Näytteenottokoulutus 2005

Esitys aiheesta: "Näytteenottokoulutus 2005"— Esityksen transkriptio:

1 Näytteenottokoulutus 2005
Heikkinen Henna Ihalainen Jaana Isotalo Satu Merikivi Juhani

2 Iäkäs ihminen potilaana
Biologinen vanheneminen ilmenee kemiallisen koostumuksen sekä fysiologisten toimintojen muutoksina Esim. näön, kuulon ja muistin heikkeneminen Iäkäs ajattelee, reagoi ja toimii hitaammin kuin nuori Näytteenottotilanne Ainutkertainen tapahtuma potilaalle  asetu potilaan rooliin Käytetään yleiskieltä  vältetään ammattikieltä Iäkkään avuttomuuden tunnetta ei saa lisätä

3 Valmistautuminen Valmistautumisen tarkoituksena Paasto
vakioida elimistön toimintoja, jotta sairauden tai hoidon aiheuttamat muutokset saataisiin esille Saada vertailukelpoisia tuloksia eri näytteenotto kerroilla otettujen näytteiden tulosten välillä Paasto Tutkimuslyhenteen edessä f esim. fB-Gluk Ruoka-aineet voivat häiritä testiä ja antaa virheellisiä tuloksia esim. kolesteroli Suositeltava paastoaika on 12 tuntia Liian pitkä ei myöskään hyväksi Alkoholia saa nauttia yhden annoksen edellisenä iltana Tupakoinnissa pätee 12 tunnin paasto Vuorokausivaihtelu Hormonitutkimukset vaativat määrätyn kellonajan esim. kilpirauhastutkimukset, koska hormonin määrä veressä on riippuvainen vuorokaudenajasta ja valveillaolo ajasta (3h)

4 Lääkkeet Liikunta Tutkimuskohtainen ohjeistus lääkkeen nauttimisesta
Vältettävä kovaa fyysistä rasitusta ennen näytteenottoa 15 minuutin lepo ennen näytteenottoa

5 Verinäytteenoton anatomiaa
Iho Koostuu kolmesta kerroksesta Orvaskesi Vedenpitävä kerros, jonka uloimpana kerroksena sarveiskerros ja sen alla jatkuvasti uusiutuvia epiteelisoluja 2. Verinahka Sisältää Sidekudosta Proteiineja Erilaisia soluja Hiussuonia, jotka repeytyvät helposti laskimopunktiossa Suuria määriä hermojen päätteitä, jotka viestittävät kipu-, lämpö-, kylmä-, paine- ja kosketusärsykkeitä hermostoon Vaikuttaa ihon väriin  miten veri kiertää verinahan suonisssa 3. Ihon alainen kudos Löyhää sidekudosta, hermoja ja rasvakudosta Suuret valtimot ja laskimot

6 Verisuonet ja suoniverkostot
Elimistössä veri virtaa sydämen ja verisuonten muodostamassa suljetussa järjestelmässä, jossa liike-energia on peräisin sydämestä Valtimot kuljettavat sydämen pumppaaman veren joka puolelle elimistöä (poispäin) ja laskimot palauttavat veren sydämeen Isoverenkierto Pieniverenkierto eli keuhkoverenkierto Veri Koostuu veriplasmasta ja verisoluista (erytrosyytit, leukosyytit ja trombosyytit) Viskoosius riippuu punasolujen määrästä Veriplasma: solun ulkoinen neste Plasmanäyte: hyytymättömästä näytteestä solut poistettu sentrifugoimalla Seeruminäyte: hyytyneestä näytteestä solut poistettu sentrifugoimalla

7 Näytetyypit B- = kokoveri S- = seerumi P- = plasma U- = virtsa
F- = uloste L- = likvori

8 Perustutkimukset B-PVK =Perusverenkuva B-TVK= täydellinenverenkuva
Sisältää valkosolujen ja trombosyyttien määrän, Hemoglobiinin ja punasolujen kokoa ja tilavuutta kuvaavat indeksit EDTA Senkka / Lasko (B-La) matka jonka punasolut laskeutuvat tunnin aikana, mitataan mm:einä Kertoo elimistön pitkäaikaisista tulehdusprosesseista tai pahanlaatuisista taudeista Lasko-putki (ohut putki) (toissijaisesti EDTA) INR = tromboplastiiniaika (P-INR) Mitataan säännöllisesti Marevan hoito potilailla hoitotason selvittämiseksi ja ylläpitämiseksi Tutkimuksella voidaan selvitellä myös perinnöllisiä ja hankittuja hyytymishäiriöitä Sitraatti-putki

9 Lipidit = kolesteroli, HDL, LDL ja triglyseridit (fS-Lipidit)
HDL eli ”hyvä” kolesteroli LDL eli ”huono” kolesteroli, laskennallinen arvo  ei voida laskea jos triglyseridit ovat yli 4 Li-hepariini Sydänmarkkerit = S-TnT, S-CK ja S-CKMbm TnT = troponiini, akuutin infarktin toteaminen EDTA CK = kreatiinikinaasi, vapautuu lihaksista kudostuhon yhteydessä CKMbm = sydänlihas spesifinen Glukoosi = verensokeri (fP-Gluk) Tutkitaan sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden toteamiseksi Fluoridi-sitraattiputki GHb-A1c = pitkäaikais-sokeri (B-GHb-A1c) Diabeetikon perus seurantatutkimus Kuvastaa verensokeritason edeltävien 6-8 viikon ajalta Glukoosi liittyy hemoglobiini – A:n beettaketjuun, GHbA1C:n määrä punasoluissa riippuu veren glukoosipitoisuudesta ja punasolujen eliniästä

