Kunnat muutoksessa – tilannekatsaus ajankohtaisiin kunta-asioihin

Esitys aiheesta: "Kunnat muutoksessa – tilannekatsaus ajankohtaisiin kunta-asioihin"— Esityksen transkriptio:

1 Kunnat muutoksessa – tilannekatsaus ajankohtaisiin kunta-asioihin
Satakunnan kuntapäivä Pori varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

2 Uudistusten aikataulut
2012 2013 2014 2015 2016 Kuntarakennelaki voimaan Rakennelaki-työryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Rakennelain täydennys –Lausunnot Kesäkuu kriteerit Metropoli-selvitys Kuntien lausunnot Arvio uudistuksesta ja 4/2014 Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 – 2017, kuitenkin viimeistään Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Alue- kierros ja kuntien kuulemi- nen Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Kuntien II kuulemis- kierros Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Uusi kuntalaki voimaan (Voimaan suurilta osin ) Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä HE + eduskuntakäsittely Kuntien lausunnot 5/14 – Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen – selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Kuntien lausunnot 17.1. ja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä Sote järjestämislaki väliraportti loppuraportti HE luonnos 08/ 2014 Eduskuntakäsittely Sote-alueet: Kuntayhtymä aloittaa viimeistään Toiminnassa viim Sote-selvi-tyshenkilöt Hallituksen sote- ja kuntauudistustyö-ryhmä15.5. Kuntien lausunnot Kuntien lausunnot HE luonnoksesta 08-10/2014 Sote-alueen perussopimus 2 Kuntien lausunnot Puheenjohtajien sopimus Aluekierros toimeenpanosta Tuotantokunta/kunta-yhtymä aloittaa viimeistään Parlamentaarinen valmisteluryhmä Halukkuus tuottamisvastuuseen Timo Kietäväinen

3 Kuntaliiton lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista ja eräistä siihen liittyvistä laeista (liiton hallitus hyväksyi lausunnon ) Lain tarkoitus ja tavoitteet ovat hyviä. Huomio kiinnitettävä lakiluonnoksen parantamiseen ja uuden järjestelmän toimivuuden varmistamiseen Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tavoitteisiin lisätään palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Laista puuttuu kytkentä kuntatalousohjelmaan sekä siihen kiinteästi liittyvään sote-kustannusten hallintajärjestelmään, jolla sovitetaan yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoituksen kokonaisuus. Kuntaliitto edellyttää, että tämä lisätään Laki on luonteeltaan puitelaki ja sen seurauksena useat lakiesityksen kohdat ja niiden perustelut jäävät tulkinnanvaraisiksi Timo Kietäväinen

4 Järjestämisvastuu ja järjestämis-päätös
Kuntaliitto ei pidä perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon periaatteen mukaisena sitä, että sote-alue päättäisi tuotantovastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät, niiden tehtävät sekä niiden rahoituksen Tuotantovastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän tulee voida päättää palvelujen hankinnasta ja palvelusetelin käytöstä paikallisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien puitteissa. Kuntaliitto pitää tiedonhallinnan osalta sote-alueelle esitettyä vahvaa roolia kannatettavana, koska sillä on avainrooli integraation käytännön toteuttamisessa. Timo Kietäväinen

5 Tuottaminen Tuottamisvastuusta säätämisen tapa ei ole riittävän yksityiskohtainen eikä selkeä. Tulkintaongelmien välttämiseksi erityisesti suppeamman tuottamisvastuun teemallinen kuntayhtymä kaipaa selkiyttämistä Tuottamisvastuusta määrättäisiin järjestämispäätöksellä, joka on luonteeltaan hallinnollinen päätös. Tuottamisvastuussa on kyse kunnille annettavista tehtävistä, joista tulisi perustuslain mukaan säätää lailla. Timo Kietäväinen

