Terveyserot ja niiden kaventaminen

Esitys aiheesta: "Terveyserot ja niiden kaventaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Terveyserot ja niiden kaventaminen
Terveydenhoitajapäivät Tampere Terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö EL

2 Esityksen rakenne Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan?
Terveyserot Suomessa Mistä terveyserot johtuvat? Miksi terveyseroja pitää kaventaa? Miten terveyseroja voidaan vähentää? Mitä terveydenhuolto voi tehdä? Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu EL

3 Väestöryhmien väliset terveyserot
Sukupuoli: naiset elävät lähes 7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä kuin yksinasuvat SOSIOEKONOMINEN ASEMA Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja EL

4 1. Mitä ovat sosioekonomiset terveyserot?
Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien (≈sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja EL

5 Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät
Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet ym. EL

6 Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa
Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset EL

7 Terveyserot ja eriarvoisuus
Sosioekonomiset terveyserot liittyvät sosiaalisiin eroihin ja ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä ja joiden syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina EL

8 2. Terveyserot Suomessa Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: Kuolleisuus Sairastavuus Toimintakyky Koettu terveys (itse arvioitu terveydentila) Tietoa koottu Terveyserojen kaventamishanke TEROKAn nettisivuille ( EL

9 35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä
Tällä hetkellä 35-vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi Ero 3,2 vuotta Ero 2,2 vuotta Ero 6,0 vuotta Ero 4,7 vuotta Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Maanviljelijä Työntekijä EL Valkonen ym., Hyvinvointikatsaus 2003; 2:12-18

10 Eri kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta
Keuhkosyöpä 8 % Tapaturmat ja väkivalta 19 % Muut kasvaimet 4 % Kasvaimet 12 % Tapaturmat ja väkivalta 28 % Muut taudit 22 % Verenkiertoelinten sairaudet 37 % Verenkiertoelinten sairaudet 35 % Muut taudit 12 % Alkoholikuolemat 8 % Alkoholikuolemat 13 % MIEHET NAISET EL Valkonen T. ym., Eur J Public Health 2000; 10:

11 Kuolleisuuserot tuloryhmittäin
Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4 kertaa suurempi kuin suurituloisimpien, naisilla 1,7 kertaa Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (=1), yli 30-vuotiaat (luvut ikävakioitu) Martikainen P ym. 2001 EL

12 Koulutusryhmittäiset erot toimintakyvyssä
Esim. liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulua käyneestä ryhmästä on kyse Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu) Martelin T. ym. 2002 EL

13 Koulutusryhmien väliset erot terveyden vaaratekijöissä: ylipaino
Vähän koulutettujen joukossa on enemmän ylipainoisia Koulutuksen mukaiset erot painossa ovat viime vuosina kasvaneet Painoindeksi (BMI, kg/m2) koulutusryhmittäin miehillä ja naisilla (Finriski 2002) Miehet Naiset BMI BMI Männistö S. ym. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004, ss EL

14 3. Mistä terveyserot johtuvat?
Sosioekonominen asema ei sinänsä vaikuta suoraan terveyteen, vaan taustalla on monimutkainen syytekijöiden verkosto Kehkeytyvät pitkän ajan kuluessa Tiedot vaikuttavista mekanismeista puutteelliset Vaikuttavia tekijöitä ovat esim. vähäinen koulutus, raskas ja epävarma työ, toimeentulovaikeudet, huonot asumisolot, sosiaalisten tukiverkostojen vähäisyys, epäterveelliset elintavat Nämä tekijät saattavat kasautua elämänkulun aikana ja jopa yli sukupolvien Vastaavasti terveyttä vahvistavat tekijät kertyvät hyödyttämään hyväosaisimpia ryhmiä EL

15 Viitekehys terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä
YKSILÖ YHTEISKUNTA Sosiaalinen asema Sosiaalinen ympäristö Esim. asumisolot, työolot, elintavat Spesifiset altistukset Tauti tai vamma Politiikka-ympäristö Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Modifioitu: Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001 EL

16 Terveyserojen rakenteelliset taustatekijät
Yhteiskunnalliset tekijät, syiden syyt, ”yläjuoksun tekijät” (upstream factors) Rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumiseen liittyviä järjestelmiä jne. EL

17 Terveyserojen taustatekijöitä: työolot
Erityisesti työntekijäammateissa terveyttä heikentävät Fysikaalinen ja kemiallinen altistuminen Fyysinen rasitus, huono ergonomia Psykososiaalinen rasitus, kuten liian suuret psyykkiset vaatimukset, epävarmuus, heikot vaikuttamismahdollisuudet Elintavat: tupakointi, runsas alkoholin käyttö, vähäinen vapaa-ajan liikunta, huono ravitsemus EL

18 Alkoholin käyttö Eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtä paljon, …mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä Miksi? Rankemmat juomatavat Huonompi sosiaalinen tuki oma-aloitteiselle vähentämiselle ja hoitoon hakeutumiselle Heikompi sairaanhoidon taso Turvattomat juomisympäristöt Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Stakesin tutkimuksia EL