10 Alat = Alaniinitransferaasi (S-ALAT)
Maksasairauksien diagnostiikka ja seuranta Seurataan myös mm. lääkeaineiden maksavaikutuksia Li-hepariini Asat = Aspartaattiaminotransferaasi (S-ASAT) Maksasairauksien tutkiminen Ei ole yhtä spesifinen kuin ALAT Afos =Alkaalinen fosfataasi (S-AFOS) Luuston tautien sekä sappitiehyt tukosten tutkimukset GT = glutmyylitransferaasi (S-GT) Alkoholin maksaärsytyksen tutkiminen Myös muut maksasairaudet

11 K ja Na = Kalium ja natrium (P-NaK)
Nestetasapainon tutkimukset Li-hepariini Krea = Kreatiniini (S-Krea, U-Krea) Käytetään munuaisten toiminnan tutkimisessa Voidaan mitata joko verestä tai virtsasta Alb = Albumiini (S-Alb) Proteiini- ja vesitasapainohäiriöt suolisto-, maksa- ja munuaissairauksien yhteydessä CRP= C-rekatiivinen proteiini (S-CRP) Akuutin infektion osoitus yleisin Nousee vain bakteeritulehdusten yhteydessä Herkkää CRP:tä voidaan käyttää sydänsairauksien riskiarvioinnissa Li-hepariini (pika-CRP:kokoveri (EDTA))

12 Laskimonäytteenotto Potilaan/asiakkaan tunnistaminen !!! Lähete
Mitä pyydetään? Tutustu putkikarttaan Oikeat putket oikeille näytteille (putkikartta) Oikea putkijärjestys Veriviljely Sitraattiputket (myös lasko) Seerumiputket (geelitön ja geelillinen) Hepariiniputket (geelitön ja geelillinen) EDTA-putki Fluoridi-sitraatti-putki Näytteenottovälineet Neulat, staasi, puhdistusaine, sellulaput, teippi

13 Näytteenottotekniikat
Pistokohtina voidaan käyttää kyynärtaipeen, kämmenselän sekä ranteen laskimoita Jalkojen laskimoita käytetään harkiten  tukosriski Näytteenottotekniikat Vakuumitekniikka Avotekniikka Ihopistosnäyte Potilaan ohjaus Näytteenottotilanne Pistoskohdan painaminen riittävän kauan näytteenoton jälkeen Tulokset Näytteen käsittely Kaikki putket sekoitetaan hyvin kääntelemällä rauhallisesti, ei saa ravistaa Jotkut näytteet vaativat jääkaappisäilytyksen ja viileä lähetyksen Vältettävä näytteiden jäätymistä jos sitä ei erikseen vaadita Toimitetaan laboratorioon mahdollisimman nopeasti

14 Ihopistosnäytteet Yleisimmät ottokohdat: keskisormi ja nimetön, lapsilla (alle 3kk) myös kantapää Näyte otetaan sormenpään reuna-alueelta EI sormen päästä Ennen pistoa näytteenottokohta puhdistetaan alkoholilla Anna kuivua aiheuttaa hemolyysiä Näytteen tulee valua spontaanisti Ensimmäinen tippa pyyhitään aina pois ”lypsäminen” aiheuttaa näytteen laimentumisen kudosnesteellä Voidaan käyttää toissijaisena näytelähteenä

15 Tulosten arviointi Tuloksiin vaikuttavat fysiologiset tekijät
Pitkän ajanjakson tekijät Ikä, sukupuoli, rotu, ruumiinrakenne, ravitsemustila, kuukautiskierto Lyhyen ajanjakson tekijät Asento, sairaalassa olo ja paikallaan olo, liikunta, psyyke, ravinto, nautintoaineet, lääkkeet, sairaudet, sokki ja trauma, nesteensiirto Tuloksiin vaikuttavat tekniset tekijät Näytteenottotekniikka Näytteenottopaikka Epäpuhtaudet Tulosten luotettavuus Poikkeavaan tulokseen suhtauduttava kriittisesti  tarvittaessa uusintanäyte Käy läpi virhemahdollisuudet

16 Viitearvot Muodostetaan keräämällä mahdollisimman samankaltaisilta terveiltä yksilöiltä ja mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa kuin potilas- ja asiakasnäytteet tullaan ottamaan Viitearvot vs. hoitotaso Hoitajan tulee tietää yleisimpien laboratoriotulosten viitearvot Arvioi sopiiko saatu tulos taudin kuvaan?

17 Tulosten merkitys potilaan hoitoon
Saatu tulos voi vaikuttaa esim. lääkitykseen, ravitsemukseen tai jatkohoitoihin/tutkimuksiin Voi olla pitkäaikainen tai tilapäinen

18 Kiitos!!!

19 Lähteet KYS-Laboratoriokeskus: näytteenotto-ohjeet ja putkikartta
Makkonen, S. & Tuokko, S. Näytteenotto.