PERHEKESKUKSET HYVINVOINNIN TUKIJANA

Esitys aiheesta: "PERHEKESKUKSET HYVINVOINNIN TUKIJANA"— Esityksen transkriptio:

1 PERHEKESKUKSET HYVINVOINNIN TUKIJANA
Yli kasteisten vuorten me kuljemme… Perhekeskustoiminnan kehittäminen STM, Selvityksiä 2008:12 Apulaisosastopäällikkö Riitta Viitala_STM_080408

2 ”Hyvinvoinnin käsite on kuin kurkistus kaleidoskooppiin
”Hyvinvoinnin käsite on kuin kurkistus kaleidoskooppiin. Se koostuu monista hyvin erilaisista tekijöistä, näyttää erilaiselta eri näkökulmista katsottuna ja muuttuu ajan kuluessa. Mukana ovat niin objektiiviset kuin subjektiivisetkin painotukset, ja kaikilla osallisilla on oma vaikutuksensa siihen, millaiseksi kokonaiskuvio muodostuu.” ”Hyvinvointipolitiikka sekin ymmärretään monella eri tavalla. Periaatteessa kaikki politiikkalohkot vaikuttavat väestön hyvinvointiin – kaiken politiikan, samoin kuin myös talouden, pohjimmainen tarkoitus on tuottaa hyvinvointia... Perinteinen tulkinta hyvinvointipolitiikasta on rajannut sen sosiaali- ja terveyssektorin sisään, ja nimenomaan hallitsemaan kielteisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tämä näkemys on kuitenkin käynyt ahtaaksi.” Vappu Taipale Suomalaisten hyvinvointi 2008 (Stakes)

3 “Hyvinvointiin tarvitaan uudenlainen, positiivinen lähestymistapa
“Hyvinvointiin tarvitaan uudenlainen, positiivinen lähestymistapa. Ei riitä, että vähennetään pahoinvointia, pitää myös tukea hyvinvointia ja ihmisten elämänhallintaa.” Anthony Giddens. Hyvinvointipolitiikalle tarvitaan positiivinen sisältö. Tavoitteena väestön käyttäytymisen ja elinolojen muokkaaminen. Hyvinvointipolitiikka vuorovaikutuksellisen toiminnan tulkkina kansalaisten tarpeiden tunnistamisessa ja osallisuuden luomisessa. Rakenteellisesta välinpitämättömyydesta rakenteelliseen välittämiseen.

4 PERHE -hanke

5 toimintakulttuuriin > tapaan ajatella ja tehdä toisin
toimintamalliin > tapaan toimia yhdessä tavoitteena edistää lasten hyvinvointia tukemalla vanhemmuutta ja vahvistamalla ennalta ehkäiseviä työkäytäntöjä ja toimintarakenteita peruspalveluissa keskiössä kaikkien lapsiperheiden tavallisesti käyttämät palvelut (neuvola, päivähoito, koulu), perheiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä luovan vertaistoiminnan vahvistaminen sekä paikallisten toimijoiden kumppanuus näkökulmana lapsiperheiden palvelujen tulee olla perhelähtöisesti toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon perheiden elämänkaaren taitekohdat ja niiden myötä muuttuvat tarpeet (lapsen kasvun, perheiden erilaiset elämänvaiheet ja erilaiset perhetilanteet)

6 Sosiaaliportti

7 HANKKEIDEN PAINOPISTEITÄ VANHEMMUUDEN TUKEMINEN KUNTIEN
PERHEPOLIITTISET OHJELMAT KUMPPANUUS- SOPIMUKSET TIEDOTTAMINEN, NEUVONTA PERHEIDEN ÄÄNI, OSALLISUUS ELÄMÄNKAARI AJATTELU SEUDULLINEN YHTEISTYÖ PERHELÄHTÖISYYS ISIEN OSALLISUUS RESURSSIEN KÄYTTÖ PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI TIIMITYÖ HANKKEIDEN PAINOPISTEITÄ PARISUHDETYÖ MONIAMMATILLINEN TYÖ ARJEN TERPEET KUMPPANUUS KOTIKÄYNNIT OSAAMISEN VAHVISTAMINEN PERHEKAHVILA -MALLI PALVELUOHJAUS -MALLI RISKIEN KARTOITUS JA ARVIOINTI -MALLIT PERHEVALMENNUS -MALLEJA KOTIPALVELU ONGELMIEN EHKÄISEMINEN VIRTUAALITYÖVÄLINE PERHETYÖN MALLEJA HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN MAAHANMUUTTAJAT JA ETNISET VÄHEMMISTÖT VERTAISTUEN MALLIT

