Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Esitys aiheesta: "Nykykodin lämmitysjärjestelmät"— Esityksen transkriptio:

1 Nykykodin lämmitysjärjestelmät
yle Vattenfall Ilari Rautanen Antero Mäkinen energia-auringosta.fi

2 Pirkanmaan kunnat Tampereen kaupunki asuntotoimi Ympäristöterveys
Rakennusvalvonta

3

4

5 Lämmönjakojärjestelmät
Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone maalämpöfoorumi.fi

6 Vesikiertoinen lämmönjako
Vaihtoehtoina ovat patterit (radiaattorit tai konvektorit) tai lattialämmitys Saman lämpöinen vesi kiertää joka patterille tai lattialämmityspiirille: säädetään ulkolämpötilan mukaan ja hienosäätö pattereiden ja lattiapiirien termostaateilla Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää noin max °C vesi Putket voidaan asentaa niin betonilaattaan kuin puurakenteiseen lattiaan Myös patterit nykyään usein matalalla veden lämpötilalla toimivia Kosteisiin tiloihin erillinen lattialämmityspiiri: kosteiden tilojen lattialämmitys halutaan usein pitää päällä myös kesällä rakennusperintö.fi warmia

7 Ilmakiertoinen lämmönjako
Lämmitys lämpimän ilman avulla Tarvitaan lämmönjakokeskus: huolehtii veden lämmityksestä ja välittää sopivan määrän kaukolämpöä ilmalämmityslaitteen vesipatteristoon Voidaan käyttää myös maalämpöä Useita laitevalmistajia tarjolla Legalett Suomela

8 IV-kone Ilmanvaihtokone vie ulos ja tuo uutta puhdasta ja raikasta ilmaa sisälle Lämmöntalteenotto mukana: poistuvasta ilmasta siirretään lämpö tulevaan ilmaan lämmönvaihtimessa IV-koneessa on myös esilämmityspatteri ja jälkilämmityspatteri Nämä patterit voivat olla vesikiertoisia tai sähkölämmitteisiä mannikko1214.blogspot.fi taloon.com energiatehokaskoti.fi

9 Lämmön varaaminen Vesi Kivimassa
Suolakide (PCM, Phase change materials) rakentaja.fi tiili-info.fi

10 Vesilämmönvaraaja Yleisin käytetty tekniikka
Suljettu kierto: ilma ei pääse liukenemaan veteen ja aiheuttamaan korroosiota Varaajien koko vaihtelee: lämmönlähteen ja kulutuksen mukaan mitoitettava rakentaja.fi suomenekotalot.fi

11 Kivimassa lämmönvaraajana
Vanhin tekniikka esim. tulisijoissa Suoralla auringon lämmöllä lämmitettävä kiviseinä Lattialämmityksessä voidaan varata betonimassaa yön aikana revontuli.fi wikikko.info

12 Suolavaraaja (PCM) Phase Change Material (PCM) eli faasinmuutosmateriaali PCM-varaajat hyödyntävät lämmönvaraamisessa faasin (olomuodon) muutosta, jonka yhteydessä joko vapautuu tai sitoutuu energiaa Yleisin faasimuutos: neste-kiinteä Epäorgaanisia ja orgaanisia suoloja, parafiineja ja rasvahappoja Yleisin materiaali glaubersuola (natriumsulfaatti): 33% glaubersuolaa ja 67% vettä suomenekotalot.fi

13 Ilmaislämmöt Ihmiset Aurinko Sähkölaitteet valkokangas.net
checklistbyblond.casablogit.fi papunet.net

14 Ihminen lämmönlähteenä
Tuottaa keskimäärin 100W lämpöä Nukkuessa 85W Toimistotyössä W Kotitöissä 165W(ruuanlaitto) - 470W(siivous)

15 Aurinko Auringon passiivinen hyödyntäminen, esim. ikkunoiden läpi tuleva lämpö alppisalvos.fi

16 Kodin sähkölaitteet Ison television tai videotykin teho voi olla satoja watteja, josta iso osa menee lämmöksi huoneeseen pixmania.com hifitalo.fi

