SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON.

Esitys aiheesta: "SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON."— Esityksen transkriptio:

1 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2009 ”Sydämen asialla” Anne Eteläaho

2 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 MITÄ VOISI KEHITTÄÄ SEUTUKUNNALLISESTI LUKIOISSA KYSELYN VASTAUKSET 2005 Asioiden systemaattista kirjaamista, Erityistukea tarvitsevien avuntarpeen tunnistamista Tukitoimia ja Opettajien koulusta, Opsien kehittämistä Erityisopetuksen tarve kasvaa, Lukivaikeudet lisääntymässä yhteinen erityisopettaja Yhteinen koululääkäri Koulupsykologi, Suomi-toisena kielenä opetus, Saattaen vaihto toiminta,

3 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 LINKKEJÄ OPISKELIJAHUOLTOON Z:\Keski-Pohjanmaan taulukot 2007 - Kouluterveyskysely - Stakes.mhtZ:\Keski-Pohjanmaan taulukot 2007 - Kouluterveyskysely - Stakes.mht KOULUTERVEYSKYSELYN MATERIAALIT KESKI- POHJANMAA http://www.peda.net/veraja/opeko/oppilashuollonhanke OPETUSHALLITUKSEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON HANKKEEN MATERIAALIA http://www.edu.fi/page.asp?path=498,530,80308,88284,3538 8 OPH OPISKELIJAHUOLTOMATERIAALIAhttp://www.edu.fi/page.asp?path=498,530,80308,88284,3538 8

4 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008

5

6

7 KOULUKIUSAAMINEN Koulukiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama opiskelija joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä valta- ja voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajiinsa nähden. Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suora kiusaaminen voi olla sanallista, kuten nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista, ja/tai fyysistä, kuten lyömistä, potkimista tai tönimistä. Epäsuora kiusaaminen ilmenee jonkun jättämisenä toistuvasti porukan ulkopuolelle, selän takana puhumisena tai yrityksenä saada toisetkin välttämään häntä ja suhtautumaan häneen kielteisesti (sosiaalinen manipulointi). Myös julkinen nolaaminen on epäsuoraa kiusaamista. Nolaamisen voi aiheuttaa niin oppilas kuin opettajakin. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, joka kytkeytyy ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kiusaamista voi esiintyä kouluyhteisössä oppilaiden keskinäisten ristiriitojen lisäksi myös aikuisten välisissä suhteissa, sekä oppilaiden ja opettajien välisenä kiusaamisena, jolloin kumpi tahansa osapuoli voi olla uhri. Kiusaaminen on yhteydessä ryhmän rooleihin, normeihin ja sisäisiin rakenteisiin. Ryhmän normit ja säännöt muokkaavat jäsentensä käyttäytymistä. Jokaiseen ryhmän jäseneen kohdistuu odotuksia siitä, miten he tulevat toimimaan ja miten eivät. Ryhmä palkitsee normin mukaista ja rankaisee normin vastaista käyttäytymistä. Ryhmässä on luontaisesti eri roolien edustajia, kuten hiljaisia puolustajia. Kiusaamiseen liittyvät ryhmänormit ovat ääneen lausumattomia sääntöjä, jotka mm. kertovat, miten kiusaamiseen ja kiusattuun tulee suhtautua. Kiusaamistapausten selvittämisessä jokaisen ryhmän jäsenen tulisi miettiä, miten itse toimii ja minkä roolin ryhmässä on itselleen valinnut. Koulun tehtävänä on rohkaista opiskelijoita ylläpitämään kiusaamisen vastaista ilmapiiriä. Kouluterveystutkimuksen (2005) mukaan 2 % kokkolalaisista lukiolaisista kokee tulevansa kiusatuksi. Opiskelijoille tehtävät kiusaamiskyselyt antavat oikeamman tuloksen, kun ennen vastaamista on selvitelty kiusaamisilmiötä ja siihen liittyviä muotoja. Usein vain fyysinen kiusaaminen tulee huomatuksi.

8 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008

9 http://www.kenuti.fi

10 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007-2008 Opetusministeriön rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Kokkola Kannus Himanka Lohtaja Toholampi Kälviä Ullava Perho Lestijärvi Kaustinen Kokkolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä (Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava)

11 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007-2008 1. Tavoitteena oli laatia kuntakohtainen tai maakuntakohtainen oppilashuollon strategia, 2.Siirtymävaiheen mallintaminen esiopetuksesta peruskouluun prosessimallinnoksen avulla, koulukypsyysarviointien optimaalinen kulku ja moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet. 3. Tavoitteena oli kehittää perhetyön ja koulun yhteistyötä.. 4. Tavoitteena oli kokeilla mallia, jossa perheneuvolan/perheneuvonnan ”taxi”- työntekijän (psykologin) voi soittaa koululle työpariksi.

12 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007-2008 5. Tavoitteena oli laatia työohjaajarekisteri ja tarjota työnohjausta kuntien oppilashuoltoryhmille. Rahoitusta haettiin konkreettisen työnohjauksen järjestämiseen kunnissa 10x ryhmä, 9 kuntaa. 6. Tavoitteena oli tuottaa ennaltaehkäisevään työhön tarvittavaa materiaalia virtuaalikeskukseen www.kenuti.fi sivujen yhteyteen.www.kenuti.fi

13 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007-2008 Kunnat ovat sitoutuneet kehittämistoimintaan, kuntakohtaisen tai seudullisen strategian luomiseen ja sen toimenpiteiden vakiinnuttamiseen. Toiminta käynnistetään ja toteutetaan moniammatillisena ja eri hallintokuntien välisenä yhteistyönä eri hallinnonalojen sekä kunnan kehittämistoimintaan valitsemien esiopetusyksiköiden ja perusopetuksen koulujen kesken, toiminnan ohjaamiseksi kunnassa tai seudulla on eri hallintokuntien edustajista (ml. päälliköt) koostuva ohjausryhmä. Toiminnan toteuttamiseksi kunnassa tai seudulla on kehittämis- tai yhteistyöverkosto, joka vakiinnutetaan osaksi lasten ja nuorten oppilashuollon kokonaisuutta. Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan ja tuloksista raportoidaan vuosittain. Kunnat ovat sitoutuneet kehittämistoimintaan, kuntakohtaisen tai seudullisen strategian luomiseen ja sen toimenpiteiden vakiinnuttamiseen. Toiminta käynnistetään ja toteutetaan moniammatillisena ja eri hallintokuntien välisenä yhteistyönä eri hallinnonalojen sekä kunnan kehittämistoimintaan valitsemien esiopetusyksiköiden ja perusopetuksen koulujen kesken, toiminnan ohjaamiseksi kunnassa tai seudulla on eri hallintokuntien edustajista (ml. päälliköt) koostuva ohjausryhmä. Toiminnan toteuttamiseksi kunnassa tai seudulla on kehittämis- tai yhteistyöverkosto, joka vakiinnutetaan osaksi lasten ja nuorten oppilashuollon kokonaisuutta. Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan ja tuloksista raportoidaan vuosittain

14 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 JATKOHANKE LUKIOT 2009 HANKKEEN TAVOITTEENA ON 1 Primus-tietojärjestelmän käyttö oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvän tiedon´taltioinnissa sekä nivelvaiheisiin liittyvässä tiedonsiirrossa. 2 Työnohjauksen kehittäminen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmille varhaisen puuttumisen tehostamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. 3. Nuorten suojaavat tekijät materiaalin levitystä ja siihen liittyvää koulutusta. Tavoitteena on kehittää oppilaiden ja opiskelijoiden tunnetaitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Sijoitetaan: www.kenuti.fiwww.kenuti.fi

15 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 4 Moniammattilinen lasten ja nuorten kehittämistyöverkoston perustaminen (kuntien koulu-, sosiaali- ja nuoriso- sekä terveystoimi, 4-h, Villa Elba, Pohjanmaa-hanke, koulutusyhtymä, 10-luokat, keskussairaala, yhdistykset jne.) Foorumissa jaetaan eri sektoreiden lapsia ja nuoria koskevaa ajankohtaista tietoa sekä hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Verkosto järjestää poikkihallinnollista koulutusta ja hanketorin eri alojen ajankohtaisista hankkeista. Verkosto voi myös vaikuttaa rakenteisiin.