6 Hallinto Laissa pitäisi säätää, että kuntayhtymän ylin toimielin on yhtymäkokous, jonka kokoonpanossa ei oteta huomioon poliittista edustavuutta. Jokainen jäsenkunta valitsisi yhtymäkokousedustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen ja antaisi toimintaohjeet Kuntien omistajaohjauksen välineiden luominen tärkeää. Yhtymäkokous-hallitus –malli johtaisi helposti liian suureen hallitukseen Tilannetta selkeyttäisi yhtymäkokouksen ja hallituksen väliin perustettava esim. 30–40 jäsenen hallintoneuvosto -tyyppinen kuntien edustajista koostuva elin, joka olisi poliittisesti edustava. Se voisi valita ja tarvittaessa erottaa hallituksen ja sille hallitus raportoisi toiminnasta ja taloudesta Timo Kietäväinen

7 Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen
Valtion ja sote-alueen välisen neuvottelu-menettelyn juridista asemaa on selkiytettävä Kuntaliitto korostaa, että sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen hyväksyminen on osa kuntahallintoa ja sen tulee tapahtua sote-alueen ylimmässä päättävässä toimielimessä. Ministeriöön perustettavan ohjausyksikön toiminta ei saa eriytyä taloudesta (sote-menojen hallintajärjestelmä osaksi kuntatalousohjelmaa) Timo Kietäväinen

8 Rahoitus Sote-alueen rahoitusta ja kustannusten jakaantumista koskevaa pykälää muotoiltava niin, että se on yksiselitteisesti tulkittavissa. Kuntaliitto vaatii, että kuntien maksuosuuksien ja tuotantokorvauksien määräytymisperusteista säädetään esitettyä yksityiskohtaisemmin Kuntaliitto esittää työryhmän perustamista välittömästi valmistelemaan tarkennuksia sote-uudistuksen rahoituspykäliin Rahoitusjärjestelmän tulee kannustaa tuotantoalueita toiminnan kustannus-tehokkuuteen ja uudenlaisten toimintatapojen käyttöönottoon Sote-alueen rahoitusjärjestelmän muutokselle esitetään viiden vuoden siirtymäaikaa. Timo Kietäväinen

9 Voimaanpanolaki Henkilöstön asema Omaisuusjärjestelyt
Rahoituksen siirtymäjärjestely Muutostuki Varainsiirtoverolain väliaikainen muuttaminen Timo Kietäväinen

10 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta – Aikataulu – kiirettä pitää Sote-alueet 1–5 ja niihin kuuluvat kunnat Sote-alueen kuntayhtymän perustaminen Perussopimus hyväksyttävä viimeistään Kuntayhtymän aloitettava toimintansa viimeistään Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja ky:t Kunnan ja ky:n ilmoitettava halukkuutensa toimia tuottamisvastuussa olevana kuntana tai ky:nä viim Jos tuottamisvastuu ei kata alueen kaikkia kuntia, sote-alueen on kutsuttava koolle viim kuntien edustajat selvittämään, miten tuottamisvastuu voidaan toteuttaa Ellei tuottamisvastuu kata kaikkia alueen kuntia, sote-alue määrää kunnat, joiden muodostettava tuottamisvastuussa olevat alueet ja kutsuu koolle ao. kuntien edustajakokouksen Sote-alueen laadittava ja hyväksyttävä järjestämispäätös ensimmäisen kerran viim Sote-alueiden järjestämisvastuu ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja ky:ien tuottamisvastuu alkaa Timo Kietäväinen

11 Kuntatalous

12 Kuntapalveluiden rahoituksesta
Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Talouden heikot kehitysnäkymät vaikuttavat myös kuntien palveluiden rahoitukseen. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja sadoilla miljoonilla. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma helpottanee onnistuessaan tilannetta, mutta vasta viiveellä. Sote-linjauksen toteutus voi tuoda säästöjä joskus vuosikymmenen lopulla. Viime vuoden tilinpäätöksiin vaikuttuvat monet kertaerät, erityisesti verotuksessa. Tämän vuoden tuloksia parantaa erityisesti liikelaitosten yhtiöittämiset 1-1,4 mrd €. Ammattikorkeakoulujen ym. yhtiöittäminen vähentävät kuntien menoja. Timo Kietäväinen

13 Kuntien vuosikate % poistoista 2000–2013
Satakunta % Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

14 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit1), €/as.
Satakunta yhteensä (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

15 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit1), €/as.
Rauman seutukunta (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

16 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit1), €/as.
Porin seutukunta (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

