SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA. YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä.

Esitys aiheesta: "SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA. YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä."— Esityksen transkriptio:

1 SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

2 YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä hallinnon että opetuksen käytön näkökulmasta. Hallinnon käyttö perustuu Hämeenlinnan kaupungin linjauksiin ja ohjeistuksiin tietotekniikan käytöstä. Opetuskäytön perustana ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet 2004 ja Hämeenlinnan kuntakohtainen sekä koulun oma opetussuunnitelma ja opetustoimen tietostrategia

3 HALLINTOKÄYTTÖ Internet-yhteyksissä on käytössä ADSL- liittymä ja nopeus on 2Mb. Liittymä toimii sekä kiinteänä että langattomana. Yhteydet riittävät nykyisiin tarpeisiin niin hallinnon kuin opetuksenkin näkökulmasta Hallinnossa käytetään Hml:n kaupungin osoittamia ohjelmia sekä henkilöstö -ja taloushallinnon että oppilashallinnon osalta. Osallistutaan kaupungin järjestämään em. ohjelmien käyttöön liittyvään koulutukseen tarpeen mukaan.

4 TIETOTAITO JA SEN KEHITTÄMINEN Tieto-ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa edellyttää, että käytössä on tarkoituksenmukainen ympäristö, laitteisto, sovellukset ja osaava henkilökunta. Henkilöstö hallitsee pääsääntöisesti perustaidot eli ope.fi 1 on hallinnassa. Opetuksessa käytetään valmisohjelmia ja henkilöstön tulee hallita niiden ja oheislaitteistojen sekä kommunikaatio-ohjelmien käyttö.

5 TIETOTURVA Koulun tietokoneet on varustettu automaattisesti päivittyvillä viruksentorjuntaohjelmilla. Oppilaat käyttävät koneita aina aikuisen avustamana ja ohjaamana, joten tätä kautta mahdollisuutta internet-yhteyksien väärinkäyttöön ei ole. Huolehditaan, että henkilökunta tuntee ja noudattaa kaupungin ja opetustoimen ohjeita tieto-ja viestintätekniikan ja internet- yhteyksien turvallisesta käytöstä.

6 TEKNINEN TUKI Hallinto-ohjelmien käytössä teknisenä tukena käytettävissä ovat asianomaiset tukihenkilöt Seutukeskuksessa. Opetusohjelmia ja välineitä koskevissa asioissa hankitaan tuki ulkopuolisena ostopalveluna tapauskohtaisesti.

7 OPETUKSEN VÄLINEISTÖÄ Flexiboard alusta Otsahiiri Hiiriohjaimia Opetusohjelmia mm. Lexia Mini-Lexia Nalle leikki Symbolikissa 1.0 Catch Me 2.0 Värejä ja muotoja Filiokus

8 OPPIMISEN TAVOITTEET Tavoitteena on edistää vaikeasti toimintarajoitteisen, aistimonivammaisen oppilaan mahdollisuuksia tieto-ja viestintätekniikan käyttöön opettelemalla toimintakäytäntöjä ja muokkaamalla toimintaympäristöä sellaiseksi, että se mahdollistaisi erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimisen omien edellytystensä mukaisesti. Tavoitteena on lisätä heidän mahdollisuuksiaan tietoyhteiskuntataitojen omaksumisessa ja edistää digitaalista esteettömyyttä sekä näin edistää tasa- arvoisuutta. Tietotekniikka ja sen sovellukset tarjoavat oppimista rikastuttavia ympäristöjä ja kokemuksia ja yksilökohtaisesti poistavat myös oppimisen esteitä.

9 Tietotekniikka on ennen kaikkea väline oppimiseen ja tavoitteet määritellään tässä kuten muussakin oppimisessa yksilölähtöisesti henkilökohtaisen oppimisen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKS:ssa. Tähän perustuen ei myöskään ole aiheellista määritellä vuositasoille oppimisen tavoitteita. Yleisesti tietokoneavusteisesta toiminnasta todetaan, että se on motivoivaa ja palkitsevaa, koska palautetta oppimisesta opetusohjelmissa saadaan välittömästi. Harjoitteita voidaan myös toistaa tarpeen ja kiinnostuksen mukaan

10 YLEISIKSI, OPETUKSESSA TOTEUTETTAVIKSI ASIOIKSI VOIDAAN MÄÄRITELLÄ: Vahvistetaan oppilaan vuorovaikutustaitoja ympäristön kanssa Harjaannutetaan motorisia taitoja Harjaannutetaan sosiaalisia taitoja Kehitetään todellisuuskäsitystä -tila, aika, laatu, määrä, syy-seuraus-suhde Ongelmaratkaisutaidon kehittäminen Auditiivisen hahmottamisen harjaannuttaminen Visuaalisen hahmottamisen harjaannuttaminen Käsiteharjoitukset

11 YHTEYDENPITO KOTEIHIN Wilma-ohjelmaa käytetään yhteydenpitovälineenä opetustoimen ohjeistuksen mukaisesti. Päivittäisessä yhteydenpidossa käytössä olevan reissuvihon käyttökelpoisuutta pohditaan yhdessä huoltajien kanssa. Reissuvihon merkitys tiedotuksen välineenä on ollut tärkeä, koska oppilaiden kommunikointitaidoista johtuen viestitys koulupäivän kulusta ja tärkeistä kotitapahtumista on tapahtunut aikuisten välisellä tiedottamisella. Tällä on varmistettu, että oppilasta koskeva tieto tavoittaa kaikki opetusryhmän työntekijät.

12 KEHITTÄMISTOIMINTA Huolehditaan, että käytössä on ohjelmia, joiden avulla voidaan toteuttaa opetusta yksilöllisiä tavoitteita vastaavasti. Oppilaskäytössä olevien koneiden käyttökapasiteetin tulee olla riittävä, että ohjelmien häiriötön toiminta turvataan ja kulloinkin tarvittava apuvälineistö voidaan liittää koneisiin. Koneiden määrää/oppilas arvioitaessa vertailulukuna ei ole tarkoituksenmukaista käyttää perusopetuksen vastaavia lukumääriä opetuksen yksilöllisistä tarpeista johtuen. Perusvälineistö yhdellä pöytätason koneella: kosketuskuvaruutu tai kosketusnäyttö, sovitin oheislaitteistoja varten sekä tulostin Tarvittavat pienvälineet (painikkeet,ohjaimet, otsahiiri) sen mukaiset, että oppilas pystyy toimintarajoitteestaan huolimatta käyttämään omien oppimistavoitteidensa mukaisia opetusohjelmia ja toimintoja.

13 Koska toiminta tietokoneella vaatii tarkkaa keskittymistä ja oppiminen tällä alueella on haasteellista, tulee ATK- toimintapisteet sijoittaa pienryhmätiloihin., jotta keskittymis-ja työrauha turvataan. Toimintapiste lisävarusteineen asettaa vaatimuksia myös kalusteille. Niiden tulee olla ergonomisesti sopivia ja pisteeseen tulee päästä helposti pyörätuolilla liikkuen. Pöytätilan tulee olla riittävä ja muodoltaan sellainen, että lisävarusteiden sijoittaminen ja käyttö sujuvasti onnistuu.

14 ARVIOINTI JA TIETOSTRATEGIAN AJANTASAISUUS Opetuksen arviointi tapahtuu yksilökohtaisesti oppilasarviointien yhteydessä. Yleinen toiminnan tarkastelu ja tietostrategian ajantasaisuus arvioidaan kerran vuodessa kehityssuunnitelmien päivittämisen ja toimintasuunnitelmien tekemisen yhteydessä.