8 Keskiössä lasten ja vanhempien tarpeet.
PERHEKESKUS Kumppanuuteen perustuva toimintamalli, joka kokoaa yhteen paikalliset toimijat ja voimavarat. Kunnallisten palvelujen lisäksi perhekeskuksen toimijaverkostoon voivat kuulua seurakunnat, järjestöt, perheet itse, vapaaehtoiset sekä yksityinen sektori. Keskiössä lasten ja vanhempien tarpeet. Työorientaationa ennalta ehkäisevä, varhaisen tuen ja vastuunoton periaate. Työtavat perhelähtöisiä ja vahvistavat lasten ja vanhempien osallisuutta. Toiminta edistää perheiden sosiaalisia verkostoja ja vertaistoimintaa. Tukea on saatavilla helposti matalan kynnyksen periaatteella Perustyön tukena on monitoimijainen asiantuntijaverkosto. Asuinalueelta löytyy perheiden omaa toimintaa varten tila. Välitetään tietoa kunnan, seurakunnan ja järjestöjen palveluista. Kehitetään palveluja yhdessä perheiden ja kaikkien toimijoiden kanssa

9 PERHEKESKUKSEN TOIMINTAKONSEPTI
Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli Sen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista. Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennalta ehkäiseviä. Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tila asuinalueella. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin. Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen organisaatiota.

10 KUNTAHANKKEIDEN MÄÄRITELMIÄ TIIVISTETTYNÄ
Perhekeskus on toimintatapa, jossa peruspalvelut muodostavat asiakkaan kannalta kokonaisuuden (Espoon perhekeskus kumppanina). Familjecenter är ett nättverk mellan olika sektorer och organisationer och ett fysiskt utrymme där anställda från olika sektorer, frivilliga och familjer kan mötas (Etablering av svenskspråkigt familjecenter i Helsingfors). Perhekeskus on odottavien vanhempien ja lapsiperheiden sekä lasten kohtauspaikka. Perhekeskus vahvistaa lasten ja vanhempien tukiverkostoa. Perhekeskus tarjoaa mahdollisuuden varhaiseen moniammatilliseen tukeen (Västra Nylands familjecenter). Perhekeskusmallissa keskeistä on perheiden osallisuus, ennalta ehkäisy, varhainen tuki sekä moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö (Jyväskylän seudun Perhe -hanke). Verkostoituneet lapsi- ja perhepalvelut (Torniolaakson Perhe -hanke). Perhekeskus on toimintamalli (Tunturi-Lapin perhepalveluhanke). Perhekeskuksen toimintamalli muodostuu yhteisestä ajattelutavasta, yhteistyöverkostosta ja fyysisestä paikasta, jossa perustana on matalan kynnyksen palvelut ja perheiden verkottuminen (Salon seudun lapsiperheiden palveluverkosto ja perhekeskus). Perhekeskus voidaan toteuttaa käytännössä eri tavoin. Olennaista perhekeskukselle on kumppanuusmalli, joka rakentuu paikallisista lähtökohdista ja perheiden osallistumisesta (Lahden Perhe -hanke).

11 Toteutuksesta Kumppanuushankkeena
STM, Stakes, Opetushallitus, Kuntaliitto, LSKL, MLL, Väestöliitto, Suomen Vanhempainliitto, ev.lut. kirkkohallitus Perhekeskusten syntymistä tuettiin edistämällä perhelähtöisiä työkäytäntöjä peruspalvelujen verkostoitumista kunnallisten palvelujen, seurakunnan, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyötä perheiden osallisuutta ja keskinäistä vertaistoimintaa

12 PERIAATTEET JA OLETUKSET
Periaate:Tavoitteena lasten hyvinvointi. Oletus:Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia. Periaate: Kehitetään lasten ja perheiden peruspalveluja ja perustyötä. Oletus: Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta, koska ne ovat kaikille tarkoitettuja tavallisia palveluja, joissa ammattilaisten ja vanhempien yhteisenä tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tuleminen. Periaate: Edistetään vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä. Oletus: Vanhemmat saavat vanhempainryhmistä vertaistukea, jolla on tärkeä merkitys asiantuntijatuen rinnalla. Periaate: Luodaan yhteistyö ja kumppanuuskulttuuria. Oletus: Moniammatillisuus/toimijaisuus (moniasiantuntijuus) työtapana lisää ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen osaamista perustyössä. Periaate: Uudistetaan palvelurakenteita. Oletus: Kokoamalla voimavarat ja toimimalla yhteistyössä (kumppanuus) voidaan optimoida resurssien käyttöä ja luoda uusia toimintamalleja.