17 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit1), €/as.
Pohjois-Satakunnan seutukunta (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

18 Satakunnan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000-2013, milj. €
Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

19 Kuntien lainakanta sekä rahavarat
Satakunta Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

20 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2007–2013
Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* Vuosikate: Mrd. euroa 2,02 1,94 1,82 2,48 2,07 1,35 2,07 Asukasta kohti, € 382 363 340 461 384 249 380 Vuosikate % poistoista 135 123 109 145 118 71 100 Tilikauden tulos, mrd euroa 0,74 0,62 0,30 1,831) 0,43 -0,31 0,37 Lainakanta: Mrd. euroa 8,21 8,69 9,84 10,52 11,00 12,27 13,85 Asukasta kohti, € 1 548 1 631 1 839 1 957 2 037 2 261 2 540 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 54 57 30 8 36 84 30 Vuosikate < poistot 186 178 119 58 147 241 161 Kertynyttä alijäämää taseessa 155 141 95 75 73 91 78 Kuntien lkm. yhteensä 416 415 348 342 336 336 320 Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 30 28 22 5 32 77 30 Vuosikate < poistot 128 119 103 48 139 231 161 Kertynyttä alijäämää taseessa 108 90 80 63 64 82 78 1 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. Timo Kietäväinen

21 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit
Kaikki kunnat, €/asukas Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

22 Kuntatalouden tulosta parantaneita tekijöitä v. 2013
Suuri kunnallisverojen kasvu (6,7 %): Vuosimuutos yhteensä, milj. € 1 120 siitä, milj. €: – Jako-osuuksien oikaisut (”rytmihäiriö”) 474 – siitä elokuun ”ylimääräinen” oikaisu (kertaerä) 223 – Tilitysuudistus: tammikuu > joulukuu (kertaerä) 200 – Kuntien tuloveroprosenttien korotukset 133 – Muut tekijät (mm. palkkasumman kasvu) 313 Kuntien henkilöstösopeutus: KT Kuntatyöantajien selvitys, milj. € 400 Vuoden 2013 toimenpiteet yhteensä, milj. €: Verotustekniset toimenpiteet 674 Tuloveroprosenttien korotukset 133 Henkilöstösopeutukset (KT) 400 = Yhteensä 1 207 (Lisäksi satunnaiset erät, kuten yhtiöittämiset ja muut organisaatiomuutokset) Timo Kietäväinen

23 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain
vuosina 2012–2013 Kaikki kunnat: 2012 2013* Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

24 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan
2011–2013 Kunnan asukasluku Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

25 Kuntien lainakanta maakunnittain
vuosien 2012–2013 lopussa, €/asukas Kaikki kunnat: 2012 2013* Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

26 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan
vuosien 2000, 2012 ja 2013 lopussa, €/as. Kunnan asukasluku Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

27 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018
Lähde: Peruspalvelubudjetti sekä Kuntaliiton laskelmat

28 Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista
Esityksen loppusumma menot 53,7 mrd. €/tulot 49,2 mrd €, valtion velka nousee 48,5 %/BKT ja julkinen velka 60 %/BKT Budjettiesitys kiristää kuntataloutta useilla sadoilla miljoonilla Valtiovarainministeriön arvio yhteisvaikutuksesta: kuntataloutta kiristävä yli 200 milj. euroa Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vähenee hieman yli 25 %:iin = 4 %-yksikön pudotus/rahoitusperiaatteen toteutuminen? Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä konkretisoitu 350 milj. € Uutena välineenä valmistellaan sote-kustannusten hallintajärjestelmä, jolla aiotaan saada aikaan 650 milj. € kustannussäästöt. Nyt vasta päätös valmistelusta – vaikutusarviota ei pystytä vielä tekemään Kiinteistöveron lailla tehtävän korotuksen ja sote-maksujen korotus imuroidaan valtionosuusleikkauksilla valtiolle (n. -80 milj. €) Verovähennykset korvataan kunnille hallitusohjelman mukaan Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion sopimus 25.8.: kaavoitusta lisätään n 25 % vrt. ent. MAL-sopimus – vastapainona valtion investointitukea länsimetroon ja Pisara-rataan. Metropolihallintoratkaisu: 14+Lohja ja Porvoo mahd. mukaan, MAL(PE) –tehtävät, suorilla vaaleilla valittu valtuusto Timo Kietäväinen

