Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen

Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen
Antti Isoviita International Business -koulutusohjelma, Valkeakoski HAMK University of Applied Sciences Bolognan vanavedessä -seminaari Kansainvälisyys korkeakoulujen tutkinnoissa – monta reittiä samaan päämäärään Tiistai Turun yliopisto, Educarium, Sali Edu 1, Assistentinkatu 5

Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta
Yhteistutkintojen (joint degrees) kehittäminen asetettiin yhdeksi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteeksi Prahan julkilausumassa toukokuussa 2001. Bolognan prosessiin osallistuvien maiden opetusministerit päättivät Berliinin kommunikeassa tukea ”aktiivisesti yhteisiin tutkintoihin johtavien opinto-ohjelmien kehittämistä ja niiden laadun asianmukaista varmistamista”.

Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta…
Myös Euroopan komissio tukee yhteistutkintoihin johtavia yhteisiä opinto-ohjelmia. Lukuvuonna käynnistettiin Erasmus Mundus –maisteriohjelmat, joiden on määrä johtaa yhteistutkintoon kaksoistutkintoon tai useampaan tutkintoon

Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta…
Yhteistutkinto-ohjelmista on laadittu kansainvälinen selvitys. Ohjelmia on jo useimmissa Euroopan maissa, mutta määrä ei vielä ole kovin suuri. Eniten ohjelmia on kauppatieteissä, oikeustieteissä ja hallintotieteissä. Maiden sisällä ja välillä on eroja siinä, montako tutkintotodistusta opiskelija saa.

Määritelmät Kaksoistutkinto (double degree) tarkoittaa vähintään kahden korkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa vähintään kahteen tutkinto-todistukseen – käytännössä yhteen jokaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Yhteistutkinto-sana (joint degree) tarkoittaa vähintään kahden korkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa yhteen tutkintotodistukseen. Käytännössä eurooppalaisessa keskustelussa kattaa kummankin koulutusohjelmatyypin.

Ajankohtainen tilanne Suomessa
Suomalaisissa korkeakouluissa on yhteistutkinto-ohjelmia vielä varsin vähän. Muutamat tiede- ja ammattikorkeakoulut ovat mukana kansainvälisissä ohjelmissa, jotka johtavat kaksoistutkintoihin (double degrees). Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä kattaa ainoastaan suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen.

Opetusministeriön suositukset
Opetusministeriö pitää yhteistutkintojen kehittämistä tärkeänä osana korkeakoulujen kansainvälistymistä. Ministeriö pitää tärkeänä, että suomalaiset korkeakoulut kehittävät aktiivisesti yhteistutkinto-ohjelmia virallisesti tunnustettujen, laadukkaiden ulkomaisten korkeakoulujen kanssa.

Opetusministeriön suositukset…
Minkään maan viralliseen tutkintojärjestelmään kuulumattomien yhteistutkintojen asema on kansallisella ja kansainvälisellä tasolla epäselvä. Opiskelijan oikeusturvan varmistamiseksi yhteistutkinnot pitää järjestää siten, että opiskelijan saama tutkinto kuuluu ainakin yhden maan viralliseen tutkintojärjestelmään. Jos ohjelma ei johda virallisesti tunnustettuun tutkintoon, se on ilmoitettava ennakolta selvästi opiskelijoille ennakkomateriaalissa.

Korkeakoulujen on varmistettava yhteistutkinto- ohjelmia kehittäessään seuraavat asiat: Tarkat kirjalliset sopimukset koulutusohjelman laajuus opiskelijaksi ottaminen opiskelijan asema siihen liittyvine oikeuksineen tutkintotodistuksen myöntäminen kunkin korkeakoulun velvollisuudet ohjelman rahoitus

Yhteistutkinnot perustuvat korkeakoulujen yhdessä tekemään huolelliseen OPS-työhön. Kaikki yhteistutkinto-ohjelmaan osallistuvat korkeakoulut ovat oman maansa asianomaisten viranomaisten virallisesti tunnustamia tai akkreditoimia. Asianmukaisesta laadunvarmistuksesta huolehditaan ja laatukriteereistä sovitaan ennakolta kirjallisesti korkeakoulujen välillä.

Varsinaisesta tutkintotodistuksesta käy selvästi ilmi, että opiskelija on osallistunut yhteistutkinto- ohjelmaan. Suoritetut opinnot kirjataan selkeästi tutkintotodistuksen liitteeseen. Tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille asetetut kriteerit. Kaikki yhteistutkinto-opiskelijat suorittavat merkittävän osan opinnoistaan ainakin yhdessä ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa.

Ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa suoritetut opinnot tunnustetaan täysimääräisesti osaksi kotimaassa suoritettavaa tutkintoa. Jokainen osallistuva suomalainen korkeakoulu antaa tutkintotodistuksen niille opiskelijoille, joille se on myöntänyt tutkinnonsuoritusoikeuden.

Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon
Miksi yhteistutkinto? yhteistutkinnon ja koulutuksen tarve lisäarvo olemassa oleviin tutkintoihin muu yhteys olemassa oleviin tutkintoihin yhteistutkinnon tavoitteet yhteydet opetukseen, tutkimukseen ja työelämään hyöty yksikölle/korkeakoululle ohjelman kesto ja jatkuvuus

Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
2. Yhteistyökumppanit ja yhteistyö konsortion ja korkeakoulun sisällä tunnustetut/viralliset/akkreditoidut korkeakoulut; korkeakoulun/yksikön oikeus myöntää tavoitellun yhteistutkinnon tasoisia (ja/tai ammatillisesti /akateemisesti suuntautuneita) tutkintoja yhteistyökumppaneiden määrä yhteistyökumppaneiden laatu (kunkin vahvuus, osaamisalueet ja erikoistuminen; opetustarjonta)

kokemukset aiemmasta yhteistyöstä yhteistyön, vastuiden ja viestinnän organisointi yhteistyö suomalaisen korkeakoulun sisällä (esim. laitos/tiedekunta/opintohallinto/kv. asiat: varmista tarvittava tuki ohjelmalle ja sen akateemiset ja hallinnolliset resurssit) oman korkeakoulun säännöksiä ja määräyksiä tulee noudattaa esim. OPS, opiskelijavalinta, tutkintojen suorittaminen ja tutkintohallinto

ohjelman kieli ja yhteistyön hallintokieli varmistettava korkeakoulun sisäinen yhteistyö myös yhteistyökorkeakouluissa (yhteistyön ei tule olla ”yhden kontaktin varassa”) ohjelmalla on yhteinen johto-/ohjausryhmä tai vastaava, jonka asemasta, tehtävistä, oikeuksista ja kokoonpanosta sovitaan

3. Ohjelman resurssit rahoitus ja sen jatkuvuus ulkopuolinen rahoitus ja kunkin korkeakoulun vastuu ulkopuolisen tai erillisrahoituksen päätyttyä budjetointi (mm. opetus, koordinointi, hallinto, kokoukset, matkat, markkinointi, rekrytointi, tilojen ja laitteiden käyttö, opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus) opetuksen ja tutkimuksen (henkilö)resurssit opiskelun ja opetuksen tukipalvelut, hallinnon ja ohjauksen (henkilö)resurssit

opiskelijavalinnan ja rekrytoinnin (henkilö)resurssit ohjelman kehittämisen ja arvioinnin (henkilö)resurssit muut resurssit: esim. kirjastot, välineet, tilat opiskelijoilta mahdollisesti kerättävät maksut; avoin ja yhtenäinen käytäntö konsortion sisällä

4. Sopimukset ohjelman laajuus opiskelijaksi ottaminen, opiskelijan asema ja oikeudet tutkintotodistuksen myöntäminen kunkin korkeakoulun velvollisuudet ohjelman rahoitus ja rahaliikenteen hoito yhteinen johto-/ohjausryhmä laadunvarmistus irtisanomismenettely (ehdot, aikataulu ja opintonsa aloittaneiden oikeuksien turvaaminen) minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan riitatapauksissa.

5. Opiskelijavalinta 5.1. Valintaperusteet yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset (pohjakoulutus, kielitaito, työ- tai harjoittelukokemus) muut vaatimukset ja valintatavat (hakulomake, suositukset, motivaatiokirjeet, haastattelu, valintakoe) koskevatko kaikki valintaperusteet kaikkia ohjelmaan hakevia vai ovatko valintaperusteet korkeakoulu-/yksikkökohtaiset

5.2. Valintamenettely haku- ja valintamateriaali haku- ja valintaprosessin organisointi (sovittava ja sovitettava eri korkeakoulujen aikataulut) sovittava kuka valitsee opiskelijat opiskelijakiintiö kussakin korkeakoulussa

