5 Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa sisältötuotanto vaiheistetaan yleensä kolmeen päävaiheeseen IDEOINTI SUUNNITTELU TOTEUTUS Suunniteluvaihe on laajin.

Esitys aiheesta: "5 Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa sisältötuotanto vaiheistetaan yleensä kolmeen päävaiheeseen IDEOINTI SUUNNITTELU TOTEUTUS Suunniteluvaihe on laajin."— Esityksen transkriptio:

1 5 Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa sisältötuotanto vaiheistetaan yleensä kolmeen päävaiheeseen IDEOINTI SUUNNITTELU TOTEUTUS Suunniteluvaihe on laajin kokonaisuus projektin osa-alueista ja onnistuneen toimivan tuotteen kannalta tärkein. Suunnitteluvaiheessa sisältötuotanto jaetaan karkeasti kolmeen päävaiheeseen. Ne ovat tuotteen ideointi, suunnittelu ja toteutus. Kukin näistä päävaiheista sisältää monia eri alavaiheita, jotka voidaan erottaa omiksi kokonaisuuksiksi.

2 5 Suunnitteluvaihe/jatkuu
IDEOINTI SYNOPSIS -Idea, aihe -kohderyhmä -rakennekaavio -Laajuus Käsikirjoitukset -Asiakäsik. -Tuotantokäsik. aikataulu budjetti SUUNNITTELU Suunnittelu -Tyyli / lay-out Päävaiheista ajallisesti ehkä vähiten vievä on ideointivaihe. Ilman ideaa tai jonkin tarvetta ei synny tuotetta. Dokumentointikin on vähäisintä. Suunnitteluvaihe ajallisesti kestää yleensä pisimpään. Suunnittelussa suunnittelun dokumentointi ja käsikirjoitukset ovat perusta tulevalle tuotannolle. Myös julkaisun tyyli ja lay-out sekä median valinta ovat tärkeitä. Tuotteen valmistus eli toteutus tehdään suunnitteluvaiheessa tuotettujen dokumenttien pohjalta. Tuotannon aikana korjataan ilmeneviä virheitä toteutetaan tuotteen yleisasu ja julkaisu sekä suunnitellaan tuotteen elinkaarta (päivitykset, jne..) Päivitys ja jakelu sekä asiakastyytyväisyys kuuluvat ns. tuotteen ylläpitoon ja se voidaan myös erottaa toteutusvaiheesta erilliseksi kokonaisuudeksikin. - Mediavalinta -Tuotanto -Pakkaus -Julkaisu - Päivitykset Tuote TOTEUTUS -Testaukset - Korjaukset

3 5.1 Ideointi IDEOINTI SYNOPSIS -Idea, aihe -kohderyhmä -rakennekaavio Ideointi Idea, kohderyhmä, julkaisu..- Synopsis Luodaan idea, sen tavoitteet, kenelle tuote tarkoitettu, miten julkaistaan, karkea aikataulu ja rahoitus. Synopsiksen pituus muutama sivu Tarkastellaan tarkemmin mitä ideointi yleensä sisältää. Jollakin henkilöllä (henkilöillä)syntyy ajatus jonkin asian tarpeesta. Tämä on alkulähde tulevalle tuotteelle. Ideoinnin aikana tulee miettiä miksi tuotetta tarvitaan, mitä tavoitteita sillä saavutetaan ja ketkä tuotetta tarvitsevat eli kohderyhmä. Mietitään sisällön laajuus, yleinen esitystapa ja jakelu esim. CD-ROM, www-ympäristö yms sekä mahdollisesti myös rakennekaavio pääsisältöalueista. Edellä mainitut asiat dokumentoidaan SYNOPSIkseen. SYNOPSIS on tavallaan ideakäsikirjoitus, joka kuvaa lyhyesti tuotteen idean ja tavoitteet vastaten kysymyksiin, mitä ollaan tekemässä, miksi, kenelle ja mikä on tuotteen laajuus. Jos tuote annetaan tehtäväksi media-alan yritykselle, niin tällöin tuotteen ideoitsija (asiakas) antaa toimeksiannon yritykselle ja tällöin yhteistyössä tuotetaan synopsis. Menettelytavat poikkeavat tilanteen mukaan, mutta lopuksi on kuitenkin tuotettava synopsis, joka on perusta tuotannon aloitukselle tai idean hylkäämiselle.