29 Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista
Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvat kokonaan uudet kustannukset kunnille noin milj € ja 500-päiväisten määrän lisääntymisen kautta lisää noin 80 milj €. Vastaantulona kuntien yhteisövero-osuutta nostetaan 75 milj. €, joka jaetaan valtionosuusjärjestelmää muuttamalla oikein kuntakohtaisesti työmarkkinatuen saajien suhteessa. Valmisteilla oleva palkkatukiuudistus lisää kuntien työllistämiskustannuksia vuoden 2014 volyymeillä arviolta milj €. Kuntavetoisten työvoiman palvelukeskukset lakisääteistetään, kunnat nimeävät johtajat. Johtajien toimivalta epäselvä. Sosiaalihuoltolaki  yli 120 milj. € (budjetissa kustannukset 32 milj. €) ja asiakasmaksuasetus vähentää kuntien maksutuloja min yli 100 milj. € vuonna (esitys valmistelussa). Oppivelvollisuuden pidentämisestä luovuttiin, tilalle opetuksen kehittämiseen lisää rahaa, mikä lisää myös kuntien menoja. Timo Kietäväinen

30 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012–2013 Tilastokeskus, vuosien 2014–2018 ennusteet PPB Prosenttia: Prosenttia: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 BKT, määrän muutos -1,5 -1,2 0,0 1,2 1,4 1,4 1,4 Palkkasumman muutos 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 2,4 2,5 Ansiotasoindeksin muutos 3,2 2,2 1,4 1,2 1,5 1,8 2,0 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 7,8 7,5 Kuluttajahintojen muutos 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 1,8 1,8 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 0,9 1,1 1,5 1,7 1,9 Valtionosuusindeksin muutos 3,8 3,0 1,5 0,6 1,5 1,7 1,9 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,6 1,8 1,2 1,1 1,5 1,8 2,0 Ennusteet huhtikuussa 2014 (PPO): BKT, määrän muutos -1,0 -1,4 0,5 1,4 1,8 1,5 1,4 Palkkasumman muutos 3,2 1,0 1,3 1,8 2,5 2,2 2,4 Ansiotasoindeksin muutos 3,2 2,0 1,3 1,2 1,5 1,8 2,0 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,4 8,3 8,1 7,8 7,5 Kuluttajahintaindeksin muutos 2,8 1,5 1,5 1,7 1,9 1,8 1,8 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 Timo Kietäväinen

31 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. €
2012 2013* 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Painelaskelma – ei ennuste 1) Toimintamenot yht. 37,44 38,39 38,78 38,99 39,98 40,94 42,10 – Palkat 16,29 16,38 16,32 16,15 16,40 16,62 16,89 – Muut henkilöstömenot 4,85 4,96 4,90 4,83 4,88 4,92 4,99 – Ostot 13,39 13,90 14,41 14,94 15,58 16,25 17,02 – Avustukset 2,24 2,36 2,43 2,61 2,65 2,69 2,73 – Muut toimintamenot 0,67 0,78 0,73 0,47 0,47 0,47 0,47 Korkomenot 0,33 0,30 0,31 0,34 0,40 0,49 0,64 Investoinnit 4,59 4,70 6,90 4,61 4,64 4,64 4,64 Yhteensä 42,36 43,39 45,99 43,95 45,02 46,07 47,38 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. 5,0 2,5 1,0 0,5 2,5 2,4 2,8 – Palkat 4,1 0,6 -0,4 -1,0 1,5 1,4 1,7 – Ostot 5,4 3,9 3,6 3,7 4,3 4,2 4,8 Menot yhteensä 5,1 2,4 6,0 -4,5 2,4 2,3 2,8 1) Vuodesta 2014 lähtien menojen tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen Lähde: Vuodet 2012–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2018 arviot PPB Timo Kietäväinen