19 Päivittäinen tupakointi eri koulutusryhmissä
Alimmassa koulutusryhmässä naisten tupakointi on lisääntynyt Miehet Naiset Helakorpi S ym., kirjassa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003 EL

20 Terveyserojen kehitysnäkymiä Suomessa (1)
Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat edelleen köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat pysyvät liian niukkoina EL

21 Terveyserojen kehitysnäkymiä Suomessa (2)
Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-osaisemmissa ryhmissä tupakoinnin väestöryhmittäiset erot säilyvät tai kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen märittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät kohdennu eniten tarvitseville EL

22 4. Miksi terveyseroja pitää kaventaa?
Ne ovat epäoikeudenmukaisia Ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä  kansanterveys kohenee parhaiten silloin, kun onnistutaan parantamaan niiden ryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat  palvelujen riittävyyden turvaaminen  sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy  työvoiman riittävyyden turvaaminen  taloudelliset säästöt yhteiskunnalle EL

23 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali)
Jos 30 vuotta täyttäneessä väestössä kaikkien koulutusryhmien sairastavuus olisi v ollut yhtä pieni kuin korkea-asteen ryhmän, olisi… …sydäninfarktin sairastaneiden määrä ollut (28 %) pienempi diabetesta sairastavien määrä (33 %) pienempi keuhkoahtaumatautia sairastavien määrä (17 %) pienempi polviartroosia sairastavien määrä (36 %) pienempi kävelyvaikeuksia kokevien määrä (54 %) pienempi … kuin mitä se todellisuudessa oli EL

24 5. Miten terveyseroja voidaan vähentää?
Politiikan vaikuttamiskohdat YKSILÖ YHTEISKUNTA Sosiaalinen asema Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Sosiaalinen ympäristö TH! Vähennetään altistuksia Spesifiset altistukset EHKÄISY Vähennetään haavoittuvuutta TH! Tauti tai vamma TH! Estetään eriarvoiset seuraukset Politiikka-ympäristö HOITO Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Modifioitu: Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001 EL

25 Miten terveyseroja voidaan vähentää?
Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Esim. koulutuspolitiikka, tulonjako, työllisyys Vaikutetaan altistuksiin Esim. työ- ja elinolot, elintavat Vaikutetaan erilaiseen haavoittuvuuteen Esim. tehostettu tyky-toiminta ikääntyville raskasta työtä tekeville, varhainen puuttuminen Ehkäistään huonon terveyden sosioekonomisia seurauksia Esim. terveydenhuolto, eläkejärjestelyt Kohdistetaan erityistä huomiota huono-osaisten tavoittamiseen ja heidän hoitonsa onnistumiseen eli harjoitetaan positiivista syrjintää Esim. terveydenhuollossa EL

26 Myönteisiä kehityskulkuja: Imeväiskuolleisuuden alueelliset ja sosioekonomiset erot lähes hävinneet
Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet yleinen elintason nousu, äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä, lapsilisäjärjestelmä ja muu sosiaaliturvan kehittäminen EL

27 Myönteisiä kehityskulkuja: Koulutuspolitiikka
Suomen erinomaiset PISA-tulokset 15-vuotiaitten koululaisten taidoista ovat pohjautuneet paljolti siihen, että huonosti menestyvien osuus, koulujen väliset erot ja suoriutumisen yhteys vanhempien sosioekonomiseen asemaan ovat olleet vähäiset Suomessa EL

28 Myönteisiä kehityskulkuja: Ravitsemus
Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan ja samanaikaisesti sosioekonomiset erot ruokatottumuksissa ovat kaventuneet Ruokatottumuksiin ovat vaikuttaneet yleinen valistus sekä tietoiset että ei-tietoiset poliittiset toimet yhteiskunnan muutokset, kuten siirtyminen maatalousammateista muihin, ovat tukeneet kehitystä hinta ja saatavuus: esim. margariinin hinta voihin nähden laskenut, voin vaihtoehtoja saatavilla runsaasti, kasvisten ja hedelmien saatavuus ja valikoimat parantuneet ravitsemussuosituksiin perustuva koulu-, työpaikka- ja laitosruokailu edistänyt terveellisiä valintoja EL

29 Toiminnan kohdentaminen
Terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä Huomiota on kiinnitettävä sekä kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin että koko väestöön Ideaalitila: terveyden tasainen jakautuminen Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta EL

30 Millaiset toimintamallit tehoavat? (1)
Universalististen (koko väestöön kohdistuvat) peruspalveluiden säilyttäminen ja vahvistaminen tärkeää Universalistisuus saattaa kuitenkin olla ”epätasa-arvoista” eli toimet auttavatkin parhaiten niitä, joilla jo ennestään menee hyvin  Universalististen järjestelmien täydentäminen positiivisella diskriminaatiolla (erityiskohtelulla) esim. neuvolassa enemmän aikaa lapsille ja perheille, joilla näkyy hälytysmerkkejä ongelmista esim. korotetun tuen antaminen kouluille, joissa enemmän maahanmuuttajalapsia EL