4 5.2 Suunnittelu Suunnittelu -Laajuus Käsikirjoitukset -Asiakäsik.
-Tuotantokäsik. -Tyyli / lay-out Suunnittelu - Mediavalinta Synopsiksen pohjalta laaditaan asiakäsikirjoitus ja tuotantosuunitelma, tuotantokäsikirjoitus sekä alustava aikataulu ja kustannusarvio kuin myös henkilöstöresurssit. Määritetään sisällön laajuus, mediavalinnat, lay-out, jakelukanavat jne..

5 5.2.1 Asiakäsikirjoitus On dokumentti tuotteen konkreettisesta kuvauksesta. Sisällöstä Rakenteesta Laajuudesta Tekstidokumentti, selkeytetty piirroksilla ja kuvioilla Asiaäsikirjoituksessa konkretisoidaan ideatasolla olevan synopsiksen ideat. Asiakäsikirjoitus kuvaa tuotteen sisällön, rakenteen ja laajuuden sekä myös jakelukanavat. Asiakäsikirjoituksessa tehdään tarkka sisällön ja tyylin suunnittelu sekä tarkennetaan mediavalintojen käyttäminen ja rakenne sekä visuaalinen suunnittelu ja äänimaailma. Asiakäsikirjoituksen tulisi olla tarkka, hyvä ja selkeä kuvaus lopullisen tuotteen sisällöstä. Kuvauksessa ei esitetä mitään epäoleellista asiaa. Asiakäsikirjoitus on yleensä tekstiä, mutta piirroksilla ja kuvioilla voidaan selkeyttää mm. navigointirakennetta.

6 5.2.1 Asiakäsikirjoitus/jatkuu
Vastaa kysymyksiin Mitä mediaelementtejä käytetään ja miten ? Mistä aineistot saadaan ja mistä ne tuotetaan ? Millainen rakenne on ? Miten laaja kokonaisuus on kyseessä ? Miltä sisältö ja lay-out (visuaalisus) näyttävät ? Asiakäsikirjoituksen tulisi vastata kysymyksiin: Mitä mediaelementtejä käytetään ja miten ? Teksti, kuva, animaatio, video, ääni, musiikki jne.. Mistä aineistot saadaan ja mistä ne tuotetaan ? Käytetäänkö valmista materiaalia (valokuvat) vai tuotetaanko itse. Millainen rakenne on ? Mietitään rakenne julkaisukanavien mukaan. Esim. videon rakenne on aivan erilainen kuin multimediatuotteen rakenne. Rakenteen tulisi olla toiminnallinen ja selkeä sekä tukea sisällön selkeää esitystä. Miten laaja kokonaisuus on kyseessä ? Laajuuden määrää osittain myös budjetti, mutta siihen vaikuttaa eniten kohderyhmä, jolle sisältö on tuotettu. Miltä sisältö ja lay-out (visuaalisus) näyttävät ? Sisällön ilmenemistavat, grafiikka, kuvat, äänet, videot, animaatiot. Miten voidaan sisältöä selkeyttää esim. kuvien, äänen, animaation ja videon avulla. Millaista fonttia käytetään, millainen on värimaailma jne.. Valitaan toteutustekniset yksityiskohdat tiedostojen tallennusformaateista, väriarvoista, tiedostojen maksimikoosta jne… Nämä voidaan myös sisällyttää tuotantokäsikirjoitukseen