16 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 5. Oppimissuunnitelman käyttöön liittyvä kehittämistyö. Kehitetään oppimissuunnitelmaan käyttöön liittyviä osa-alueita. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yksilöllistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaill sekä maahanmuuttajaoppilaille. Osa aikaisen erityisopetuksen pienryhmän oppilaille sekä maahanmuuttajien tuetun opetuksen oppilaille laaditaan aina oppimissuunnitelma. 6 Koulutusta opiskelijahuollon strategian luonnosvaiheessa esiinnousseista kehittämiskohteista. (Huolen Harmaa -koulutus, lakimuutoksista koulutusta, rehtorikoulutus, paikallisten hyvien käytänteiden bechmarking).

17 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 7. Tehostetun tuen valikko. Kehitetään tehostetun tuen valikkoa. Määritellään oppilaan tukitoimenpidetasot ja vastuullisten toimijat eri tasoilla. Annetaan konsultaatiota opettajille. Lukion opettajien taitojen, valmiuksien ja työvälineiden kehittäminen.Tavoitteena on parantaa opettajien taitoa tunnistaa erilainen oppija lukiossa ja lisätä opettajien valmiuksia kohdata erilainen oppija lukiossa. Tavoitteena on tarjota opettajille työvälineitä ja tukea siinä miten erilainen oppija voidaan huomioida luokkatilanteessa ja koulun arjessa Opiskelijahuolto- ja erityisopetuspalveluiden tarpeen kartoittaminen ja toimivan tukipalvelukonseptin luominen maakunnan lukioita varten. 8 Muut vakiinnuttamistoimenpiteet (esim. materiaalituotanto, verkkomateriaali) Primus- ja sen käyttö opiskelijahuolto ja erityisopetuskirjaamisessa. Nivelvaihetyö perusopetuksesta toiselle asteelle (käsittäen 10-luokat, ohjaavat ja valmentavat – kehittää tiedonsiirtolomakkeet nivelvaiheeseen mm. perusopetuksesta lukioon 9 Opiskelijahuollon käsikirja/RO-Käsikirja ja oppilashuollon ja opiskelijahuollon vuosikello (pk ja lukio). Systematisoimaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita.

18 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 REIMARI 2 HANKE TYÖLLILYYDEN TUKEMISEEN JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN Keski-Pohjanmaan alueella nuorten työttömien määrä on lisääntynyt, Helmikuussa työttömänä oli 465 alle 25-vuotiasta. Näistä ammatillisen perustutkinnon oli suorittanut 274 ja lukio-opinnot 50, pelkän peruskoulun käyneistä työttömänä oli 92 alle 25-vuotiasta.

19 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 SEURANTAA

20 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 OPISKELIJAHUOLLON STRATEGIA Työpöytä\Opiskelijahuollon strategia 9.3.2009.docx OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON JA ERITYISOPETUKSEN TOIMINNNAN KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Sivistystoimi, terveystoimi sekä sosiaalitoimi sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä varaavat riittävät oppilas- opiskelijahuollon ja erityisopetuksen resurssit toimintaa varten. Vuosittain näiden eri organisaatioiden edustajat kokoontuvat yhteiseen alkusyksyn budjettitapaamiseen.

21 SEUTUKUNNALLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISHANKE 2007–2008 Kokkolassa sivistysjohtaja kutsuu eri alojen johdon kokoukseen, Jytan alueella Kannuksen sivistysjohtaja kutsuu Jytan edustajat sekä muut Jyta alueen sivistysjohtaja yhteiseen kokoukseen. Kerran vuodessa järjestetään eri oppilas- ja opiskelijahuollon sektoreiden toimijoiden, viranhaltioiden ja luottamusmiesten yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointifoorumi, foorumin kutsuu kokoon sivistysjohtajat. Alueelle perustetaan moniammattillinen lasten ja nuorten hyvinvointia seuraava kehittämistyöryhmä, työryhmä kerää hyvän toiminnan kriteeritiedot vuosittain.