32 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001–2018, %
Muutos keskimäärin/vuosi: * Arvo: ,1 % ,8 % 2,4 % Määrä 1): ,9 % ,4 % 1,0 % Arvon muutos Kustannustaso: 3,2 % ,4 % 1,4 % *Arvon muutos ilman yhtiöittämisten vaikutuksia Määrän muutos 1) Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 2) 2) 1) Määrän muutoksesta noin 1 prosenttiyksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. 2) Vuosina 2014 ja menojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lähde: Vuodet 2000–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2018 arviot PPB Timo Kietäväinen

33 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen
kasvuprosentit 1991–2018 % 1) 2) 2) 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuosina 2014–2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lähde: Vuodet 1991–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2018 arviot PPB Timo Kietäväinen

34 (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2014–2018 samoina)
Kuntien verotulot vuosina 2012–2018, mrd. € (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2014–2018 samoina) Painelaskelma – ei ennuste 2012 2013* 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Verolaji Kunnallisvero 16,84 17,97 18,25 18,46 19,05 19,73 20,38 Yhteisövero 1,21 1,31 1,39 1,47 1,31 1,39 1,45 Kiinteistövero 1,27 1,36 1,51 1,59 1,62 1,65 1,68 Verotulot yhteensä 19,32 20,63 21,15 21,52 21,98 22,77 23,51 Muutos, %: Kunnallisvero 3,9 6,6 1,6 1,2 3,2 3,5 3,3 Yhteisövero -26,9 8,2 6,1 5,8 -11,2 6,5 4,1 Kiinteistövero 5,7 7,2 10,9 5,2 1,9 1,9 2,0 Verotulot yhteensä 1,3 6,8 2,5 1,8 2,1 3,6 3,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,24 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 19,74 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,56 36,361) 30,30 30,30 30,30 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 prosenttiyksikköä Lähde: Vuodet 2012–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2018 arviot PPB Timo Kietäväinen

35 Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen
Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. € Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Vuosille 2012–2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd. € = -108 Kiinteistöverojen rajojen noston (48 milj. €) sekä sosiaali- ja terveys- toimen maksujen korotusten (40 milj. €) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentä- mällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20 milj. €) – mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus – Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj. €, vuonna milj. € ja vuonna milj. € Timo Kietäväinen

36 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. € (painelaskelman mukaan)
Painelaskelma – ei ennuste 2012 2013* 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** 1) Toimintakate -25,80 -26,43 -26,88 -27,95 -28,69 -29,43 -30,30 Verotulot 19,32 20,63 21,15 21,52 21,98 22,77 23,51 Käyttötalouden valt.os. 8,07 8,28 8,09 7,96 8,08 8,14 8,27 Muut rahoituserät, netto 0,20 0,21 0,21 0,24 0,18 0,09 -0,05 Vuosikate 1,79 2,69 2,56 1,77 1,54 1,58 1,42 Poistot -2,40 -2,62 -2,72 -2,70 -2,80 -2,90 -3,00 Satunnaiset erät, netto 0,25 0,37 1,37 0,30 0,27 0,27 0,27 Tilikauden tulos -0,36 0,43 1,21 -0,63 -0,99 -1,06 -1,31 Tulorah. korjauserät -0,55 -0,60 -1,60 -0,48 -0,45 -0,45 -0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47 -3,55 -3,16 -3,46 -3,50 -3,50 -3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98 -1,09 -0,82 -1,87 -2,14 -2,10 -2,25 Lainakanta 13,81 15,56 17,21 19,13 21,28 23,41 25,71 Rahavarat 4,20 5,16 5,19 5,15 5,06 4,99 4,93 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Lähde: Vuodet 2012–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2018 arviot PPB Timo Kietäväinen

37 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2018, mrd. € (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Painelaskelma – ei ennuste Lähde: Vuodet 1991–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2018 arviot PPB 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot. Timo Kietäväinen

38 Vuosien 2012–2017 valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa! Ilman vuosien 2012–2017 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi vuosina 2014–2018 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 113 %) Lähde: Vuodet 2000–2013 Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB Timo Kietäväinen

39 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2018, mrd
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2018, mrd. € (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan – Ei ennuste) Lähde: Vuodet 1991–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2018 arviot PPB Timo Kietäväinen