7 5.2.1 Asiakäsikirjoitus/jatkuu
Työryhmän jäsenten kommunikointi Tilaajan ja tuottajan välinen kommunikointi Tuotteen tuotannollinen perusta Hahmottaa millainen lopputuote on Tilaajalle muodostuu kuva lopullisesta tuotteesta Lopullisen budjetin ja aikataulun laadinta käsikirjoituksen pohjalta Asiakäsikirjoituksen tehtävänä on  hahmottaa valmis tuote selvittää työryhmän sisäinen kommunikointi ja myös tilaajan ja tuottajan välinen kommunikointi sekä tuotannollinen perusta. Sovelluksen hahmottamisvaiheessa esitetään luonnokset ja tuotteen rakenne, mediaelementtien sisältö ja käyttöliittymä.  Asiakäsikirjoituksen tulisi hahmottaa jokaiselle tuotantoon osallistujalle millainen lopputuote on. Tämän perusteella esim. äänisuunnittelija osaa suunnitella äänimaailman, visualisti visuaalisen ilmeen, käyttöliittymän suunnittelija selkeän ja toimivan käyttöliittymän, jne..  Asiakäsikirjoituksen perusteella tilaaja saa kuvan lopullisesta tuotteesta ja pystyy arvioimaan vastaako se sitä mitä siltä haluttiin. Lopullinen budjetti ja aikataulu voidaan laatia tarkan asiakäsikirjoituksen pohjalta. Asiakäsikirjoitus on pohjana tuotantosuunnitelmalle ja / tai tuotantokäsikirjoitukselle.

8 5.2.2 tuotantokäsikirjoitus
Laaditaan asiakäsikirjoituksen pohjalta. Tuotantokäsikirjoitusta ennen voidaan laatia myös tuotantoa hallitseva tuotantosuunnitelma (aikataulu, rahoitus, työryhmät, projektin seuranta, dukumentointi, tekniset käytöymp.,tuotantoprosessi, testaus, jakelukanavat, markkinointi) Valmiin asiakäsikirjoituksen perusteella laaditaan tuotantosuunnitelma, jonka avulla hallitaan multimediatuotteen tuotantoa. Projektipäällikkö seuraa että tuotteen valmistuminen etenee tuotantosuunnitelman mukaan. Siksipä tuotantosuunnitelmaan sisällytetäänkin selvitykset aikatauluista, rahoituksesta, työryhmistä, projektin seurannasta ja dokumentoinnista, teknisistä käyttöympäristöistä, mediamateriaalin tuotanto tuotantoprosessista, sovelluksen testauksesta ja tuotteen jakelukanavista ja markkinoinnista. Tuotantosuunnitelma ei yksin riitä tuotteen sisällön identifiointiin vaan tuotantosuunnitelmaan tehdään myös tuotantokäsikirjoitus, joka laaditaan asiakäsikirjoituksen pohjalta

9 5.2.2 tuotantokäsikirjoitus/jatkuu
Kuvataan yksityiskohtainen sisältö ja toteutustapa Jokainen työvaihe on kuvattu niin yksityiskohtaisesti, että työvaiheen tekijä voi toteuttaa sen mad. Itsenäisesti. Esim. kuvataan jokainen näkymä (Screen) yksityiskohtaisesti tekstin, kuvien ym. sijoitteluineen. Äänimaailma, värimaailma, fonttien tyyli ja koko jne… Tuotantokäsikirjoitus laaditaan siis asiakäsikirjoituksen pohjalta ja siinä kuvataan sovelluksen yksityiskohtainen sisältö ja toteutustapa. Tuotantokäsikirjoitus tulisi kirjoittaa niin, että sitä seuraamalla jokaisen työvaiheen tekijä pystyy toteuttamaan oman osuutensa mahdollisimman itsenäisesti. Esim. millaiselta pitäisi ensimmäisen näkymän näyttää, mitä kuvia, videoita , animaatioita, millainen äänimaailta ja millainen tekstin ulkoasu. Tuotantokäsikirjoitus voidaan toteuttaa nk. screen - by- screen menetelmällä, jossa jokainen ruutu esitetään omalla lomakkeellaan.

