YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Öljy ja energiapolitiikka.

Esitys aiheesta: "YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Öljy ja energiapolitiikka."— Esityksen transkriptio:

1 YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Öljy ja energiapolitiikka

2 Teemat öljy energia ja ympäristö energiamuodon valinta

3 Raakaöljymarkkinoista (ETLA 2005) Energian saatavuuden turvaaminen kohtuulliseen hintaan tärkeimpiä maailmantalouden haasteita, jos kasvutrendit säilyvät ennallaan Energian kulutus lisääntyy 1.6% vuodessa Öljyn kulutus lisääntyy 1.4% vuodessa (Kansainvälisen energiajärjestön (IAE) arvio vuonna 2005) Raakaöljymarkkinat osa energiamarkkinoita Öljyn hinta riippuu vaihtoehtoisten energian käyttömuotojen (sähkö, lämpö, polttoaine) sekä kilpailevien energianlähteiden tai teknologioiden markkinatilanteista ja hinnoista.

4 Raakaöljymarkkinoista (ETLA 2005) Raakaöljyn hinta on epävakaa, mutta se on kallistunut pysyvästi Vuosina 2005-2005 hinta lähes kaksinkertaistui Kiina ja kehittyvät maat Nousu jatkui, kunnes rahoitusmarkkinoiden kriisi laski kysyntää ja hintoja Valtaosa raakaöljystä poliittisesti epävakaissa paikoissa 62% Lähi-Idässä OPEC suurimmat varannot alhaisimmat tuotantokustannukset tuottaa vain 34.4% maailman tuotannosta

5

6 OPEC (Kahn 2005, s.266) Organization of Petroleum Exporting Countries eli OPEC perustettiin vuonna 1960. Mukana OPEC:ia perustamassa öljyn tuottajamaat Iraq, Iran, Kuwait ja Saudi-Arabia. Nykyiset OPEC:in jäsenmaat ovat: Algeria, Indonesia, Iran, Irak, Kuwait, Libya, Nigeria, Qatar, Saudi Arabia, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Venezuela.

7 OPEC kartellina Kahnin mukaan OPEC:in jäsenmaat yrittivät toimia kartellina alusta lähtien. Kartelli: järjestö, jonka puitteissa tuottajat sopivat toimia kuin ne olisivat yhdessä monopoliyritys ja rajoittavat tuotantoansa nostaakseen hintoja ja saadakseen monopolivoitot. Kahnin (2005, 266 alkaen) mukaan OPEC:in kartelli menestyi mainiosti vuonna 1973, jolloin öljyn hinta nelinkertaistui.

8 Riippuvuus öljyn tuonnista 25% öljyn tuotannosta Persianlahdelta (Pollack 2003) 15% Saudi Arabiasta ( Pollack 2003) US: 50% öljystä ulkomailta (Cleveland & Kaufmann 2003), ¼ US öljyn tuonnista Persianlahdelta (Gray & Boyden 2003)

9 Energia ja ympäristö ilmastonmuutos ilmansaasteet öljyonnettomuudet kaivosten maisema- ja vesistöhaitat ruoan tuotanto vs bioenergia tuulivoiman meluhaitat

10 Jatkuvat päästöt YE3 tyyppiset mallit ohjauskeinot

11 Öljyonnettomuudet Exxon Valdez 1989 Alaskassa jne haitat kaloille, linnuille, merinisäkkäille Vähennetäänkö onnettomuuden todennäköisyttä vai keskitytäänkö torjuntavalmiuden parantamiseen Vastuullisuus – öljyä kuljettavat yhtiöt joutuvat maksamaan vs tekniset vaatimukset laivoille kansainväliset neuvottelut tärkeitä

12 Ekosysteemivaikutukset Ympäristörahastojen käyttö tai suorat määräykset Yritys saa rahastosta rahansa takaisin, mikäli toiminta ollut ympäristön kannalta sovitunlaista Ekosysteemin palauttaminen alkutilaan

13 Energiamuotojen valinta fossiiliset polttoaineet ydinvoima (fissio, fuusio) vesivoima tuulivoima aurinko biomassa

14 Energiantuotannosta tärkeä tuotannontekijä 1% - 30% kustannuksista energiankysyntä tulee yritysten optimointiongelmista työvoima, pääoma ja muiden tuotannontekijöiden suhteelliset hinnat & tuotantoteknologia määräävät ko kysynnän

15 Kuluttajat ja energia valo, jäähdytys, lämmitys, ruoanlaitto ja liikenne 5 – 15% kustannuksista Välttämätön hyödyke Kaivoksesta pistorasiaan tuotantoketju

16 Uusiutumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen yhteiskäyttö Esimerkkejä: Ilmastonmuutos: Uusiutumattomat fossiiliset polttoaineet vs ilmakehän uusiutuva kapasiteetti vastaanottaa CO2 päästöjä Energiantuotanto: Uusiutumattomat vs uusiutuvat energianlähteet

17 Malli 1: ilmastonmuutos max u(x,y) – c(x,Y) – b(y) + v(X,Y) x uusiutumattoman resurssin hyödyntäminen y uusiutuvan resurssin hyödyntäminen X uusiutumattoman resurssin määrä Y uusiutuvan resurssin määrä c ja b kustannusfunktioita

18 Malli 2: Energiantuotanto max (px-c)x1 + (py-b)y1 + 1/(1+r) ( (px-c)x2 + (py-b)y2 ) st x1 + x2 = X st y2 = Y – y1 + F(Y-y1) Tässä px = uusiutumattoman resurssin hinta py = uusiutuvan resurssin hinta r = diskonttokorko xi = uusiutumattoman resurssin käyttö periodilla i (=1,2) yi = uusiutuvan resurssin käyttö periodilla i (=1,2) F = kasvufunktio

19 Muita esimerkkejä Resource and Energy Ecnomics 2013 special issue Metsätalous, ilman istutuksia metsä on uusiutumaton resurssi (Salant) Antibioottien tehoaminen on uusiutumaton resurssi (Herrmann et al.). Markkinoiden kilpailutilanne vaikuttaa yritysten kannustimiin suojella tuotteidensa tehoa. Jos yrityksiä on vähän, kyseessä voikin olla uusiutuva resurssi.