Yksityisen Opetusalan Liiton puheenjohtaja

Esitys aiheesta: "Yksityisen Opetusalan Liiton puheenjohtaja"— Esityksen transkriptio:

1 Yksityisen Opetusalan Liiton puheenjohtaja
Yksityisen Opetusalan Liiton esittely Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n seminaarissa Tapio Tähtinen Yksityisen Opetusalan Liiton puheenjohtaja

2 Yksityisen Opetusalan Liitto ry
Yksityisen opetusalan työmarkkina- ja elinkeinopoliittinen edunvalvoja. Perustettu Jäseninä noin 300 yksityistä koulutuksen järjestäjää kaikilta koulutusasteilta, liiton jäsenmäärä on kasvussa. Jäsenien palveluksessa noin työntekijää (v. 2009), v lähes , joista yliopistojen palveluksessa n Työmarkkinapolitiikka, yleissitova työehtosopimus. Elinkeinopolitiikka. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsen.

3 Yksityisen opetusalan jäsenet
Liiton jäseninä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, joilla on opetusministeriön järjestämislupa perusopetus toinen aste: lukio ja ammatillinen peruskoulutus ammattikorkeakoulut vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus aikuiskoulutus osana muuta toimintaa Syksystä 2009 lähtien Suomen yliopistot (tällä hetkellä 20 kpl) lukien 16 yliopistoa

4 Mikä on yksityinen koulutuksen järjestäjä?
Säätiö, yhdistys, osakeyhtiö (ei yksityinen henkilö). Valtioneuvoston tai opetusministeriön myöntämän lupa opetuksen/koulutuksen järjestämiseen. Sama lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet kuin esimerkiksi kunnallisilla koulutuksen järjestäjillä.

5 Rahoitus Järjestämislupa →lakisääteinen yksikköhinta.
Opetusministeriö maksaa yksikköhinnan suoraan koulutuksen järjestäjälle. Perusopetuksen osalta muutos Yksityisillä koulutuksen järjestäjillä ei ole lukukausimaksua. Poikkeus: Muutama perusopetusta ja lukiokoulutusta vieraalla kielellä antava oppilaitos opetusministeriön luvalla. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

6 Liiton jäsenistön osuus kaikista ESITYS
perusopetus: 2 % oppilaista lukiokoulutus: 8 % opiskelijoista ammatillinen peruskoulutus: 11 % opiskelijoista ammattikorkeakoulujen opiskelijat: 33 % opiskelijoista kansalaisopistot: 17 % opetustunneista taiteen perusopetus, musiikki: 50 % valtionosuustunneista kesäyliopistot: 87 % opetustunneista kansanopistot: 91 % opiskelijaviikoista urheiluopistot, vapaa sivistystyön osa: 96 % opiskelijapäivistä Yliopistot lukien 100%

7 Esimerkkejä yksityisistä koulutuksen järjestäjistä
perusopetus: Helsingin suomalainen yhteiskoulu lukiokoulutus: Munkkiniemen yhteiskoulu, Helsingin yhteislyseo (Kontula) ammatillinen peruskoulutus: Helsingin Diakoniaopisto, Tampereen kotitalousoppilaitos, Seurakuntaopisto ammattikorkeakoulut: HAAGA-HELIA, Diakonia-ammattikorkeakoulu kansalaisopistot: Setlementti Kyröskoskela (Kyröskoski) taiteen perusopetus, musiikki: Pop & Jazz Konservatorio, Kuopion musiikinystäväin musiikkiopisto kansanopistot: Siikaranta-opisto, Peräpohjolan Opisto (Tornio) urheiluopistot: Tanhuvaaran Urheiluopisto (Savonlinna), Vierumäen urheiluopisto

8 Tuotetaan palvelu yhdessä
”Menestyvä kaupunki hakee vaihtoehtoisia toimintatapoja seutukuntansa palvelutuotannon kehittämiseksi. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun omistaa osakeyhtiö, jossa on mukana sekä kunnallisia toimijoita että yksityisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. Osakeyhtiömuodolla voidaan toteuttaa laadukasta opetusta usealla koulutusalalla ja maantieteellisesti laajalla alueella. Osakeyhtiömuodon etuja ammattikorkeakoulun toiminnalle ovat myös yrittäjämäinen ote toimintaan eli taloudellisuus, kilpailukyky, tehokas hallinto, nopea päätöksentekojärjestelmä, asiantuntemuksen keskittyminen sekä ymmärrettävyys kansainvälisessä yhteistyössä.” Antti Isotalus, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, Kokkolan kaupunginjohtaja

9 Miksi yksityisiä? Ovat syntyneet kansalaisten tai työelämän tarpeesta →asiakaslähtöisyys, erikoistuminen →alueellinen vetovoimatekijä. Tehokkaita, laadukkaita, innovatiivisia. Selkeys kansainvälisessä yhteistyössä. Erityislahjakkaiden huomioiminen, kansalaisaktiivisuuden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Oppilaat/opiskelijat yleensä usean kunnan alueelta, osin valtakunnallisesti →oppilaat/opiskelijat voivat valita tarpeitaan vastaavan oppilaitoksen myös perusopetuksessa.

10 Miksi yksityisiä? Päätöksenteko tapahtuu oppilaitoksessa →hallinnoltaan nopeita ja joustavia. Koska koulun saama yksikköhinta maksetaan suoraan yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, rahoitus kohdistuu koulutustehtävään täysimääräisesti. Kiinteistöjen peruskorjausinvestoinnit eivät joudu kilpailemaan muiden kiinteistöjen perusinvestointien kanssa. Osa kuntalaisille ja työnantajille, veronmaksajille, tarjottavien palvelujen tuottajia. Monipuolistavat ja moniarvoistavat koulutustarjonnan ja koulutuksen järjestäjäkentän →positiivinen laatu- ja tehokkuuskilpailu

11 Koulutuspalveluiden tuottaminen
On erilaisia tapoja tarjota koulutuspalveluja: Palvelutuotannon kehittäminen ja avaaminen koulutuksen osalta. Rakenteet eivät itsetarkoitus, vaan niiden tulee palvella yhteiskunnan koulutukselle asettamia tavoitteita työllistyminen, syrjäytymisen ehkäisy, kansalaisaktiivisuus laatu ja tehokkuus erityislahjakas tai syrjäytynyt, kummankin huomiotta jättäminen menetys yhteiskunnalle

12 Innovaationa koulutuspalveluiden tuottaminen yhteistyönä
Mitä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön lisäämiseksi tulisi tehdä? → Rakenteiden muuttamiseksi ja palvelutuotannon tehostamiseksi tarvitaan avointa ajattelua. Suurin este yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön laajenemiselle, koulutuspalvelujen tuottamisen innovaatioille ja niiden leviämiselle on asenne, jossa halutaan pitää kiinni veronmaksajille tarjottavien palvelujen perinteistä tuotantotavoista.

13 Koulutuspalveluissa suuri mahdollisuus!
Siirrymme suurten ikäluokkien Suomesta pienten ikäluokkien Suomeen Kulttuurin muutos? Teollisuustuotannosta palveluiden Suomeen Koulutuspalveluiden vienti? Vähävelkaisesta Suomesta suuren velkataakan Suomeen Aiemmin työelämään, työelämässä pidempään… Koulutuspalveluilla, erityisesti oppisopimuksella ja työelämälähtöisellä koulutuksella on suuri mahdollisuus, olemmeko valmiit?