10 5.2.2 tuotantokäsikirjoitus/jatkuu
Kuvaus screen - by- screen menetelmänä. Kuvataan näyttö näytöltä sisältö yhdellä A4-paperilla (=mallipohja). Esim. malli1 pdf-dokumenttina, Tuotantokasikirjo.pdf, (kirjasta Keränen, ym. Multimedia) Esim. malli2 rtf-dokumenttina, tuotantokasikirjo2.rft (kirjasta Lukkari, digit. Sisältötuotantoprojektin hallinta Screen – by – screen menetelmässä kuvataan yksityiskohtaisesti jokainen näyttö /Screen A4 – suuruisella mallipohjalla. Kirjallisuudessa on valmiita mallipohjia, mutta mallipohjan voi tehdä myös itse. Mallipohjassa kerrotaan tarvittavat tiedot, jotta kunkin näytön tuotantokäsikirjoitus kuvaa tarpeeksi tarkasti näytön sisällön, mm projektin nimi, screenin ID, sivun n:o, kuva, ääni, video ja animaatiotiedostot, tekstimateriaalin, kuvauksen näkymästä ja tapahtumasta, näytössä tapahtuvan toiminnan ja rakenteen ja navikoinnin. Malli om esitetty Tuotantokasikirjo.pdf- tiedostossa ja Tuotantokasikirjo2.rft-tiedostossa.

11 5.2.2 tuotantokäsikirjoitus/jatkuu
Vaiheet Visuaaliset ohjeet. Audiovisuaalisen materiaalin tuotanto-ohjeet sovelluksen rakenne ja rakenteessa liikkuminen toiminnallisuus Tuotantokäsikirjoituksen vaiheet voidaan jakaa karkeasti Visuaalisiin ohjeisiin, teknisiin määrityksiin ja tuotannollisiin määrityksiin. Visuaaliset ohjeet antavat tietoa siitä miltä tuotteen tulisi näyttää ja miten se koetaan tai millainen fiilis tuotteen läpikäymisestä tulee. Värimaailma voidaan valita aiheen sisällön mukaan, rauhallinen neutraali värisävy tai voimakas, rohkea värisävy. Taustavärien ja kuvien sopivuus tekstin väreihin on merkittävä seikka lukemisen selkeyden vuoksi. Mietitään miten kuvamateriaali tukee sisältöä. Esitetäänkö vaikeasti sanoin tai äänin kuvattavaa asiaa havainnollisilla kuvilla, animaatiolla vai videoleikkeellä ? Minkä kokoisia kuvia käytetään ja ovatko kuvat väri- vai mustavalkoisia kuvia. Miten äänimaailma tukee sisältöä. Varsinkin elokuva- ja äänitteiden valmistuksessa ne ovat tärkeitä elementtejä ja nykyisin tietenkin multimediatuotannossa. Luodaanko äänellä rauhoittava, innoittava tai pelottava vaikutus ? Moni on varmaan törmännyt netissä surfaillessa monenlaisiin käyttöliittymiin. Varsinkin mainossivut sisältävät paljon materiaalia ja pientä tekstiä monissa eri lokeroissa. Tiedon etsiminen monista valikoista on vaikeaa, kun päävalikkojen alla on monia eri alavalikkoja. Rakenteessa tulisi olla helppo liikkua ja navikointi- otsikoiden tulisi johdattaa käyttäjä oikean tiedon luokse. Varsinkin multimediatuotteeessa tiedon palastelu sisällöltään järkeväksi kokonaisuudeksi ja näiden linkittäminen oikealla tavalla yhteen on eräs tärkeimmistä seikoista. Navikoinnin ja rakenteen ominaisuudet vaikuttavat paljon multimediatuotteen toiminnallisuuteen ja kiinnostavuuteen.