13 Visio perhekeskuksesta
Voimavarat: Kunnan/seutukunnan perus- ja erityispalvelut, seurakunnat, järjestöt, perheet, vapaaehtoistoimijat ja muut lapsi- ja perhepalvelujen paikalliset toimijat. ………………… Palveluohjaus/yhteistyön koordinointi ………………… Neuvola Kerhot Koulu Varhais- kasvatus Ap/Ip toim. Avoin toiminta Äitiys Lasten Esiopetus Kouluterv.h. Oppilashuolto ………Perhevalmennus ………Kasvatuskumppanuus ……Kodin ja koulun yhteistyö…….. …………..Ennaltaehkäisevä perhetyö ja parisuhdetyö……………… ……………………………….Vertaistoiminta………………………………….. ………………………………….Isätoiminta…………………………………….. Tilat/paikat Toimijoiden kumppanuus johtaminen, kulttuuri ja rakenteet

14 Hyväksyntä - yhteiset tavoitteet
Paikallisista tarpeista ja olosuhteista liikkeelle Konkreettisuus - yhdessä tekeminen Vuorovaikutteinen ohjaus ja yhdessä oppiminen Kaikki toimijat mukana muutoksen käsitteellistämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa Hanke yhteistyön foorumina

15 Tuloksista PERHEVALMENNUS HYVINVOINTINEUVOLA

16 Perhekeskusratkaisut kunnissa
fyysinen tila (mm. Hfors, Kainuu, Tuusula, Salo ym.) verkostomalli (mm. Helsinki, Jkylä, Espoo) paikallisuus tasavertainen kumppanuus perheiden keskus Käsitteestä perhekeskus = toimintakulttuurin muutokseen liittyvänä ajattelumallina, ennalta ehkäisevää toimintaa korostavana toimintamallina sekä uudenlaisena perheille tarjottavana palveluna erilaisia ilmiasuja sen mukaan miten kehittämisen kohdetta on kulloinkin määritetty – perheverkko, perhepalveluverkosto, perhepalvelukeskus ei vakiintunut, vaan käytössä monenlaisena ja monessa kohdassa lapsiperhepalveluja

17 Kuntahankkeiden kehittämistyön pohjalta voidaan hahmottaa perhekeskuksen ajattelutavan ja toimintamallin kehitystä 1. Äitiys- ja lastenneuvolan toimintamalli, jossa uudistettu perhevalmennus toimii vanhemmaksi kasvamisen tukena ja työntekijöiden yhteistyö rakentuu moniammatilliseksi verkostoksi. Verkostossa voi olla mukana kunnan, järjestöjen ja seurakunnan ammattilaisia. 2. Avoimen toiminnan malli, joka muodostuu perheiden kohtaamispaikasta ja monitoimijaiseen kumppanuuteen rakentuvasta yhteistyöstä. Perheiden asuinalueella sijaitseva kohtaamispaikka toimii kotona olevien, usein pienten lasten vanhempien kasvatuskumppanina. 3. Perhekeskuksen toimintatavat ja -mallit päivähoidon varhaiskasvatukseen ja kouluun ovat rakentumassa. Kaikissa malleissa tavoitteena on vahvistaa perheiden osallisuutta ja omaa toimintaa sekä ammattilaisten kykyä ja mahdollisuuksia varhaiseen ongelmiin puuttumiseen ja tukeen.

18 PERHEKESKUS PERHELÄHTÖISINÄ TYÖKÄYTÄNTÖINÄ
Periaate: Tavoitteena lasten hyvinvointi. Perusoletus: Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia. Periaate: Kehitetään lasten ja perheiden peruspalveluja ja perustyötä. Perusoletus: Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta, koska ne ovat kaikille tarkoitettuja tavallisia palveluja, joissa ammattilaisten ja vanhempien yhteisenä tavoitteena on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen. Periaate: Edistetään vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä. Perusoletus: Vanhemmat saavat vanhempainryhmistä vertaistukea, jolla on tärkeä merkitys asiantuntijatuen rinnalla Perhelähtöinen työtapa laajentaa ammattilaisten työn ja osaamisen vuorovaikutteiseksi lasten ja vanhempien kanssa toiminnaksi. Perhelähtöisyys lisää myös ammatilliset rajat ylittävää yhteistyötä ja yhdessä tekemisen tarvetta muiden toimijoiden kanssa. Perhelähtöisessä työssä korostuu lapsen näkeminen osana perhettään ja kasvatuskumppanuuden näkökulma. Perhelähtöisten työkäytäntöjen kehittäminen on ollut kaikissa kuntahankkeissa keskeisenä tavoitteena. Kunnissa vanhemmuuden tukemista peruspalveluissa oli edistetty uusien perhelähtöisten työkäytäntöjen ja toimintamallien käyttöön oton kautta.

19 Neuvolan työkäytännöt/mallit (kuntahankkeet n=16)
Ryhmämuotoinen perhevalmennus E ja J (11) Muut neuvolan kehittämistoimenpiteet ( 5) työmenetelmät/välineet (mm. psykososiaalisen hyvinvoinnin kartoitus, mielikuva vauva, minä isänä/äitinä/vanhempana ym. lomakkeet, perhevalmennuskansiot/käsikirjat) parisuhdetyö, perhetyö, kotipalvelu, kotikäynnit, isätoiminta synnytyksen jälkeiset tapaamiskerrat Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvolatyö ( 5) Hyvinvointineuvolamallit ( 5) Ryhmämuotoinen perhevalmennus E ( 2)

20

21 Ennalta ehkäisevän parisuhdetyön työkäytännöt/mallit (kuntahankkeet n=16)
Neuvolan perhevalmennuksen osana (13) Ennalta ehkäisevän perhetyön osana (10) Yhteistyönä seurakunnan kanssa ( 8) Yhteistyönä järjestöjen kanssa ( 8) Muulla tavoin ( 4) parisuhdetapahtumat, verstaat kurssit pareille ja työntekijöille seudullisuus; perhetyön kokonaisuudessa, esite synnytyssairaalan kanssa Päivähoidon osana ( 2)

22 Ennalta ehkäisevän perhetyön työkäytännöt/mallit (kuntahankkeet n=16)
Neuvolan perhetyö (12) Lastensuojelun perhetyö ( 9) Päivähoidon perhetyö ( 6) Seudullinen perhetyö ( 6) Muulla tavoin ( 2) perhetyön ryhmät perhetyön kokonaisuus peruspalveluissa Koulun perhetyö ( 2)

23 Perheiden kohtaamispaikat perhekeskustoiminnassa (kuntahankkeet n=16)
Perhekahvila (12) Muu avoin perheiden kohtaamispaikka ( 8) Asukaspuisto, perhepuisto, leikkipuisto ( 7) Avoin päiväkoti ( 5) Muu toiminta ( 4) neuvolat, olemassa olevat toimipaikat vauvakahvilat, iltakahvilat perhekerhot tapahtumat, retket, leirit, ryhmät

24 Vertaistoiminnan työkäytännöt/mallit (kuntahankkeet n=16)
Lapsi-vanhempi ryhmät (12) Kaikille avoin ryhmätoiminta (11) Äitiryhmät ( 8) Maahanmuuttajien ryhmät ( 8) Isäryhmät ( 7) Vanhempien itsensä järjestämät ryhmät ( 6) Muu vertaisryhmätyö/toiminta ( 6) Perhevalmennusryhmät Olemassa olevan toiminnan kehittäminen Kohdennetut vertaisryhmät mm. syrjäytymisvaarassa oleville Parisuhderyhmät, kylämummit, vertaisryhmän ohjaajien vertaisryhmät, lasten ryhmät (tytöille, pojille, alakoululaisille, yläkoululaisille), perhetyön perheryhmät, leirit, retket, opettajien ryhmät Iltakahvilat, vauvakahvilat

25 Mallinnettavia työkäytäntöjä
Peruspalvelujen perhetyö Vertaisryhmätyö Kaikille avoimet; perheiden itsensä valittavissa olevat ryhmät, omatoimiset ryhmät Kohdennetut; kuten esim. ensisynnyttäjien vanhempainryhmät, isäryhmät, maahanmuuttajien ryhmät Suljetut; monenlaiset perheiden tuen tarpeisiin rakentuvat perhetyönryhmät Isätyö, isät tasavertaisina lastensa vanhempina Parisuhdetyö