5.3. Opiskelijan ”status” opiskelijan kotikorkeakoulun määrittäminen opiskelijan asema oikeuksineen muissa ohjelmaan osallistuvissa korkeakouluissa oikeus kuulua ylioppilas-/opiskelijakuntaan opiskelijoilla oltava tieto omasta ”statuksestaan” kussakin osallistuvassa korkeakoulussa

6. Tutkintoon johtavan koulutusohjelman sisältö ja rakenne Yhteistutkintoon johtavan koulutusohjelman järjestäjillä tulee olla riittävästi tietoa osallistuvien maiden korkea-asteen koulutuksesta säädöksistä tutkintorakenteesta

6.1. Opetussuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä kuinka paljon olemassa olevaa ja uutta opetusta ohjelman sisältö, kaikille yhteinen pakollinen osuus; valinnaisuus ohjelman laajuus, opintopisteet ohjelman tuottama jatko-opintokelpoisuus ohjelman mahdollisesti tuottama ammatillinen kelpoisuus/ammattipätevyys kussakin maassa

ulkomaiset opinnot ja niiden hyväksilukeminen; paljonko tutkintoon voi/pitää sisältyä ulkomailla suoritettuja opintoja ja missä vaiheessa opintoja kaikkien yhteistutkinto-opiskelijoiden tulee suorittaa merkittävä osa opinnoistaan ainakin yhdessä ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa ja siellä suoritetut opinnot tunnustetaan täysi-määräisesti osaksi kotikorkeakoulun tutkintoa. ohjelman tavoitteet; määritellyt oppimistulokset ja niiden yhteys kansallisiin ja eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen; tietojen, taitojen ja kompetenssien määrittely

millä tavalla varmistetaan oppimistulosten saavuttaminen mahdollisuus opiskella kansallisia kieliä, kieliopinnot ohjelmaan sisältyvästä työharjoittelusta sopiminen (kesto, missä, ohjaus, opintopisteet) opinnäytetyön laajuus, ohjaus ja arviointi; säädökset osallistuvissa maissa ja korkeakouluissa

7. Opetuksen ja oppimisen järjestäminen Akateeminen ja hallinnollinen vastuutaho ja –henkilö. 7.1. Liikkuvuuteen liittyvät kysymykset opettajaliikkuvuus ja opiskelijaliikkuvuus organisointi, dokumentointi, rahoitus, kolmansien maiden opiskelijoiden viisumi- ja oleskelulupa-asiat opiskelijoiden ja opettajien vastaanottoon, asumiseen, orientaatioon ym. liittyvät kysymykset

7.2. Opetusmuodot ja -tavat, opiskelija-arviointi monimuoto, virtuaali, luennot, seminaarit, harjoittelu. opettajien kielitaidon tason varmennus korvaavat tavat suorittaa opintoja, tenttien uusintamahdollisuudet opiskelijoiden arvioinnin kriteerit ja arviointi-asteikko (kansalliset tai korkeakoulu-/ yksikkökohtaiset säännöt

7.3. Opintojen ohjaus opintojen suorittaminen ja valinnaisuus opiskelijoiden etenemisen seuranta sopimus ja tiedotus, kauanko ohjelmassa voi opiskella HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma)

8. Tutkinto, tutkintotodistus ja sen liite (Diploma Supplement) tutkinnon asema kunkin maan kansallisessa koulutusjärjestelmässä tutkinto kuuluu ainakin yhden ohjelman järjestämiseen osallistuvan maan viralliseen tutkintojärjestelmään yksi vai useita todistuksia; allekirjoittajat tutkintotodistuksen sisältö: oleellisimpien asioiden (mm. yhteistutkinto-ohjelmaan osallistumisen) tulisi käydä ilmi tutkintotodistuksesta; suoritetut opinnot ja lisä-informaatio kirjataan tutkintotodistuksen liitteeseen

tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille asetetut kriteerit jokainen suomalainen korkeakoulu antaa tutkintotodistuksen niille opiskelijoilleen, joille se on antanut tutkinnonsuoritusoikeuden tutkintotodistuksen voi antaa vain sellaisesta tutkinnosta, jonka myöntämiseen ko. korkeakoululla on oikeus

9. Ohjelmaa koskeva informaatio ja ohjelman markkinointi: esitemateriaali, www-sivut osallistuvien korkeakoulujen yhteinen ja kunkin korkeakoulun oma markkinointi kenelle informaatio ja markkinointi suunnataan opiskelijarekrytointipohja; halutaanko tietynlaisia opiskelijoita, esim. pääsääntöisesti yhteistyökorkeakouluista ja/tai tietyiltä alueilta informaation oikeellisuuden varmistaminen