12 5.2.2 tuotantokäsikirjoitus/jatkuu
Tekniset määritykset värien määrä ja näyttöalue (millainen tallennusformaatti kuvilla) videomateriaalin tiedostoformaatti eli pakkausformaatti äänimateriaalin näytteenottotaajuus ja esitysformaatti hakemistorakenne, jonne talletetaan dokumentit, videot ,  äänet jnee,,, Kuinka usein törmätään www-sivuihin tai multimediatuotteeseen, jonka näyttöalue ei ole sopiva. Näyttöalueen sopivuuteen vaikuttaa tietenkin myös käyttäjän näyttöalueen asetukset. Onko tuote sellainen, että se esim. automaattisesti tutkii käyttäjän näyttöalueen ja muuttaa tuotteen näyttöalueen sopivaksi. Rullaukset tai liian pienet sisältöalueet eivät ole mukavia käyttäjän kannalta. Näyttöalueen merkitys on nykyisin pienentynyt, kun useimmiten näytöt alkavat olla jo vähintään 17 tuuman näyttöjä. Nykyisin miljoona pikselin kuvat voidaan pakata pieneen kokoon eli formaattiin. Tämä seikka antaa laajemman mahdollisuuden värisävyjen käyttöön. Mm. jpeg ja png formaatit sopivat miljoonavärisävyjä sisältäviin kuviin. 256 värisävyiset kuvien etuna on se, että yksi väri voidaan laittaa läpinäkyväksi. Näin saadaan kuva asetettua taustalle ilman suorakaiteen muotoa. Myös gif-animaatiot ovat suosittuja formaatteja. Videoformaateissa nykyisin käytetään paljon Microsoft Windows Media Playeria (wmv), RealPlayeriä )rm) ja Quick Time (mov) formaatteja. Myöskin DivX-formaatteja käytetään pienen pakkauskoon vuoksi. Nykyaikaa on laittaa videoleikkeet katsottavaksi ns. streaming- tekniikalla. Tämä tarkoittaa sitä ,että videoesitys tulee jatkuvana virtana etäkoneelle palvelimelta ja etäkoneella ei koko videoleikettä ladata ko koneen muistiin. Streaming menetelmällä voidaan estää myös esityksen kopiointi omalle koneelle. Äänimateriaalia koskevat samat ongelmat kuin videotiedostojakin. Tiedostokoot tulisi saada mahdollisimman pieneksi, jotta tiedon siirto netin kautta on jouhevaa. Tiedostokokoon vaikuttaa se onko ääni mono- vai strereoääni ja mikä on taajuus. Puheääni on ylleensä taajuudella 22 kHz, mutta hyvä CD-ääni on jo 44 kHz taajuudella. Äänen editointiohjelmilla voidaan muuttaa äänen liittyviä ominaisuuksia ja tietenkin myös pakkausformaatteja. Multimediaesitys koostuu lukuisista teksti-, kuva-, ääni-, animaatio-, ja videotiedostoista. Tiedotojen järjestelmälliseen talletukseen kannattaa suunnitella huolella selkeä hakemistorakenne. Hakemistorakenne helpottaa tiedostojen päivitykseen liittyviä asioita. Teknisiin määrityksiin liittyvät myös julkaisutapa. Julkaistaanko tuote netissä, cd-rompulla jne..

13 5.2.2 tuotantokäsikirjoitus/jatkuu
Tuotannolliset määritykset varmuuskopiointi sijoituspaikka työryhmän verkossa tiedostomuodot ohjelmointikielet Jo tuotannon aikana otetaan tarvittava määrä varmuuskopioita ja tietenkin myös lopputuotteesta. Varmuuskopioiden sijoituspaikka tulee myös olla luotettava. Tuotannon aikana multimediatuotetta valmistetaan monen henkilön voimin. Organisaatiossa on suunniteltava verkkoon sopiva paikka tuotteen tiedostoille, jotta tekijöiden välillä tiedonkulku ja materiaalin vaihtaminen luonnistuu helposti. Tiedostomuodoista on jo ollut aikaisemminkin puhetta edeltävissä vaiheissa, joten tässäkin vaiheessa kiinnitetään samoihin asioihin huomiota. Ohjelmointikielet määräytyvät tuotteen valmistustavasta. Pienet tuotteet voidaan helposti valmistaa valmiilla sovellusohjelmilla (Flash, Director, FRontPage, Dreamwiever, jne..) mutta myös ohjelmoitikieliä voidaan käyttää tiettyjen osien ohjelmoinnissa. Valittu ohjelmointikieli määräytyy sen mukaan millaisia osia ohjelmoidaan ja varmaankin myös työryhmän jäsenten ohjelmointitaidosta.