26 Vanhemmat saavat ryhmissä välineitä arkitilanteissa toimimiseen, lasten kasvatukseen ja omaan vanhemmuuteensa. Ryhmämuotoisten kurssien on todettu vähentävän lasten käyttäytymisongelmia ja tunne-elämän häiriöitä. Pohjoismaissa kehitettyjä, tutkimuksessa vaikuttavaksi todettuja vanhempien kursseja ja ohjelmia ovat: 1. International Child Development Program (ICDP) 2. De otroliga åren (The Incredible Years) 3. KOMET -kurssit 4. COPE - The Community Parent Educational Program 5. MARTE MEO. Lisätietoja ohjelmien sisällöstä, menetelmistä, kohderyhmistä ja vaikutuksista Preventiivisen perhetyön yhteenvetoraportista.

27 PERHEKESKUS MONITOIMIJAISENA KUMPPANUUTENA
Periaate: Luodaan yhteistyö- ja kumppanuuskulttuuria. Perusoletus: Moniammatillisuus/toimijaisuus (moniasiantuntijuus) työtapana lisää ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen osaamista perustyössä. Periaate: Uudistetaan palvelurakenteita. Perusoletus: Kokoamalla voimavarat ja toimimalla yhteistyössä (kumppanuus) voidaan säästää resursseja ja luoda uusia toimintamalleja.

28 Äitiys- ja lastenneuvola eivät osallistu silloin tällöin aktiivisesti
PERHEKESKUKSEN KEHITTÄMISEEN KONKREETTISESTI OSALLISTUNEET PALVELUT (kuntahankkeet n=16) 4 9 3 Koulu 2 5 Perheneuvola 1 10 Päivähoito 6 Lastensuojelu 13 Sosiaalitoimi 15 Perhetyö 16 Äitiys- ja lastenneuvola eivät osallistu silloin tällöin aktiivisesti PALVELU Kuntahankkeet ovat kaikki kumppanuushankkeita, ja niissä on yleensä ollut mukana sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös opetustoimi sekä järjestö- ja seurakunnan toimijoita. Kumppanuus toteutui ennen kaikkea hankkeen laaja-alaisena organisoitumisena ja perhekeskuksen toimintamallin yhteisenä ideoimisena, mutta myös perhekeskuksen toimintojen konkreettisena yhteistyönä. Kaikissa kunnissa kumppanuudelle ei ole syntynyt rakenteita hankkeelle asetetuista ehdoista huolimatta, eivätkä laajat verkostot ole automaattisesti taanneet yhteistä toimintaa käytännön tasolla. Hankekoordinaattorit korostivat monitoimijaisen hankeyhteistyön merkitystä hankkeiden onnistumisessa ja tulosten saavuttamisessa.

29 KUMPPANUUDEN TOTEUTUMINEN
Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä Moniammatillisena yhteistyönä Kunnan, seurakunnan ja järjestöjen yhteistyönä Kumppanuussopimukset Kuntatiimit Konkreettinen toiminta

30 KUMPPANUUS Pelkistetysti kyse yhteisestä vastuunotosta ja tähän luoduista yhteisistä toimintaedellytyksistä yhteinen näkemys siitä mihin pyritään, yhdessä asetettu tavoite, sopiminen, yhteistyö ja keskinäinen luottamus. Yhteisten voimavarojen kokoamisena ja toiminnan koordinoimisena Yhteistyösuhde (organisaatiot, palvelut ja toimijat, yksilöt) Ammatillisina orientaationa Yhteisöllisyyden rakentamisena

31 PERHEKESKUS PERUSPALVELUJEN ENNALTA EHKÄISEVÄN TYÖN RAKENTEENA
Elämänkaarimalliin pohjautuva palvelujen organisointi, tavoitteena asiakaslähtöinen, asiakkaan erilaiset elämäntilanteet ja vaiheet huomioon ottava palvelurakenne. Tuki pyritään tarjoamaan mahdollisimman varhain. Toimivien palvelujen lisäksi lähiyhteisöllä on merkitystä. Perhekeskus universaalina, kaikille lapsiperheille tarkoitettuna toimintana laajentaa ennalta ehkäisevän työn näkökulmaa. Yhteiskunnan sosiaalisen elämän perusrakenteet ovat muuttuneet ja ihmisten luonnolliset verkostot ovat löystyneet; eikä perheiden arkeen ole saatavissa nopeasti ja välittömästi tukea. Tarvitaan uusia hyvinvoinnin edistämisen perusrakenteita. Hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä keskeistä on osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen.