40 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2012–2015, mrd. €
2013* 2014** 2015** Toimintatulot 11,64 11,96 11,90 11,04 Toimintamenot -37,44 -38,39 -38,78 -38,99 Toimintakate -25,80 -26,43 -26,88 -27,95 Verotulot 19,32 20,63 21,15 21,52 Valtionosuudet 8,07 8,28 8,09 7,96 Rahoituserät, netto 0,20 0,21 0,21 0,24 Vuosikate 1,79 2,69 2,56 1,77 Poistot -2,40 -2,62 -2,72 -2,70 Satunnaiset erät, netto 0,25 0,37 1,37 0,30 Tilikauden tulos -0,36 0,44 1,25 -0,63 muutosprosentti: Toimintatulot 2,1 2,8 -0,5 -7,2 Toimintamenot 5,0 2,5 1,0 0,5 Verotulot 1,3 6,8 2,5 1,8 Valtionosuudet 5,4 2,6 -2,3 -1,6 Vuosina 2014 ja 2015 tuloslaskelman eriin vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisen on arvioitu parantavan tilikauden tulosta noin 1 miljardia euroa – voi olla suurempikin. Lähteet: Vuodet 2012–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2015 arviot PPB /Kuntaliitto Timo Kietäväinen

41 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2012–2015, mrd. €
2013* 2014** 2015** Toiminnan rahavirta Vuosikate 1,79 2,69 2,56 1,77 Satunnaiset erät, netto 0,25 0,37 1,37 0,30 Tulorahoituksen korjauserät -0,55 -0,60 -1,60 -0,48 Investointien rahavirta Investointimenot -4,59 -4,70 -6,90 -4,61 Rahoitusosuudet investointeihin 0,21 0,23 0,20 0,20 Omaisuuden myyntitulot 0,91 0,91 3,54 0,95 Toiminnan ja investointien rahavirta -1,98 -1,09 -0,82 -1,87 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset -0,08 0,13 -0,80 -0,10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2,41 3,02 2,90 3,27 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1,48 -1,65 -1,70 -1,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,55 0,39 0,45 0,45 Muut muutokset 0,25 0,20 0,00 0,00 Rahavarojen muutos -0,33 1,00 0,03 -0,05 Rahavarat 4,20 5,16 5,19 5,14 Lainakanta 13,81 15,56 17,21 19,13 Vuonna 2014 rahoituslaskelman erissä on mukana kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen vaikutukset Lähteet: Vuodet 2012–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2015 arviot PPB /Kuntaliitto Timo Kietäväinen

42 Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen
Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa maakunnittain, €/as. Timo Kietäväinen Lähde: VM/KAO

43 Timo Kietäväinen

44 Timo Kietäväinen

45 Dia 1. Timo Kietäväinen

46 Dia 2. Timo Kietäväinen

47 Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin
Valtionosuusuudistus: Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Merikarvia +5,0 prosenttiyksikköä Pienin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Evijärvi -2,9 prosenttiyksikköä Laskennallinen vaikutus tulo- veroprosenttiin, prosenttiyksikköä: +2,50…+6,00 (34 kpl) +1,00…+2,49 (66 kpl) +0,00…+0,99 (101 kpl) -0,00…-0,99 (77 kpl) -1,00…-2,70 (26 kpl) Maakuntakeskus Timo Kietäväinen © Kuntarajat: Mml

48 Kunta elinvoimapolitiikan moottorina
Kunnan keskeinen tehtävä on elinvoiman edistäminen – se on palautettava kunnan strategisen johtamisen keskiöön, siihen on varattava riittävät voimavarat Kunta on entistä selkeämmin verkostojen johtaja, niiden kutoja elinvoimapolitiikassa – kaikki keskeiset toimijat toimimaan samaan suuntaan Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut , sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: mm. suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen Timo Kietäväinen

49 Kuntaliitto-konsernin palvelut
KT Kuntatyönantajat Palvelulaitosten työnantaja- yhdistys PTY ry KL-Kuntahankinnat Oy KL-Kuntarekry Oy KL-Kustannus Oy Kuntatalon kokouspalvelut Gustavelund kokoushotelli FCG Finnish Consulting Group Oy Timo Kietäväinen

50 Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa
Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet Kuntapäättäjä-palvelut ja tuoreet kuntauutiset joka päivä: KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: Timo Kietäväinen