestintä

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään, 5. luento: keskinäisviestintä"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään, 5. luento: keskinäisviestintä
Leif Åberg syksy 2003

2 Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 17. 09.
2 viestintä on prosessi 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 4 viestintä on yhteisyyttä 5 edellinen teema jatkui 6 keskinäis- ja organisaatioviestintä välitentti 7 joukkoviestintä 8 verkkoviestintä viestinnän tulevaisuus kooste ei luentoa lopputentti rästitentti

3 Keskinäisviestintä suoraa vuorovaikutusta kahden tai useamman ihmisen välillä jakautuu pari- eli dyaadiseen viestintään monenväliseen keskinäisviestintään eli pienryhmäviestintään

4 Keskinäisviestinnän ominaispiirteitä:
reaaliaikaista: tässä-ja-nyt dynaamisuus korostuu: itse prosessi vaikuttaa lopputulokseen ryhmädynamiikka vaikuttaa eleet ja ilmeet vaikuttavat

5 Keskinäisviestintään vaikuttavat tekijät (Littlejohn 1992)
viestijöiden ominaisuudet konteksti: tilannetekijät A B prosessuaaliset tekijät

6 Viestijöiden ominaisuudet
viestintäarkuus (apprehension, mm James McCroskey 1970, Sallinen-Kuparinen -86): kielteinen, pysyvä tai tilannekohtainen puhumistapaan liittyvä affektiivinen reaktio, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutus-käyttäytymistä faktorit: 1 viestintähaluttomuus, 2 itse-tunnon vähäisyys, 3 sosio-affektiivinen huolestuneisuus, 4 esiintymisjännitys

7 Viestijöiden ominaisuudet (jatkoa)
viestintätyyli (Robert Norton 1973): päämuodot: dominoiva, dramaattinen, radikaali, huomaavainen, avoin, ystävällinen homophily-heterophily -malli: koettu samanlaisuus - erilaisuus

8 Tilannetekijät ja niiden tulkinta
Retorinen herkkyys: kyky ja halu sovittaa viestit yleisön mukaisiksi (Roderick Hart 1972) Akkommodaatioteoria (Howard Giles 1987): viestijät sovittavat viestintä-käyttäytymistään, pyrkien joko konvergenssiin tai divergenssiin

9 puheaktiteoria (J. L. Austin ja J. R
puheaktiteoria (J.L. Austin ja J.R. Searle, 1962): "How to Do Things with Words” Teoria jakaa kielen käytölliset esiintymät kahteen suureen ryhmään: lauseisiin ja lausumiin Lauseet ilmaisevat "lokutiivisia akteja” (foneettinen akti eli äännös, faattinen akti eli lauseen morfeemit; ja reettinen akti eli asiasisältö) Lausumilla tarkoitetaan sitä, miten tiettyä lausetta käytetään puhetilanteessa

10 Illokutiivinen ja perlokutiivinen akti
Illokutiivinen akti voidaan saada selville kysymällä, mitä puhuja on lauseellaan puhetilanteessa oikein tarkoittanut, mihin hän on pyrkinyt Perlokutiivinen akti syntyy siitä, miten kuulijat reagoivat puhujan illokutiiviseen aktiin puheaktien sijaan puhutaan nykyään myös viestintäakteista

11 Puheaktien keskinäinen suhde
lokutiivinen: kun sanomme jotain, välitämme sisällön; illokutiivinen: tällä sanomisella pyrimme johonkin, perlokutiivinen: joka saa aikaan toisessa joitain vaikutuksia ”kas, bensatankin varoitusvalo syttyi” (nyt pitäisi mennä kohtapuoliin tankkaamaan) ”pitääkö aina puuttua minun ajamiseeni!”

12 Illokutiiviset merkitykset (Searle)
direktiivinen: puhuja haluaa kuulijan tekevän jotakin kommissiivinen: puhuja ilmaisee halunsa tehdä itse jotakin tulevaisuudessa ekspressiivinen: puhuja ilmaisee tunteensa tai tunteenomaisen reaktionsa johonkin representatiivinen: puhuja ilmaisee uskonsa lauseen totuusarvoon deklaratiivinen: lausuma johtaa muutokseen kielenulkoisessa todellisuudessa

13 Transaktioanalyysi (Eric Berne, Dorothy Jongewood)
lähtökohta: osapuolet vaikuttavat toisiinsa viestinnän aikana prosessuaalinen malli: vuorovaikutus koostuu peräkkäisistä transaktioista, joihin kuuluu ensimmäisen lähettämä ärsyke ja toisen antama vastaus

14

15 transaktiot ovat limittäisiä
1. 3. A B { 4. 2. .

16 TA:n toimintatilat: hoivaava vanhempi arvosteleva vanhempi vanhempi
aikuinen aikuinen luonnon- lapsi pikku professori lapsi mukautunut lapsi

17 Transaktio voi olla täydentyvä ärsykkeeseen vasta-taan symmetrisesti
viestintä ei katkea itse transaktiosta johtuen täydentymätön ärsyke ja vastaus eivät ole symmetrisiä johtaa usein viestinnän keskeytymiseen

18 Täydentyviä ja täydentymättömiä transaktioita:
HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV A LL PP ML HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A

19 Monenvälinen keskinäisviestintä
dyaadiseen verrattuna mukaan tulevat monimutkaisemmat dynaamiset prosessit ryhmädynaamiset tekijät

20 Monenvälisen keskinäis-viestinnän prosessissa korostuvat
eleet, ilmeet ja muu nonverbaalinen viestintä tilannetekijät kuten tilan käyttö ja sijoittuminen ryhmän kehitysvaihe ja tuolloin esiin nousevat ryhmädynaamiset tekijät (kuten roolit, normit ja ryhmädynaamiset pelit)

21 Eleet ja ilmeet (Ekmanin ja Friesenin funktiomalli)
1 Tunnusmerkit merkkejä, jotka ryhmän - tai laajemmankin joukon - jäsenet tunnistavat ja joilla on suora puhuttu vastine yleensä tilanteessa, jossa puhe ei riitä, kuten peukalokyyti tai kätten taputus

22 2 Kuvaajat liittyvät puhuttuun, korostavat sitä esimerkkejä: sormien käyttö luetteloinnissa tai kurvikkaan ihmisen kuvaus

23 3 Säätelijät kumppanin viestinnän sanatonta säätelyä pään nyökkäys, otsan rypistys, kulmakarvojen nosto, haukottelu tai kellon katselu

24 4 Tunteen ilmaukset osoittavat tunnetiloja pääasiassa kasvoilla, myös koko keho yleismaailmallisia: yllättyneisyys, pelko, viha, inho, onnellisuus, suru, mielenkiinto

25 5 Sopeutteet auttavat sopeutumaan kiusalliseen tilanteeseen mm korvikeyskä, nenän niisto, kynän pureskelu, solmion oikaisu, tavaroiden järjestely pöydällä, käsien nyrkkiin puristaminen

26 Ryhmän synergia mikä tahansa ryhmä voi vertyä synergiseksi:
ryhmä saa aikaan normaalitasoaan enemmän jäsenet nauttivat työnsä jäljestä

27 Synergiselle ryhmälle ominaista
suuri innostus korkea sitoutumis- ja motivaatioaste kokeilunhalu ryhmäylpeys ryhmä luo oman sisäisen murteensa ryhmä ei piittaa säännöistä toimissa sekoittuu työ ja huvi

28 Mikä laukaisee ryhmän synergian?
haaste projekti tai muu uusi kokoonpano uusi, karismaattinen jäsen uusi - jopa nykyinenkin - johtaja, joka antaa tilaa ideoille

29 Mihin ryhmän synergia häviää?
kun haaste muuttuu arkiseksi kun kantava hahmo lähtee kun ryhmän työ päättyy kun naapuriosaston esimies huolestuu

30 Viestintä ja vaikuttaminen
viestintä on vaikuttanut, kun se on saanut aikaan jonkin muutoksen vastaanottajassa viestintä on onnistunut, kun se saa aikaan lähettäjän haluaman muutoksen viestinnän tehoa arvioitaessa tulevat mukaan viestintään käytetty aika ja vaiva

31 Pääsääntö: mitä vaikeammasta vaikuttamisen kohteesta on kyse, sitä järeämpiä viestinnän keinoja joudutaan käyttämään ja sitä pitempi aika tarvitaan vaikutuksen aikaansaamiseen

32 vaikea ryhmän arvojen muutos, yhteisökulttuurin muutos pysyvä ryhmän käyttäytymisen muutos yksilön arvojen muutos pysyvä yksilön käyttäytymisen muutos ryhmähengen muutos ryhmän sitoutumisen muutos yksilön motivoituneisuuden ja sitoutumisen muutos yksilön asenteiden muutos yksilön tietojen muutos yksilön mielipiteiden muutos helppo

33 vaiva Ryhmän “vyörytys”! Ryhmähenki! Haaste! Synergia! Lisäksi: ryhmän käyttäytymisen muuttuminen Motivointi! Ryhmänsisäi- nen tuki ja painostus! Kokeilu! Lisäksi: yksilön käyttäytymisen muuttuminen Henkilökohtainen vaikutta- minen! Mielipidejohtajat! Perustelut! Kanavat! Toisto! Jälkihoito! Lisäksi: asenteen muuttuminen Asiallinen tiedote, uutinen! Ymmärrettävyys! Uskottavuus! tietojen muuttuminen aika