32 VARHAISEN TUEN PALVELUT SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
SEUDULLISET LAPSI- JA PERHEPALVELUT ERITYISPALVELUT VARHAISEN TUEN PALVELUT LÄHIPALVELUINA TOTEUTETTAVAT PERUSPALVELUT NEUVOLA KOULU VARHAIS- KASVATUS PALVELUT SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN LAPSET, PERHEETJA LÄHIYHTEISÖ KANSALAISYHTEISKUNTA

33

34 Tampere Hyvinvointia neuvolasta

35 BARNAVÅRDSFÖRENINGEN FOLKHÄLSAN RUOTSINKIEL. SRK
HELSINGIN KAUPUNKI sosiaalitoimi terveystoimi opetustoimi kulttuuritoimi ARCADA BARNAVÅRDSFÖRENINGEN FOLKHÄLSAN RUOTSINKIEL. SRK OHJAUSRYHMÄ Tehtäviin kuuluvat linjakysymykset ja talousjohtaminen. Jäseninä kunta, seurakunta ja järjestösektorien edustajia. Kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

36 PERHEKESKUS KUNTIEN TOIMINTASTARTEGIOINA
Hyvinvointipoliittiset ohjelmat Kuntien toimintastrategiat Lapsi- ja perhepoliittiset ohjelmat Järjestöjen toimintastrategiat Varhaiskasvatussuunnitelmat Seurakuntien toimintastrategiat HUOMIOITU BUDJETISSA 13 OSOITETTU KOHTAAMISPAIKAN TILAT 11 PERUSTETTU EHKÄISEVÄN PERHETYÖN VAKANSSEJA 9 PERUSTETTU/SIIRRETTY MUITA VAKANSSEJA 5 VAKANSSEJA TOIMINNAN KOORDINOINTIIN 4 MÄÄRÄRAHAT VERTAISRYHMÄTOIMINTAAN 4 TUETTU VAPAAEHTOISTEN VERTAISRYHMÄOHJAAJIEN KOULUTUSTA 3

37 Odotuksista - entä nyt Hallitusohjelma
Kunta- ja palvelurakenneuudistus Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Uudistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena (Kaste ; STM ja Stakes) voimaan tullut lastensuojelulaki ehkäisevä lastensuojelu kuntien suunnitelmat perhetyö vertaisryhmätoiminta kodin ja koulun yhteistyö Valtionavustusta saaneet kuntahankkeet (30; yht noin sata kuntaa) 2007 päättyneet 2008 päättyvät 2009 päättyvät Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä malli perhelähtöiset työkäytännöt ja vanhemmuuden tukeminen peruspalvelujen perhetyö ja varhainen tukeminen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

38 Alueellisten johtoryhmien
KASTE –ohjelma Alueellisten johtoryhmien aluejako Lapin shp Länsi-Pohjan shp OYS Pohjois-Pohjanmaan shp Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp KYS Pohjois-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Vaasan shp Keski-Suomen shp TAYS Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Etelä-Savon shp Satakunnan shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Helsingin ja Uudenmaan shp TYKS HYKS © Genimap /AA

39 Kunta- ja palvelurakenteet uudistuvat
uusien (organisaatio)rakenteiden suunnitteleminen on samalla uuden hyvinvointipolitiikan suunnittelua Lapsi- ja perhepalvelujen palvelujärjestelmä, joka pohjaa ennalta ehkäiseviin rakenteisiin perhelähtöinen palvelurakenne ennalta ehkäisevän työn konkretisoimista ja näkyväksi tekemistä uusia ja innovatiivisia arjen tukipalveluja työntekijöitä tukevat yhteistyörakenteet

40 PERHEKESKUSTYÖN HAASTEET NYT
ammatillisen osaamisen haasteet ja kehittäminen moniammatillisen työn ja monitoimijaisen kumppanuuden johtamisen haasteet kumppanuuden vahvistaminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla perheiden oman toiminnan ja vapaaehtoistyön tukirakenteiden luominen

41 Siihen, että lapsiperheiden palvelut muodostuvat perheiden näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi tarvitaan toiminnan rakenteiden (palvelut, työkäytännöt); ja toimintaa ohjaavan ajattelutavan (kulttuuri, osaaminen) muutosta

42 Perhekeskustyön resurssiosaamista ja osaajien joukko