14 5.3 Toteutus -Tuotanto -Pakkaus -Julkaisu - Päivitykset Tuote -Testaukset - Korjaukset Tuotantokäsikirjoitusten valmistuttua päästään rakentamaan lopullista tuotetta toteutus-vaiheessa. Tuotanto vaihe voi alkaa jo osittain tuotantokäsikirjoituksen rinnalla. Tuotantokäsikirjoitusten valmistuttua päästään rakentamaan lopullista tuotetta. Tuotanto vaihe voi alkaa jo osittain tuotantokäsikirjoituksen rinnallakin, jos tuotteesta on mahdollista irrottaa itsenäisiä kokonaisuuksia, joiden valmistus ei riipu jonkin muun osan valmistuksesta

15 5.3 Toteutus/jatkuu Ohjelmointikoodin koodaaminen
Graafisten elementtien valmistaminen Kuvamateriaalin kuvaaminen ja editointi Äänimaailman äänittäminen ja editointi Sisällön kirjoitus, jne Ohjelmoijat koodaavat ohjelmakoodit ja graafisten elementtien valmistaminen alkaa. Kuvamateriaalin kuvauksen ja äänimateriaalin äänittämisen sekä materiaalin editoiminen tekevät ko alan ammattilaiset. Sisällön auki kirjoittaminen alkaa.

16 5.3 Toteutus/jatkuu Tuotteesta valmistetaan koeversioita, joita testataan. Tuotantovaiheet jaotellaan mm. alfa-, beta- ja masterversioihin. Alfa-versio Testataan rakenteen toimivuus, lisätyöt, graafisen ilmeen toimivuus ja sisällön testaus Tuotetta ei yleensä koskaan saada valmiiksi ensimmäisessä valmistusvaiheessa. Yleensä tehdään koeversio, jota testataan ja testauksen tulosteiden perusteella sitten tehdään tarvittavat korjaukset. Tuotannon vaiheistus voidaan tehdä monella tapaa ja yksi tapa on tehdä versioita. Alfa-versio on ensimmäinen versio, sitä seuraa beta- versio ja lopuksi valmistuu master-versio. Alfa-versio on karkea luonnos tuotteesta, jossa testataan rakenteen ja navigoinnin toimivuus sekä tarkistetaan graafinen ilme ja sisältö ja niiden sopivuus toisiinsa. Samalla tarkistetaan videoiden ja animaatioiden toimivuus ja laatu.

17 5.3 Toteutus/jatkuu Beta-versio Master-versio
Tekninen testaus, kuormittaminen, toiminnallisuuden testaus, grafiikan hienosäätö ja sisällön tarkistus ja oikoluku Master-versio Lopputestaus ja tarkistus toiminnallisuudelle, sisällölle sekä ulkoasun ja pakkauksen suunnittelu ja tarkistus Alfa-versio korjataan saatujen tulosten perusteella ja jatketaan tuotteen tuottamista edelleen Beta-tasolle. Tässä vaiheessa tehdään tekninen ja toiminnallisuuden testaus sekä tarkistetaan grafiikan laatu ja sisällön tarkistus ja oikoluku. Tulosten perusteella tehdään jälleen korjaukset ja jos on tarvetta, niin voidaan vielä tehdä uudelleen Beta-version testausta. Kun tuote katsotaan olevan valmis, niin sille tehdään vielä lopullinen testaus ns. Master-versiolle. Tämän testauksen ja korjausten jälkeen tuotteessa ei tulisi olla virheitä. Näin ei aina käy ja siksi monille tuotteille on jaossa korjausohjelmia (varsinikin ohjelmatuotannossa käy helposti näin). Tuotteeseen kuuluu myös tuotteen ulkoasun suunnittelu ja pakkausmateriaalien valinta ja niiden tarkistus. Kun nämä kaikki on kunossa, niin tämän jälkeen tuote on valmis kopioitavaksi ja jaettavaksi markkinoille

18 5.3 Toteutus/jatkuu Tuotteelle suunnitellaan myös markkinointiohjelma ja käyttäjien palautteiden keräys tuotteesta. Tuotteelle mietitään myös jatkokehitys ja päivityssuunnitelmat, jotka pitävät tuotteen elinkaarta yllä.