31 Millaiset toimintamallit tehoavat? (2)
Palvelujen oltava kulttuurisesti sensitiivisiä ja tarjottava eri väestöryhmille erilaisia ratkaisuja tarpeiden mukaan Synergiaetu: samanaikaisesti eri yhteiskunnan aloilla tehdyt samansuuntaiset terveyttä edistävät ratkaisut Moniammatillinen yhteistyö Varhainen puuttuminen Vertaistuki EL

32 Millaiset toimintamallit eivät tehoa?
Yksilökohtainen valistus ilman samanaikaista olosuhteisiin vaikuttamista Lyhytjänteiset, yksinkertaiset toimintamallit, ”temput” EL

33 Pystyykö palvelujärjestelmä vaikuttamaan ihmisten elintapoihin?
”Hirveän paljon ei auta sysätä huono-osaisten niskaan vastuuta elintapojen muuttamisesta. Köyhillä pitää olla ensin taloudelliset edellytykset valita, ja tiedollisen valistuksen pitää olla sellaista, että se koskettaa näitä ihmisiä.” - Vappu Taipale, Dialogi 8/2006 EL

34 6. Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (1)
Voimavaroja kohdennettava sinne, missä niitä eniten tarvitaan – kunhan näitä voimavaroja ylipäätään olisi riittävästi Pääpaino ennaltaehkäisyyn Kattavien peruspalvelujen tukeminen ja rahoitus ensisijalla Eri osajärjestelmien toiminta sovitettava yhteen Monitorointi ja systemaattinen seuranta järjestettävä EL

35 Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (2)
Terveydenhuollon ammattilaisten toiminta terveyden ja terveyserojen kaventamisen ”asianajajana” muilla sektoreilla Henkilöstön koulutus järjestettävä Terveyssisar-malli, etsivä työ, kotikäynnit Perhetyön sijoittaminen neuvolan yhteyteen jne, jne. EL

36 Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (3)
Työterveysneuvolat työttömille, pätkätyöläisille, mikroyritysten työntekijöille Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ammatillisissa oppilaitoksissa Terveystiedon opetuksen kehittäminen EL

37 Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (4)
 KAIKKEEN TÄHÄN TARVITAAN VAHVEMPAA STRATEGISTA OHJAUSTA KANSALLISELLA TASOLLA EL

38 Kolme toimintakokonaisuutta terveyden tasa-arvon parantamiseksi
1. Ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä mm. työ-, palkka-, vero-, koulutus- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä 2. Säilytetään ja/tai vahvistetaan järjestelmiä, joissa terveyden heikkenemiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa, esim. neuvola ja kouluterveydenhuolto 3. Vahvistetaan ympäristöä, joka tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ihmisen koulutuksesta, asuinpaikasta, tulotasosta ja sukupuolesta riippumatta Fogelholm M. Helsingin Sanomat EL

39 Terveyserot terveyspolitiikan haasteena
Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta vuodelta 2001, yksi päätavoite Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015: terveyserojen kaventaminen yksi strategisista linjauksista Valtioneuvoston sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä 4/2006: käynnistetään toimintaohjelman valmistelu EL

40 Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu
Kansanterveyden neuvottelukunta koordinoi Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan laitokset (KTL, Stakes, TTL) Poliittinen tuki Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma Yhteistyö kuntien kanssa Tuki muilta sektoreilta ja toimijoilta Terveys kaikissa politiikoissa Järjestösektori EL

41 Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu – etenemissuunnat
Terveys kaikissa politiikoissa -teeman vahvistaminen ja terveyseronäkökulman kytkeminen siihen kiinteästi Terveyserojen kaventamistyön vahvistaminen kunnissa Alkoholi- ja tupakkapolitiikka Palvelujärjestelmän tasa-arvon lisääminen Lasten ja nuorten elintavat ja syrjäytymisen ehkäiseminen Työikäisten terveyden edistäminen Terveyserojen seurantajärjestelmän kehittäminen EL

42 Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu
Etenemissuunnille nimetty vastuuhenkilöt, kevään aikana valmistelevat muistioluonnoksen alueeltaan Luonnosten käsittely neuvottelukunnan valtakunnallisen yhteistyön jaostossa, sen jälkeen kesäkuussa neuvottelukunnassa Työstäminen jatkuu syksyllä Etenemissuuntien muistioista kootaan varsinainen strategia vuoden loppuun mennessä Loppuvuodesta kuulemistilaisuuksia STM, KTL, Stakes, TTL ja TEROKA-hankkeen asiantuntijat Sihteeristö, jossa edustajat kaikista edellä mainituista EL

43 Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu: sisältö
Nykytila ja keskeiset haasteet, kustannukset yhteiskunnalle Strategiset linjaukset Tärkeimmät toimenpiteet Keskeiset vastuu- ja yhteistyötahot, mahdolliset resurssitarpeet Toteutusaikataulu Toteutuksen seuranta EL