17 Lämmitysratkaisut ja -energiat
Suorasähkö Aurinkolämpö ja –sähkö Kattilat Takat Maalämpö Ilmavesilämpöpumppu IVLP/VILP Maapiiri (vesi tai ilma) Öljy Poistoilmalämpöpumppu PILP Savukaasujen lämmöntalteenotto Lämmöntalteenotto jätevedestä Maakaasu

18 Suora sähkölämmitys Suomessa n omakotitaloa lämpenee suoralla sähkölämmityksellä Uusien erittäin energiatehokkaiden talojen osalla järkevä valinta taloon.com sahkoala.fi

19 Aurinkolämpö Toimii lisäenergianlähteenä, lämpimän käyttöveden lämmityksessä Voidaan hyödyntää noin 6kk vuodessa, parhaimmillaan jopa 9kk arevasolar.fi Polarsol.com solarventi.fi

20 Aurinkosähkö Ei riitä koko vuoden tarpeisiin
Mitoitetaan yleensä kesäajan huipputehontarpeen mukaan Voidaan liittää joko yhteen tai kolmeen vaiheeseen Ei toimi sähkökatkon aikana arevasolar.fi

21 Kattilaratkaisut Pelletti Hake Klapi (Vesikiertoinen takka)
wifotek.com gilles.fi aaltoarina.fi

22 Takka Kivi, tiili tai valumassa Kiertoilma Takkasydän Vesitakka
Pellettitakka

23 Kiertoilmatakka Ilma kiertää takan rakenteiden sisällä ja lämpiää
Warmauunit

24 Vesitakka Lämpimän käyttöveden tuottamiseen
E-luvun laskennassa huomioidaan kattilana Maalämpötukku Waastek vesitakka.info

25 Pellettitakka Melko helposti jälkiasennettavissa kevytpiipun kanssa lisälämmönlähteeksi Myös vesikiertoisia malleja cardonar.fi

26 Maalämpö Porakaivo, maapiiri tai vesistö
Rakennuksen lämmöntarpeen oltava yleensä yli kWh/vuosi jotta taloudellisesti kannattava Porakaivon ja järjestelmän mitoitus! Tontin koko rajoittaa

27 Ilmavesilämpöpumppu Investointina maalämpöä pienempi
Huomioitava ulkoyksiköstä kondensoituva vesi ja sen pois johtaminen Laitteen sähkövastuksen tai rinnalla olevan toisen lämmönkehittimen oltava yhtä suuri teholtaan parhaatlampopumput.fi

28 Maapiiri Vesi- tai ilmakiertoinen
IV-koneen esilämmityspatteri tai tulevan ilman esilämmitys ewarco.fi uponor

29 Poistoilmalämpöpumppu
Nibe

30 Ilmalämpöpumppu Yleensä lisälämmönlähde vanhoihin kohteisiin
Malleja myös uusiin, upotettavissa rakenteisiin Mitsubishi costella

31 Savukaasujen lämmöntalteenotto
Käyttöveden lämmitykseen takkojen ja saunojen piipuista hirsilinna.fi

32 Savukaasujen lämmöntalteenotto
hirsilinna.fi

33 Maakaasu Lähinnä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa
Muutamilla paikkakunnilla vaihtoehto myös omakotitaloihin costella

34 Öljy Nykyään usein aurinkolämmön tai vesitakan yhteydessä huipputehon tuottamiseen oljylammitys.fi Hanakat.fi

35 Lämmöntalteenotto jätevedestä
Ei kovin monia vaihtoehtoja tarjolla Keskimäärin kodin energiankulutuksesta menee veden lämmittämiseen noin 1000kwh / hlö, tästä voidaan ottaa noin 40% uudelleen talteen. Vaatii isoja jätevesimääriä (esim. taloyhtiöiden yhteenliittymä?) passiv.fi rakentaja.fi

36 Aurinkosuojaus Järkevintä ottaa huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa
Lipat, markiisit, sälekaihtimet, kalvot Koneellinen jäähdytys aurinkosuojaus.fi

37 Kiitos! Kysymyksiä?