10. Laadunvarmistus, ohjelman seuranta ja arviointi kaikki osapuolet kattava laadunvarmistus-järjestelmä (sis. itsearvioinnin ja mahdollisesti tähän listaan (kohdat 1-9) sisällytettyjä asioita opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmä ENQA-raportti: Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area ( -- sis. suositukset korkeakouluille, joita voi hyödyntää myös yhteistutkintojen laadunvarmistuksessa

HAMKin yhteistutkintokumppanit
IB:llä on sopimuksia 5 oppilaitoksen kanssa: IT Tralee, Irlanti (vuodesta 1999) FH Deggendorf, Saksa (vuodesta 2003) ESC Saint-Etienne, Ranska (vuodesta 1999) University of Derby, UK (vuodesta 1999) Beijing Technology and Business University (BTBU), Kiina (vuodesta 2004) Puutarhatalous: HAS den Bosch University of Professional Education, Hollanti (vuodesta 2000) Rakennustekniikka: Vitus Bering, Tanska (vuodesta 2000)

Miksi HAMKilla on yhteistutkinto näiden yliopistojen kanssa?
yhteistyöyliopistot sijaitsevat Suomelle tärkeissä kauppakumppanimaissa ennestään pitkä, hyvä yhteistyö ja hyvät henkilökohtaiset suhteet luonnollinen kehitysaskel syventää yhteistyötä yhteneväiset opetussuunnitelmat myös näillä yhteistyöyliopistoilla on englanninkielinen koulutusohjelma

Yhteistutkintojen lisäarvo HAMKissa
syventää kansainvälistymistä kilpailuetu muihin vastaaviin koulutusohjelmiin mahdollisuus hyvään urakehitykseen opiskelijalla on mahdollisuus parantaa kilpailukykyään työmarkkinoilla monipuoliset työnsaantimahdollisuudet usean maan kieli- ja kulttuuriosaaminen usean maan yritys- ja muut yhteistyökontaktit eri maissa erilaiset opetusmetodit helppo löytää töitä, kun saa kaksi tutkintoa

Yhteistutkintojen lisäarvo HAMKissa…
tavanomaista vaihtoa pidempi, laajempi, syvempi ja antoisampi oppi ja kokemus osittain paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet esim. partnerin maisteri- ja MBA-ohjelmissa opintojen monipuolistuminen useita vaihtoehtoja opiskelijalle eri korkeakouluissa erilaisia vahvuuksia kaksi tutkintoa eri maissa nopeasti

Yhteistutkintojen periaatteet HAMKissa
noin kahden vuoden opinnot (sis. työharjoittelu) kotikorkeakoulussa 3. opiskeluvuosi toisessa oppilaitoksessa suurin osa pääaine- ja sivuaineopinnoista tällöin vastaanottava oppilaitos hyväksilukee kotikorkea-koulun opinnot ja ohjaa opiskelijan opintojaksoille vain yksi päättötyö/opinnäytetyö aihe ja vaatimustaso hyväksytään molemmissa molemmista korkeakouluista tutkintotodistus

Yhteistutkintojen haasteita HAMKissa
vaativa: opiskelija, henkilöstö, yhteistyö (sis./ulk.) tunnetaan perusteellisesti partnerit ja OPSit luottamus ja yhteensovittaminen jatkuva yhteydenpito – useat toimijat Learning Agreement ja siitä poikkeamiset opiskelijat eivät aina tiedä, mitä heiltä vaaditaan sopimuksissa otetaan ennakolta huomioon pedagogiset seikat (opintojaksot, opetustavat..) hallinnolliset, organisatoriset ja juridiset seikat taloudelliset seikat kulttuurilliset seikat

Yhteistutkintojen kehittämiskohteita
opiskelijavalinta (määrä, markkinointi, tapa…) erilainen opiskelukulttuuri eri kouluissa hyväksiluku- ja korvaavuuskäytänteet korvaavat tavat suorittaa opintoja opinnäytetyön arviointi ja kypsyysnäyte opettajien liikkuvuus ja sen kustannukset kolmansien maiden opiskelijoiden liikkuvuus opiskelijoiden ja opettajien osaaminen henkilöresurssit (opetus, ohjaus, yhteydenpito) eri toimijoiden yhteistyö korkeakoulun sisällä arviointi ja laadunvarmistus Think Globally, Act Locally – Together we’re strong

Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute